Juuri lapsen saanut Suvi Teräsniska: ”Rakastan vauva-aikaa perheeni kanssa”

Suvi Teräsniska, 27, ei ole koskaan ollut kova puhumaan tunteistaan. Hän sanoo näyttävänsä rakkautensa teoillaan.

Rakastan juuri nyt vauva-aikaa perheeni kanssa. Esikoispojallemme Terholle syntyi pikkuveli 26. lokakuuta – samana päivänä, jona Ouluun satoi ensilumi. Ensimmäiset viikot ja kuukaudet, joiden aikana tämä pieni ihminen on koko ajan kiinni minussa, ovat ihania. Olen innoissani siitä, että saan taas tuijotella, nuuhkia ja silittää vauvaa.

Rakkain arkirutiinini on tiskipöydän ja keittiön tasojen pyyhkiminen päivän päätteeksi. Olen tarkka ja siisti ihminen. Saan tyydytystä siitä, että paikat ovat kunnossa ja tavarat omilla paikoillaan, ennen kuin käyn nukkumaan. Äitiys on tosin opettanut minulle joustavuutta tässäkin asiassa – lapsiperheessä kun on aina ruoanmurusia ja leluja lattialla.

Laitan ruoaksi perinteisiä kotiruokia, kuten lihakeittoja ja lasagnea. Mieheni on meidän perheen ruokahifistelijä. Hän tekee eksoottiset ruoat ja paistaa sisäfileet. Pakastimessamme on aina hirvenlihaa, sillä isäni on innokas metsästäjä.

”Hoidan ihmissuhteitani somen välityksellä”

Käytän rahaa säästeliäästi. Isäni on opettanut minulle, että velaksi ei saa elää. Minulla onkin aina vähän sukan varressa pahojen päivien varalle. Olen pyörittänyt omaa yritystä viisi vuotta, mikä on opettanut rahan käyttöä sekin. En juuri tee heräteostoksia, vaan punnitsen kaupassa tarkkaan, tarvitsenko ostosta oikeasti.

Hoidan ihmissuhteitani somen välityksellä. Elän kiireistä keikkaelämää ja pikkulapsiarkea. Liian usein yhteydenpito ystäviin rajoittuu siihen, että laitan viestiä Facebookissa. Välillä olisi hyvä tarttua puhelimeen tai tavata vaikkapa kahvilassa. Olen vähän saamaton sopimaan tapaamisia, vaikka ystäviä onkin aina ihanaa nähdä.

Tapaan ystäviäni ehkä vain noin kerran kolmessa kuukaudessa. Olen puhunut mieheni kanssa, että meidän molempien pitäisi pitää enemmän kiinni omista menoistamme ja harrastuksistamme.

”Näytän rakkauteni teoilla”

Olen arkiliikkuja. Saan liikuntaa, kun pysyttelen puolitoistavuotiaan Terho-poikani perässä ja teen vielä sen lisäksi pitkiä vaunulenkkejä.

Huomioin kumppaniani paistamalla hänelle lettuja, kun hän palaa töistä. Olen aina ollut enemmän tekojen kuin sanojen ihminen. Minun on helpompaa näyttää rakkauteni teoilla kuin tunteista puhumalla.

Olen ärsyyntynyt Oulun Kärppien viimeaikaisesta huonosta menestyksestä jääkiekossa. Rakastan jääkiekkoa! En ole analyyttinen katsoja vaan elän tunteella mukana. Tappiot ottavat aina rajusti pattiin.

”Viime talvena hiihdin melkein 400 kilometriä”

Hemmottelen itseäni katsomalla televisiosta hömppää. Jos minulla on kunnolla vapaa-aikaa, varaan vaikka kasvohoidon. Nyt kun olen pienen lapsen äiti, osaan nauttia kasvohoidoista ja kampaamokäynneistä enemmän kuin aikaisemmin. Pienikin oma hetki tuntuu luksukselta.

Hoidan kauneuttani laiskasti. Keikoilla ihoni on kovalla koetuksella, sillä keikoille teen aina vahvan meikin. Sen takia olen opetellut puhdistamaan kasvoni joka ilta. Aamuisin huuhtelen kasvot pelkällä kylmällä vedellä. Onneksi ihoni on ollut aina hyväkuntoinen.

Hiihto on minulle rakkain talvilaji. Viime talvena hiihdin melkein 400 kilometriä. Hiihtoharrastus kulkee suvussa. Yli 70-vuotias mummoni hiihtää edelleen vähintään 1 000 kilometriä talvessa.

Tavalliseen työviikkooni kuuluu kaksi tai kolme keikkaa, kesällä useampikin. Esiinnyn ympäri Suomea, joten matkapäiviä kertyy paljon. Olen kaikki sunnuntait tien päällä. Mukanani kulkevat lapseni, lastenhoitaja ja mieheni Simo Aalto, joka työskentelee yhtyeemme äänimiehenä. Voimme matkustaa koko perheen voimin niin pitkään, kunnes lapset menevät kouluun.

Lue lisää:

Laulaja Suvi Teräsniska: ”Nukun mummuni vieressä”

Keikkalavoille palaava pienen lapsen äiti Jannika B: ”Oli vaikea lähteä pois vauvakuplasta”

Vappu Pimiä: ”On itsestäänselvää, että avioliittoni kestää myös pikkulapsiajan haasteet”