Kirsi Hytönen
Lapsenlapset kutsuvat Kirsiä nimeltä. – Kirsihän minä olen, enkä mikään mummo.
Ihmiset

Kirsi Hytösen, 64, värikäs elämä toi eteen menetyksiä, mainetta ja avoimen liiton – elämän parhaita päätöksiä oli kohdunpoisto

Kirsi Hytönen, 64, havahtui menetysten jälkeen ja päätti puhua suunsa puhtaaksi. Siitä alkoi neljäs elämä, jossa rakkaus yllätti jälleen.
Teksti: Riikka Heinonen Kuvat: Niclas Mäkelä, Kirsi Hytösen kotialbumi

“Lapsuuteni 1960-luvun Itä-Helsingissä oli yksinäistä aikaa. Olin suvun keskipiste ennen neljä vuotta nuoremman veljeni syntymää. Hän vammautui synnytyksessä vakavasti ja sai vanhempien kaiken huomion.

Veljeni on viettänyt valtaosan elämästään laitoshoidossa. Äiti hoiti häntä aluksi kotona. Sen vuoksi en päässyt itsekään päivähoitoon, vaan leikin yksin pihalla mielikuvitusolentojeni kanssa. Opin jo varhain lukemaan ja kirjoittamaan. 10-vuotiaana aloin haaveilla kirjailijan ammatista. Isä oli opiskellut Ateneumin taidekoulussa ja toivoi minusta taiteilijaa. Valitsin kuitenkin kirjoittamisen.

Tulin raskaaksi 18-vuotiaana kesken ylioppilaskirjoitusten. En halunnut tehdä aborttia, vaikka jotkut sitä minulle ehdottivat. Äiti suhtautui kannustavasti ja sanoi, että alkaa kutoa villasukkia vauvalle. Olin tavannut lapsen isän 14-vuotiaana lavatansseissa. Siellä oli upean näköinen kundi, jolla oli pitkät hiukset, turkki ja koruja.

”Ihailin villejä ja vapaita naisia.”

En halunnut mennä naimisiin, sillä ihailin villejä ja vapaita naisia. Avioparina meillä oli kuitenkin mahdollisuus saada opiskelija-asunto helpommin, joten häät pidettiin lakkiaisten jälkeen. Tyttäremme syntyi juuri, kun olin täyttänyt 19.

Äitiyslomalla tankkasin Valtiotieteellisen pääsykoekirjoja astioita tiskatessani. Jälkikäteen olen ihmetellyt sitkeyttäni nuorena äitinä. Silloin hyvään äitiyteen ei ollut valmiita malleja. Olin enemmän lapseni kaveri kuin äiti.

Olin opiskellut vasta pari vuotta, kun minulle tarjottiin töitä Helsingin Sanomien taloustoimituksesta. Se oli lottovoitto, sillä perheellisenä oli ajateltava myös tienestipuolta. Minusta tuli taloustoimittaja vahingossa, sillä olin ollut kiinnostuneempi kulttuurista ja yhteiskunnallisista asioista.”

Kirsi viisivuotiaana lapsuudenkodissaan.

Kirsi viisivuotiaana lapsuudenkodissaan.

Työpaikan ensimmäinen äitiyslomalainen

“Vuorotyö tuntui lapsiperheen arjessa raskaalta, joten siirryin toimittajaksi Talouselämä-lehteen. Olin siellä seitsemän vuotta. Sinä aikana sain toisen tyttäreni. Ennen minua kukaan ei ollut jäänyt lehdestä äitiyslomalle. En uskaltanut kertoa esimiehille raskaudesta ennen kuin oli pakko. Onnittelujen sijaan sain vastaukseksi huokauksen ”tätä me olemme pelänneet”. Lapsen synnyttyä en malttanut pitää äitiyslomaa loppuun. Soitin pomolleni kesken kaiken ja kysyin, saanko tulla töihin. En jaksanut istua hiekkalaatikolla.

Perustin kollegoideni kanssa yrityksen, jossa teimme yritysjulkaisuja. Firmalla meni hyvin, mutta osakkaiden kesken tuli erimielisyyksiä. Päätin perustaa oman viestintätoimiston.

Erosin kolmekymppisenä lasteni isästä. Olimme tehneet eroa jo vuosia. Pian tapasin runoilija Leevi Lehdon. Perustimme uusperheen, jossa oli kolme tytärtä. Suhteemme oli täydellinen. Olimme parhaat ystävät ja teimme töitä yrityksessäni. Meillä oli aina projekti menossa. Kun Leevi perusti kirjakustantamon, autoin häntä siinä.

Kirsi 33-vuotiaana reissussa yhtiökumppaneidensa kanssa.

Kirsi 33-vuotiaana reissussa yhtiökumppaneidensa kanssa.

Olimme yhdessä parikymmentä vuotta ennen erilleen muuttoa. Kävimme läpi aviokriisin Leevin ihastuttua toiseen naiseen. Se oli minulle kova kolaus. Sen jälkeen muutimme liittomme avoimeksi. Kaikki luulivat, että erosimme, mutta jatkoimme yhdessä eri osoitteissa. Omaan asuntoon muuttaminen oli minulle tärkeä askel, koska en ollut ehtinyt asua yksin perustettuani perheen nuorena.

Aloitin suhteen itseäni paljon nuoremman miehen kanssa. Leevin osalta avoimen avioliiton kokeilu jäi lyhyeksi hänen sairastuttuaan vakavasti. Sairaus eteni kahdessa vuodessa kuolemaan. Leevin sairausaika oli vaikeaa ja kaoottista. Seurustelukumppanini kärsi mielenterveysongelmista ja aviomieheni riutui sairauden kourissa. Vuosi Leevin kuoleman jälkeen kumppanini riisti itseltään hengen. Se tuntui musertavalta.”

Seksistä valtavasti mielihyvää – kohdunpoisto paransi vointia

“Sovimme Leevin kanssa ennen hänen kuolemaansa, että kirjoittaisin tarinamme kirjaksi. Henkilökohtaisen kirjan kirjoittaminen oli minulle terapiaa. Blogin kirjoittamisen olin aloittanut ennen kirjahanketta. Kirjoitin aikuisen naisen seksuaalisuutta käsittelevää Luksusongelmia-blogia nimettömänä, kunnes rohkaistuin julkaisemaan omalla nimelläni. Pian minusta haluttiin tehdä juttu Image-lehteen.

Kerroin avoimesta liitosta ja nuoresta mies­ystävästäni ja päädyin puolialastomana lehden kanteen. Sitä seurasivat kohuotsikot Kirsistä, joka etsii nuoria miehiä Tinderistä.

Otsikot kyllästyttivät, mutten voi syyttää niistä muita kuin itseäni. Itsepä olen puhunut suuni puhtaaksi. Olen saanut kiitosta siitä, että uskallan tämän ikäisenä naisena puhua seksistä avoimesti. Silti tuntuu huvittavalta, että olen tullut tunnetuksi tällaisten asioiden kautta. Työminäni kun on ollut ’tylsä’ taloustoimittaja.

”Elämäni parhaita päätöksiä on ollut kohdunpoisto.”

Elämäni parhaita päätöksiä on ollut kohdunpoisto. Lykkäsin sitä vuosia, vaikka kärsin runsaista ja kivuliaista kuukautisista. Kuvittelin, että minusta tulisi sukupuoleton, mutta kävi päinvastoin. Elämänlaatu, vointini ja seksi vain paranivat. Olen tyytyväinen kehossani kaikkeen mikä toimii. Saan seksistä valtavasti mielihyvää. Valitettavasti jatkuva särky on vienyt huomiotani, sillä olen kärsinyt kivuliaasta asentovirheestä nilkassa. Jalkani on leikattu yhdeksän kertaa.

Olen suvun vanhin ja kahden pienen tytön isoäiti. En osannut haaveilla isoäitiydestä. Lapsenlapset kutsuvat minua nimelläni. Kirsihän minä olen, enkä mikään mummo. Ikääntyminen on tuonut pelkkää hyvää. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän erityislaatuisuuteni. On erilaisia tapoja olla äiti ja nainen, ja minulla on oikeus olla sellainen kuin olen.

Tapasin äskettäin miehen, jonka kanssa muutimme yhteen. Suhteemme on edennyt salamavauhtia, ja olen umpirakastunut. Jälleen kerran rakkaus yllätti minut. Minusta ei tunnu siltä, että tässäkö tämä nyt oli, koska olen tehnyt kaiken mistä olen haaveillut. Olen vapaampi kuin koskaan. Neljäs elämäni on vasta alussa.”

X