Victorian nousua kruununperijäksi vastustivat aikanaan hänen omat vanhempansa – nyt Kaarle Kustaa ja Silvia saavat olla ylpeitä tyttärestään

Ruotsin kruununprinsessa Victoriasta tuli kruununperijä mutkan kautta. Nyt kruununprinsessa on maan suosituin kuninkaallinen, jonka ansiosta monarkian tulevaisuus on turvattu. Victoria on moderni kuninkaallinen, joka haluaa näyttää yleisölle tunteensa.

Pieni prinsessa näki päivänvalon Tukholman Karoliinisessa yliopistosairaalassa heinäkuun 14. päivänä vuonna 1977. Nimekseen Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan ja kuningatar Silvian esikoinen sai Victoria Ingrid Alice Désirée. Kaksi vuotta myöhemmin perheeseen syntyi Carl Philip, kruununprinssi.

Sitten tapahtui jotain, joka muutti molempien lasten tulevaisuuden.

Vuosisatoja kestänyt perinne, jonka mukaan vain mies saattoi periä Ruotsin kruunun, muutettiin niin, että perheen ensimmäisenä syntynyt lapsi – tyttö tai poika – olisi kruununperijä. Mutta erikoisinta oli se, että vuonna 1980 voimaan tullut laki säädettiin taannehtivasti. Se tarkoitti, että Carl Philip menetti oikeutensa kruunuun ja Victoriasta tuli kruununprinsessa.

Näin näiden kahden pienen lapsen tulevaisuus sinetöitiin ilman, että edes heidän vanhempiensa mielipidettä kysyttiin. Kiinnostavaa on, että kuningas ja kuningatar vastustivat sitä, että Victoria ohitti veljensä kruununperijänä.

Victoriasta tulee jonain päivänä ensimmäinen Bernadotte-suvun nainen Ruotsin valtaistuimella.

Kuka haluaisi Ruotsiin ”harmaata” presidenttiä?

Ruotsissa on aina silloin tällöin käyty keskustelua siitä, pitäisikö maan luopua kalliista ja myös vanhanaikaisena pidetystä kuningashuoneesta ja siirtyä tasavallaksi. Erityisesti tätä ovat vaatineet vasemmistopuolueet ja lehdet pääkirjoitussivuillaan. Nyt henki on muuttunut, sillä maassa ymmärretään monarkian korvaamaton merkitys Ruotsin taloudelle, yrityksille ja tunnettavuudelle.

Viimeksi huhtikuussa kuninkaan 75-vuotissyntymäpäivän alla laajalevikkinen Expressen-lehti käänsi kelkkansa. Pääkirjoitustoimittaja Anna Dahlbergin mukaan lehti ei enää vaadi Ruotsia luopumaan monarkiasta, ja Dahlberg suitsutti vuolaasti kuningashuoneen ansioita.

”Kuningashuone tekee suuria panostuksia turvatakseen Ruotsin edut ulkomailla, ja kotimaassa se toimii yhdistävänä symbolina. Heidän avullaan avautuvat ovet, jotka muuten pysyisivät suljettuina, muun muassa ruotsalaisille vientiyrityksille, mutta myös virkamiehille ja ministereille. He myyvät niin sanotusti ruotsalaisia tuotteita ja arvoja.”

Lehden mukaan Ruotsin kuningashuonetta ei voi syyttää konservatiivisuudesta, ovathan kaikki lapset esimerkiksi saaneet avioitua rakkaudesta, ei velvollisuudesta.

Lehti myös pohtii, haluaisiko kukaan Ruotsiin ”harmaan tylsyyden ympäröimää presidentin virkaa”, ja haluaisiko kukaan estää Victorian nousun kuningattareksi.

Kuningashuoneen suosio on korkeammalla kuin vuosiin ja Victorian asema kärjessä kiistaton.

Kuningashuone on kuin sukukartano tai perheyritys

Muutama vuosi sitten tutkimuslaitos Demoskopin tekemän mielipidemittauksen mukaan kuusi kymmenestä ruotsalaisesta oli sitä mieltä, että Victoria on paras henkilö edustamaan maataan. Victoria on kerta kaikkiaan ruotsalaisten suosikki.

”Kruununprinsessan mielestä hän ei voi hoitaa tehtäväänsä menestyksekkäästi, ellei hän ole oma itsensä ja aito”, arvioi toimittaja ja kirjailija Susanna Popova Expressen-lehdessä mielipidemittausta.

”Hän on tässä eri sukupolvea kuin isänsä, jolle tunteiden ja haavoittuvuuden näyttäminen ei ole niin oleellista.”

Popova huomauttaa, kuinka hyvä uutinen kuninkaalle on, että oma tytär ja kruununperijä on niin pidetty. Victorian suosio luo kuningashuoneelle vakautta ja jatkuvuutta. Tämä onkin asia, jota sekä kuningatar että kuningas ovat peräänkuuluttaneet.

”Jatkuvuus on Ruotsille tärkeää”, Silvia sanoi 75-vuotishaastattelussaan puhuessaan kuningasparin siirtymisestä sivuun ja Victorian astumisesta hallitsijaksi.

Myös kuningas otti keväällä syntymäpäivähaastattelussa esiin jatkuvuuden ja toi siihen kiinnostavan näkökulman. Hän vertasi monarkiaa muihin aloihin, joissa valta ja tehtävät siirtyvät seuraavalle sukupolvelle.

”Tämä on kuin perheyritys, sukukartano tai vastaava, jossa traditiot, historia ja vastuu siirtyvät sukupolvelta toiselle. Olemme ylpeitä saadessamme viedä tätä perintöä eteenpäin.”

Vaikeudet tekevät Victoriasta inhimillisen

Victoria on valmistautunut tulevaan tehtäväänsä pitkään ja perusteellisesti ja on hyvin koulutettu. Hän on opiskellut ranskan kieltä Angersin yliopistossa Ranskassa ja valtiotiedettä ja historiaa Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa. Ruotsissa hän opiskeli taloutta ja hallintoa ja on lisäksi tutustunut useisiin organisaatioihin ja muun muassa YK:n ja EU:n toimintaan. Victoria puhuu neljää kieltä: ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa.

Victoria toimii isänsä sijaisena, jos tämä on esimerkiksi ulkomaanmatkan vuoksi estynyt hoitamaan tehtäviään. Lisäksi hän osallistuu valtiovierailuille, valtiopäivien avajaisiin ja Nobel-juhlallisuuksiin. Hänellä on siis jo vahvaa kokemusta ja näkemystä siitä, mitä hallitsijan työ tulevaisuudessa on.

Mutta Victorialla on kokemusta myös vaikeuksista, ja ne tekevät hänestä haavoittuvaisen ja inhimillisen. Hänellä on lukihäiriö, kuten isällään ja veljellään. Hän kärsii kasvosokeudesta eli kyvyttömyydestä tunnistaa ihmisten kasvoja ja nimiä. Tämä tuo erityishaasteita työssä, jossa ihmisten kohtaaminen on keskeistä.

Parikymppisenä Victoria oli ensimmäisiä julkisuuden henkilöitä, joka toi julkisuuteen sairastumisensa anoreksiaan. Myöhemmässä haastattelussa Victoria on kuitenkin korostanut, ettei ahdistus johtunut hänen asemastaan kruununprinsessana.

”Tunnen, että olen onneksi jättänyt tuon vaiheen taakseni, mutta suorituspaine on jäljellä”, Victoria sanoi Claes Elfsbergin tekemässä 40-vuotishaastattelussa.

Millaiseksi Danielin prinssipuolison rooli lopulta muotoutuu?

Vuonna 2001 prinsessa Madeleine vinkkasi sisarelleen Master Training -nimisestä kuntosalista Tukholman keskustassa. Siellä kruununprinsessa sai henkilökohtaiseksi valmentajakseen yrityksen toisen omistajan Daniel Westlingin.

Tänä vuonna tapaamisesta tulee 20 vuotta. Kesti kuitenkin kahdeksan pitkää vuotta, ennen kuin Victoria ja Daniel saivat avioitua kesäkuussa 2010.

Prinssi Danielin tärkeä tehtävä on tukea Victoriaa hänen tulevassa tehtävässään. Prinssipuolison sivurooli ei kuitenkaan ole ollut helppo edellisen sukupolven miehille. Tanskan kuningatar Margareetan puoliso prinssi Henrik turhautui asemastaan niin, että luopui prinssipuolison tittelistä eikä halunnut tulla haudatuksi kuninkaalliseen perhehautaan. Englannissa kuningatar Elisabetin puoliso prinssi Philip oli nuorempana raivoissaan, koska ei saanut antaa omaa sukunimeään perheen lapsille.

Sukunimeen liittyy Danielin kohdalla hauska yksityiskohta. Kuningasperheen jäsenillä ei ole sukunimeä; he kuuluvat Bernadotte-sukuun, mutta se ei ole heidän sukunimensä. Daniel on tässä poikkeus. Monimutkaisen kuninkaallisen protokollan vuoksi hänen virallinen nimensä on Daniel Westling Bernadotte.

Daniel tuskin saa itsetunto-ongelmia joutuessaan kulkemaan askeleen verran vaimonsa jäljessä. Aika näyttää, mistä hän saa sisältöä elämälleen. Lasten liikunta ja elinluovutusasiat ovat jo nyt hänen sydäntään lähellä.

Kuningas ei ole vielä halukas siirtymään sivuun

Kaarle Kustaa oli 27-vuotias tullessaan kuninkaaksi. Victoria täyttää pian 44. Milloin on hänen vuoronsa?

Tiedetään, että kuningas ei ole halukas siirtymään sivuun. Taannoisessa syntymäpäivähaastattelussa myös kuningatar sanoi, ettei heillä ole suunnitelmissa jäädä eläkkeelle.

”Me jatkamme niin pitkään kuin minä ja kuningas jaksamme”, Silvia sanoi.

Victoria seuraakin ihaillen vanhem­piensa jatkuvaa iloa tehdä työtään.

”Näen vanhempieni työskentelevän uupumatta. Toivon, että itse saan tuntea samaa iloa, kun olen heidän iässään.”

Kun kuninkaalta kysyttiin kevään syntymäpäivähaastattelussa, joko Victoria olisi valmis kuningattareksi, kuningas vastasi epämääräisesti:

”Jokainen uusi tehtävä niin sanotusti vaatii aikansa, vaikka siihen olisi valmistautunut.”

Voi siis kestää vielä tovin ennen kuin Victoriasta tulee kuningatar. Kaarle Kustaan edeltäjä, isoisä kuningas Kustaa VI Aadolf eli lähes 91-vuotiaaksi ja tämän edeltäjä Kustaa V 92-vuotiaaksi.

Entä millainen on hyvä kuningatar?

Kun Ruotsin nykyinen kuningatar joutui aikoinaan miettimään asemaansa, hän päätyi siihen, että halusi olla hyvä ja kiltti kuningatar.

”Hyvä kuningatar kuuntelee, oppii ja tuntee, mikä on tärkeää, ja kysyy itseltään, mitä voi tehdä”, Silvia määritteli.

Tätä ajatusta Victoriankin ehkä kannattaa noudattaa. Mutta, se millainen kuningatar Victoria jonain päivänä on, nähdään ehkä vasta joskus 2030-luvun lopulla.

Lähteet: kungahuset.se, Expressen, HBL, svenskdam.se, spraktidningen.se

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 28/2021.