Julkkikset

Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro: ”Teini-iän kokemukset murensivat luottamustani miehiin”

Kesällä perustetun feministisen puolueen puheenjohtajasta Katju Arosta, 41, tuli feministi jo ylä-asteella. – Kun kuljin kadulla, perääni huudeltiin seksiehdotuksia, hän kertoo.

Teksti:
Laura Koljonen
Kuvat:
Arto Wiikari/Otavamedia

Miten päästä alkuun feministisessä keskustelussa? Katju Arolla on kaksi vinkkiä: Mieti, ovatko ajatuksesi jääneet viime vuosituhannelle. Älä oleta mitään.

Kesällä perustetun feministisen puolueen puheenjohtajasta Katju Arosta, 41, tuli feministi jo ylä-asteella. – Kun kuljin kadulla, perääni huudeltiin seksiehdotuksia, hän kertoo.

Kun silloinen yliopisto-opiskelija Katju Aro kaksikymmentä vuotta sitten kertoi olevansa feministi, vähättelyä tuli jopa kavereilta.

– Siihen maailman aikaan feminismi oli avoimen pilkan kohde ja ’feministi’ yleinen haukkumasana jopa yliopistomaailmassa. Jotkut nimittivät feministejä telaketjulesboiksi tai ihan vain huoriksi, Katju muistelee.

Hän istuskelee rauhallisesti kantapaikassaan Ravintola Rytmissä Helsingin Hakaniemessä ja hörppää välillä olutta.

Kaikki eivät tervehdi ilolla feministejä nykyäänkään. Joidenkuiden mielestä feminismi haluaa alistaa miehet sekä tuhota miehen ja naisen ”luontaiset” roolit. Usein julkifeministit törmäävät myös avoimeen naisvihaan.

Katju ei reaktioita pelkää. Viime kesäkuussa perustettiin feministinen puolue. Katju on yksi sen kolmesta puheenjohtajasta.

”Olin feministi jo ennen kuin tiesin, mitä sana tarkoitti”

Feministi Katjusta tuli jo yläasteella, kun hän vastusti kaikenlaista sortoa.

– Olin feministi jo silloin. En vain tiennyt, mitä sana feministi tarkoitti.

Mallin oikeasta ja väärästä Katju oli saanut kotoa. Äidin isä oli mukana politiikassa, ja perheen kirjahyllyt notkuivat teoksia Vietnamin lapsista ja ympäristöasioista. Kotona puhuttiin paljon siitä, mikä oli oikein ja mikä väärin. Äidin kanssa Katju kävi myös vappu- ja rauhanmarsseilla.

– Koulussa yritin herätellä luokkakavereitani ymmärtämään eläinkokeiden kauheuden teippaamalla kuvia koe-eläimistä käytävän ilmoitustaululle.

”Perääni huudeltiin seksiehdotuksia”

Teini-ikäisenä Katju huomasi senkin, ettei tyttöjä ja poikia kohdeltu samalla tavalla.

Kuten niin moni muukin nuori tyttö, Katju joutui seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

– Kun kuljin kadulla, perääni huudeltiin ja ehdoteltiin jotakin seksiin liittyvää. Kokemukset murensivat luottamustani miehiin.

Feminismistä Katju kuuli ensimmäisen kerran lukion jälkeen. Hän piti välivuotta ja lähti Lontooseen, mutta hyvä ystävä pääsi Helsingin yliopistoon ja alkoi lukea naistutkimusta. Ystävä oli innoissaan.

– Suhtauduin naistutkimukseen aluksi epäillen. Sitten, kun itse parikymppisenä pääsin yliopistoon ja kävin samoilla luennoilla, ymmärsin, että feminismi oli kuvaus kokemalleni. En ollutkaan kokemukseni kanssa yksin! Tilanne oli silmiä avaava mutta samalla outo: miten en ollut tajunnut tätä aiemmin?

– Ei se silti ollut mikään uskoontulo. Siihen ei liittynyt hurmosta. Asiat vain saivat järjellisen selityksen, ja sain oikeutuksen omille epäoikeudenmukaisuuden tunteilleni.

Tähtäimessä huhtikuun kuntavaalit

Mikä on feministisin ongelma Suomessa?

– Se, ettemme tee feminististä politiikkaa, Katju sanoo.

Feministisen puolueen tähtäimessä ovat huhtikuun kuntavaalit.

Puolue ei keskity vain naisten aseman parantamiseen.Katjun mielestä muut puolueet eivät nimittäin aja tarpeeksi hanakasti myöskään kansalaisten yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia.

Feministisen puolueen mielestä Suomen pitäisi pystyä noudattamaan esimerkiksi pakolaisasioissa kaikkia kansainvälisiä ihmisoikeuksia.

Kenen feminismi on oikeaa feminismiä?

”Feministit ovat suvaitsemattomia eri tavalla ajattelevia kohtaan.” Tällaisiin syytöksiin Katju on saanut vastata usein.

Kritiikkiä ovat esittäneet ne, jotka eivät innostu miesten ja naisten tasa-arvosta. Mutta uuden polven feministit ovat joutuneet kiistelemään myös vanhemman polven feministien kanssa siitä, kenen feminismi on oikeaa feminismiä.

Perinteisesti feministit ovat Katjun mukaan ajaneet lähinnä valkoisen naisen asiaa.

– Mutta ajat ovat muuttuneet. Toki valkoisetkin naiset kokevat syrjintää, mutta on myös todella paljon ryhmiä, jotka ovat heihin verrattuna vielä syrjitympiä: saamelaiset, maahanmuuttajanaiset, vammaiset ihmiset, Katju kertoo.

Uuden polven feministit haluavat pitää meteliä myös heidän puolestaan.

– Pitää tehdä tilaa niille, joiden ääni ei muuten pääse kuuluviin.

Lue lisää:

Saako miesten kohteliaisuuksista loukkaantua? Tapakouluttaja ja tietokirjailija ovat eri mieltä asiasta

Feministisen kasvatuksen vaikeus

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, 29: ”Tajusin, että tarvitsemme parempia päättäjiä”

X