Ihmiset

Suljetun osaston sairaanhoitaja Jan Holmberg näkee elämän karun puolen: ”Ihminen ei ole vastuussa siitä, että hänelle on tehty pahoja asioita”

Sairaanhoitaja Jan Holmberg näkee työssään särkyneitä, uupuneita ja elämään pettyneitä. Hän seisoo potilaan rinnalla silloin, kun on kaikkein vaikeinta.

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Suvi Elo, Jan Holmbergin Kotialbumi

Jan Holmberg halusi sairaanhoitajaksi, mutta ympäristössä ammatinvalintaan suhtauduttiin kummastellen.

Sairaanhoitaja Jan Holmberg näkee työssään särkyneitä, uupuneita ja elämään pettyneitä. Hän seisoo potilaan rinnalla silloin, kun on kaikkein vaikeinta.

Ajattelepa, jos sinulta yhtäkkiä vietäisiin kaikki unelmat, Jan Holmberg kehottaa.

Mitä tosiaan jäisi jäljelle, jos meiltä riistettäisiin motivaatio ja sen mukana toivo? Eipä juuri muuta kuin kuoret.

Psykiatrisena sairaanhoitajana Jan kohtaa jatkuvasti ihmisiä, jotka eivät raskaiden kokemusten jälkeen jaksa unelmoida enää mistään. Näköala tulevaan on kadonnut.

Sellaisissa tilanteissa hoitajan tehtävä on olla toivon kannattelija.

Voi olla pienestä kiinni, että elämä suistuu raiteiltaan

Auttaminen. Se oli Janin unelma alusta saakka. Ammatinvalinta nostatti kulmakarvoja: Mies sairaanhoitajaksi? Miksei lääkäriksi?

Mutta Janille oli selvää, että hän haluaa nimenomaan hoitaa. Siihen, että hän päätti erikoistua mielenterveys- ja päihdetyöhön, vaikuttivat nuoruuden kokemukset.

Jan pyöri kotikaupungissaan Naantalissa monenkirjavissa porukoissa: urheilupiireissä, seurakuntanuorissa, bänditouhuissa. Joillakin kavereilla oli 16-vuotiaana oma start up -yritys, osaa pidettiin jo syrjäytyneinä.

Se, kumpaan joukkoon valikoitui, näytti kovin sattumanvaraiselta. Joskus joku vain eksyi väärään seuraan.

– Vaikeimmissa tilanteissa auttaa joskus lohdun sana, lämmin kosketus tai vain hiljainen läsnäolo, Jan Holmberg sanoo.
– Vaikeimmissa tilanteissa auttaa joskus lohdun sana, lämmin kosketus tai vain hiljainen läsnäolo, Jan Holmberg sanoo.

– Saattaa olla hirveän pienestä kiinni, että elämä suistuu raiteiltaan.

Kyllä Jankin alkoholia maistoi, mutta sen jatkuva käyttö ei houkutellut. Huumeita hän ei ole ikinä edes kokeillut. Sen sijaan hän halusi selvittää, mikä sai muut kokeilemaan ja jäämään koukkuun. Mitä he oikein pakenivat?

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

X