Ihmiset

Kuka saa Suomen kansalaisuuden ja mitä se ulkomaalaiselle merkitsee? Tracey, Nicholas, Mizou ja Sarah kertovat

Mitä Suomen kansalaisuuden saaminen merkitsee uudessa kotimaassa vietettyjen vuosien jälkeen? Tracey, Nicholas, Mizou ja Sarah kertovat.
6.12.2019 Teksti: Tyyne Pennanen Kuvat: Sampo Korhonen ja Mirva Kakko

Yrittäjä Tracey Powers-Erkkilä, 49: ”Voin eläköityä vaikka Ranskaan”

Kun Yhdysvalloista kotoisin oleva Tracey Powers-Erkkilä haluaa rentoutua, hän toimii kuin suomalainen: hän saunoo. Hänen perheellään on sauna Helsingin-kodissa ja mökillä. Lisäksi hän on Saunaseuran jäsen.

– Suomessa perheemme voi saunoa alasti yhdessä; Amerikassa sellainen ei tulisi kuuloonkaan. Minusta on hyvä, että lapseni oppivat suhtautumaan alastomuuteen luonnollisesti, Tracey sanoo.

Suomeen Traceyn toi rakkaus. Hän tapasi suomalaisen Tomin New Yorkissa ja muutti miehen kanssa Helsinkiin vuonna 1997.

– Vasta silloin ymmärsin, millaisessa kuplassa amerikkalaiset elävät. He eivät ole kiinnostuneita muusta maailmasta ollenkaan. He seuraavat lähinnä vain kotimaansa uutisia ja matkustavat harvoin ulkomaille.

Tracey on ollut kaksoiskansalainen kaksi vuotta.

– Olen ollut niin kauan poissa Amerikasta, etten enää haluaisi muuttaa sinne takaisin. Kotini on nyt täällä.

Suomen kansalaisuus ei ole muuttanut Traceyn elämää, mutta Suomen passista on hyötyä, koska sen avulla on helppo matkustaa Euroopassa.

– Ja vanhana voin eläköityä vaikka Ranskaan, jos huvittaa.

Traceyllä on kolme lasta: Emma, 16, Kasperi, 15, ja Niklas, 11. Hän ihailee suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää, jonka ansioista on ollut helppo yhdistää perhe- ja työelämä.

– Täällä on uskomattoman laadukas ja melkein ilmainen päivähoito. Amerikassa ystäväni joutuivat jäämään kotiin, koska päivähoito olisi ollut liian kallista.

Traceyllä on amerikkalainen sosiaalialan korkeakoulututkinto. Hän ei mielellään puhu suomea mutta on aina onnistunut työllistymään. Hän on työskennellyt A-klinikkasäätiöllä ja Nokian tiedotusosastolla. Nykyisin hänellä on Nest Factory -niminen lifestyle-liike.

Mitä amerikkalaisuudesta hän haluaisi tuoda Suomeen?

– Työmoraalin. Can do -asenteen, että kaiken voi saada onnistumaan.

Eläköitynyt arkkitehti ja kääntäjä Nicholas Mayow, 76: ”Brexit harmittaa, sillä olen aina ollut EU:n kannattaja”

Nicholas Mayow osti vaimonsa kanssa asunnon helsinkiläisestä puu-talosta 1980-luvun puolivälissä ja on asunut siellä siitä lähtien.

Nicholas Mayow osti vaimonsa kanssa asunnon helsinkiläisestä puutalosta 1980-luvun puolivälissä ja on asunut siellä siitä lähtien.

Ensi kesänä Nicholas Mayowilla on ongelma. Hän on sekä Suomen että Ison-Britannian kansalainen, joten kannattaako hän jalkapallon EM-kisoissa Suomea vai Englantia?

– Muuten en näe näiden kahden kansalaisuuden välillä ristiriitaa, Lontoosta alun perin kotoisin oleva Nicholas sanoo.

Nicholas muutti asumaan suomalaisen vaimonsa Raijan kanssa Helsinkiin vuonna 1983. Heillä on kaksi aikuista lasta, Liisa ja Veikka.

Suomen kansalaisuuden Nicholas sai viime keväänä. EU-kansalaisena täällä on ollut helppo asua, mutta brexitin takia tilanne saattaa muuttua. Nicholas muistaa vielä hyvin, miten paljon paperitöitä britin piti Suomessa tehdä ennen kuin maa liittyi EU:hun. Hän ei enää halua kokea samaa.

Koko brexit harmittaa häntä.

– Olen aina ollut EU:n kannattaja, hän sanoo.

Nicholas puhuu sujuvaa suomea ja luonnehtii itseään sekä britiksi että suomalaiseksi. Ensimmäisen ja pahimman kulttuurisokkinsa hän koki Turussa vuonna 1971, jolloin hän tuli ensimmäistä kertaa Raijan luokse Suomeen. Hän jonotti Turun juna-asemalla herkullisen näköistä donitsia ja odotti saavansa suunsa täyteen vadelmahilloa. Mutta mitä vielä! Se olikin lihapiirakka.

– Yllätys oli aikamoinen. Mutta sen jälkeen olen syönyt niitä monta kertaa. Kun ne ovat niin hyviä.

Nicholas on arkkitehti mutta joutui työttömäksi, kun Suomeen iski 1990-luvun lama. Sen jälkeen hän työskenteli käännöstoimistossa kielenkääntäjänä ja tuotantopäällikkönä eläkkeelle asti.

– Vierasta kieltä alkaa hallita , kun oppii ymmärtämään huumoria sillä kielellä. Ensimmäisen suomenkielisen vitsini sanoin, kun Raija odotti Liisaa. En sanonut ’rakkaani’, vaan ’raskaani’.

Nicholas sanoo tuntevansa hyvin Suomen historiaa ja lukevansa päivittäin Helsingin Sanomat kannesta kanteen. Senkin takia hän kokee olevansa sisällä suomalaisessa kulttuurissa. Lapsilleen hän on lukenut brittiläistä kirjallisuutta ja valmistanut brittiläistä ruokaa.

– Itsenäisyyspäivänä meillä on tapana syödä perheen kesken englantilainen jouluateria: kalkkunaa, karpalohilloa, kastiketta, uunissa paahdettuja perunoita ja ruusukaalia.

Yhtä asiaa hän kaipaa vanhasta kotimaastaan.

– Mallasetikkaa, jota käytetään fish and chipsien kanssa tai kurkkuvoileipien valmistamiseen. Suomessa sitä voi ostaa vain Suomen Anglikaanisen kirkon joulumyyjäisistä. Minun täytyy käydä siellä aina ostamassa koko vuoden satsi.

Lähihoitajaopiskelija Mizou Bopipo Bolombo, 42: ”Suomessa on turvallista asua”

Mizou Bopipo Bolombo käy joka viikonloppu Siionin seurakunnassa laulamassa gospelkuorossa ja jumalanpalveluksessa.

Mizou Bopipo Bolombo käy joka viikonloppu Siionin seurakunnassa laulamassa gospelkuorossa ja jumalanpalveluksessa.

Olohuoneessa on värikkäitä tekokukkia, suuri televisio ja ruokapöydällä oppikirjoja siistissä pinossa. Mizou Bopipo Bolombo asuu Helsingissä ja opiskelee lähihoitajaksi. Hän valmistuu vuoden kuluttua.

– Lapsuuden haaveammattini oli lääkäri. Olen aina halunnut auttaa ihmisiä, Mizou sanoo.

Hän saapui Kongon Kinshasasta Helsinkiin viisitoista vuotta sitten.

– Olin kuullut Suomesta eräältä tuttavaltani. Tulin tänne hakemaan turvapaikkaa.

Hän sai Suomen kansalaisuuden viime maaliskuussa.

– Viihdyn hyvin, koska täällä on niin turvallista asua. Ja hiljaista. Kävin kolme vuotta sitten Kinshasassa ensimmäistä kertaa Suomeen tuloni jälkeen. Huomasin, että maani ei ole vieläkään turvallinen eikä demokraattinen, Mizou sanoo.

Sen takia hän ei voi kuvitella muuttavansa takaisin Kongoon. Viime kuukausina on levottomuuksien lisäksi uutisoitu maata jälleen riivaavasta ebolaviruksesta. Vuoden sisällä siihen on kuollut yli 2 000 ihmistä.

Opiskelun ohessa Mizou tekee työkeikkoja sairaalassa. Viikonloppuisin hän käy Siion-seurakunnassa.

Mizou on yksinhuoltaja. Hän pitää tiukkaa kuria 13-vuotiaalle tyttärelleen. Koulu on hoidettava ja kotiin pitää tulla aina viimeistään kahdeksalta illalla.

– Tytöt ja pojat ovat erilaisia. Pojat ovat fyysisesti vahvempia ja pystyvät puolustautumaan, jos jotakin ikävää tapahtuu, Mizou selittää.

Mizou kertoo, että Kongossa tytöt asuvat kotona, kunnes he menevät naimisiin. Sen jälkeen mies hoitaa naisten asiat. Myös pojat asuvat pidempään kotona kuin Suomessa, mutta halutessaan he voivat muuttaa pois kotoa ennen avioitumista.

– Kun lapset asuvat kotona, vanhemmat tietävät, mitä heille kuuluu.

Mizou kertoo, että Kongossa perheestä ja sukulaisista pidetään aina huolta. Vanhuksia ei jätetä yksin.

– Joskus työpaikalla vanhat ihmiset kertovat, että heillä on lapsia, joita he ovat nähneet viimeksi pari vuotta sitten. Mutta suomalaiset taitavat halutakin asua yksin. Kongossa kaikki haluavat olla koko ajan toistensa seurassa.

Tulevaisuudessa Mizou aikoo matkustaa. Suomen passi on antanut paitsi turvallisuuden myös samat oikeudet kuin muilla Suomen kansalaisilla. Nyt hän voi esimerkiksi matkustaa vapaasti.

– Puhun ranskaa, ja jossain vaiheessa haluan matkustaa Kanadaan.

Kirjastovirkailija Sarah Ali Mohammed, 31: ”Olo on onnellinen ja syyllisyydentuntoinen”

Sarah Ali Mohammed ja Ayat Sellon kirjastossa, jossa Sarah suoritti oppisopimuksella kirjastovirkailijan tutkinnon.

Sarah Ali Mohammed ja Ayat-tytär Espoon Sellon kirjastossa, jossa Sarah suoritti oppisopimuksella kirjastovirkailijan tutkinnon.

Sarah Ali Mohammed katseli kumilautalta Bodrumin kaupungin etääntyviä valoja ja mietti, selviäisikö hän hengissä. Hän oli salakuljettajien veneessä matkalla Turkista Kreikkaan.

Siitä on nyt vähän yli neljä vuotta. Matka, joka oli alkanut Irakin Mosulista ja päätyisi Helsinkiin, oli pitkä ja vaarallinen. Sarah ja hänen miehensä Ali olivat kuitenkin päättäneet lähteä hakemaan turvapaikkaa Euroopasta. Isis oli vallannut Mosulin, joka oli muuttunut hengenvaaralliseksi. Sarah oli joutunut lopettamaan kaupallisen alan opintonsa, koska Isisin vallan alla naiset ja tytöt eivät saaneet enää opiskella.

Matkan varrella perhe päätti hakea turvapaikkaa Suomesta. Maa valikoitui sen takia, että Ali oli kuullut Suomesta täällä asuvalta tuttavaltaan. Heidän mukanaan oli Noor-tytär, joka oli tuolloin 8-vuotias.

– Kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni suomea, kun ilmoittauduimme Helsingin satamassa viranomaisille. Poliisit puhuivat tiukalla sävyllä, ja sanoin Alille, että apua, en opi koskaan tuota kieltä!

Toisin kävi. Sarah puhuu sujuvaa suomea. Lisäksi hän on opiskellut oppisopimuksella kirjastovirkailijaksi, saanut toisen lapsen ja viime lokakuussa Suomen kansalaisuuden.

– Olen niin onnellinen Suomen kansalaisuudesta, koska sen ansiosta saan elää ja tehdä töitä turvassa. Samalla tunnen syyllisyyttä. Jotkut ovat asuneet täällä jopa viisitoista vuotta eivätkä ole saaneet sitä vieläkään.

Espoossa asuva Sarah on tällä hetkellä äitiyslomalla neljän kuukauden ikäisen Ayat-tytön kanssa. Hänen insinöörimiehensä suorittaa lvi-alan tutkintoa ja valmistuu pian ilmastointiasentajaksi. Noor on seitsemännellä luokalla.

Sarahin lapsuudenperhe on paennut Turkkiin, jonne Sarah menee käymään joulukuussa. Hän ikävöi heitä kovasti.

Vaikeina aikoina Sarah on Suomessa saanut tukea mieheltään ja suomalaiselta ystävältään Carolalta, johon hän tutustui työnsä kautta.

– Carola on opettanut, että ole kuin juna, älä katso sivuille, mene eteenpäin.

Niin Sarah on tehnyt. Jos jotakin ikävää on tapahtunut, hän on yrittänyt unohtaa sen nopeasti ja asettanut seuraavan tavoitteen.

– Suomalainen ystävä on maahanmuuttajalle äärimmäisen tärkeä. Hän tukee ja auttaa, opettaa, miten systeemi täällä toimii.

Sarah saa voimaa myös rukouksesta. Hän yrittää rukoilla päivittäin.

– En ole shiia, en sunni, olen vain muslimi. En voi ymmärtää tätä kahtiajakoa.

Tulevaisuudelta Sarah toivoo, että hän ja hänen miehensä saisivat töitä. Mielessä siintävät jo jatko-opinnot.

– Haluaisin opiskella sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon.

Suomessa parasta on rauha. Hän sanoo olevansa suomalainen ja irakilainen. On joitakin oman kansan tapoja, joita hän haluaa opettaa tyttärelleen. Yksi niistä liittyy pukeutumiseen.

– Noor saa pukeutua melkein miten vaan, mutta ei liian paljastavasti. Lyhyet hameet ovat ok, mutta olkapäät pitäisi aina peittää.

Kaksi vuotta sitten Sarah sai surullisia uutisia. Hänen kaksi vuotta nuorempi veljensä oli menehtynyt liikenneonnettomuudessa Irakissa. Sarah ei päässyt veljensä hautajaisiin, koska jos hän olisi matkustanut Irakiin, hän olisi menettänyt oleskelulupansa ja joutunut aloittamaan koko hakuprosessin alusta.

Silloin Sarah teki päätöksen. Hän opiskelisi suomen kielen, jotta hän saisi Suomen kansalaisuuden mahdollisimman pian ja pääsisi veljensä haudalle.

– Mitään muuta minulla ei enää ole Irakissa. Mosul on tuhottu, ja yritän pitää yllä muistoja siitä, millaista siellä oli lapsuudessani.

Mosulissa Sarahin lapsuudenperheellä oli oma talo. He viettivät usein grillijuhlia ja kävivät kahviloissa Tigris-joen rannalla. Ympärillä oli aina iso suku. Ja vieressä pikkuveli, jonka kanssa hän käveli joka päivä kouluun.

Näin Suomen kansalaisuuden saa

• Suomen kansalaisuus periytyy, jos jompikumpi vanhemmista on Suomen kansalainen.

• Suomen kansalaisuutta voi myös hakea. Tällöin on selvitettävä henkilöllisyys, osoitettava riittävä kielitaito, riittävä asumisaika, nuhteettomuus, toimeentulo ja kyky hoitaa velkansa.

• Suomen kansalaisuuden voi myös saada ilmoittamalla, mikä on nopeampi ja halvempi tapa kuin hakeminen. Sen voi tehdä esimerkiksi Pohjoismaan kansalainen tai 18–22-vuotias, joka on asunut Suomessa riittävän kauan.

• Suomi hyväksyy monikansalaisuuden.

• Suomen kansalainen saa äänestää ja asettua ehdolle valtiollisissa vaaleissa.

• Maahanmuuttovirasto myöntää Suomen kansalaisuuksia.

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Suomen uudet kansalaiset numeroina

• Vuonna 2019 Suomen kansalaisuuden on saanut 8 547 ihmistä.

• Heistä naisia on 4 660, miehiä 3 882 ja 5:n sukupuoli ei ole tiedossa.

• Isoin ryhmä ovat 18–34-vuotiaat.

• Kielteisen päätöksen sai 1 276 ihmistä.

• Vuonna 2018 Suomen kansalaisuuden saaneista 97 prosenttia säilytti entisen kansalaisuutensa.

Lähteet: Maahanmuuttovirasto (tiedot ovat ajalta tammikuu–lokakuu 2019) ja Tilastokeskus

Lue myös

Suosittelemme