Ihmiset

MS-tautia sairastava Outi Lehtosuo on nyt paremmassa kunnossa kuin ennen diagnoosia: ”Liikunnasta on tullut minulle positiivinen asia”

MS-taudin puhkeaminen oli Outi Lehtosuolle, 39, herätys liikunnan maailmaan. Ennen liikunta oli Outille satunnaista pakkopullaa, nykyään säännöllinen ilo. – Liikun tällä hetkellä sen takia, että rakastan liikkumista. MS-tauti tai ei, minulla on halu pitää itseni mahdollisimman hyvässä kunnossa, Outi kertoo.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Mainostoimisto 358

Outi Lehtosuo uskoo, että itselle mieluisan lajin löytäminen on avain liikunnan ilon löytymiseen.

MS-taudin puhkeaminen oli Outi Lehtosuolle, 39, herätys liikunnan maailmaan. Ennen liikunta oli Outille satunnaista pakkopullaa, nykyään säännöllinen ilo. – Liikun tällä hetkellä sen takia, että rakastan liikkumista. MS-tauti tai ei, minulla on halu pitää itseni mahdollisimman hyvässä kunnossa, Outi kertoo.

Vuonna 2010 Outi Lehtosuo oli niin väsynyt, että hän nukahti useamman kerran bussiin ja ajoi oman pysäkkinsä ohi. Sitten alkoi vasemman silmän oireilu: valonvälkettä silmäkulmassa ja voimakasta kipua silmän takana. Ensin Outi ajatteli, että kyse on hänen sairastamastaan kroonisesta migreenistä. Migreenilääkkeet eivät kuitenkaan purreet oireisiin.

Melkein viikon Outi sinnitteli silmäoireiden kanssa ennen kuin tajusi, että nyt on hakeuduttava lääkäriin. Oivallus tilan vakavuudesta tuli tietokonetta naputellessa.

– Tajusin, että jos peitän oikean silmäni, vasemman silmäni näkökenttä on aivan mitättömän pieni. Ja se, mitä näen, näen aivan sumeasti, Outi kertoo.

Kaksi sairaalareissua ennen diagnoosia

Outi varasi tilanteen vakavuuden tajuttuaan oitis ajan silmälääkärille. Silmälääkärin mukaan vaikutti siltä, että Outin silmässä on näköhermon tulehdus. Hän kertoi sen olevan tyypillinen MS-taudin ensioire ja lähetti Outin siltä istumalta Meilahden sairaalaan jatkotutkimuksiin.

Jatkotutkimuksissa varmistui, että kyse on näköhermon tulehduksesta. Magneettikuvissa aivoista löytyi yksittäisiä tulehdusmuutoksia eli plakkeja. Outi jäi kolmeksi päiväksi Meilahteen kortisonitiputukseen. Diagnoosia MS-taudista Outi ei kuitenkaan vielä saanut, vaan tarvittaisiin lisää selvityksiä.

Pieni kosketus saattoi tuntua siltä kuin joku raapisi haarukalla ihoani.

Sairaalajakson jälkeen Outille kerrottiin, että hän saa kotiin postitse ajan neurologille. Aika ei kuitenkaan ikinä ehtinyt saapua, kun Outille tuli uusia oireita vuoden 2011 alkukeväällä, tällä kertaa vasempaan jalkaan.

– Kylmä vesi tuntui kuumalta ja kuuma kylmältä. Pieni kosketus saattoi tuntua siltä kuin joku raapisi haarukalla ihoani, Outi muistelee.

Outi joutui jälleen sairaalaan, jossa hän lisäselvitysten jälkeen sai diagnoosin MS-taudista. Plakkeja oli sekä aivoissa että selkäytimessä.

Outi Lehtosuo
Ennen MS-taudin puhkeamista Outi ei ollut kiinnostunut liikunnasta.

MS-taudin diagnoosi oli helpotus

Outi oli ehtinyt lukea paljon MS-taudista jatkotutkimuksia odottaessaan ja tiesi hyvin, että kyse on sairaudesta, johon ei ole parantavaa hoitoa. Taudin etenemistä voidaan vain hidastaa ja hillitä pahenemisvaiheissa.

MS-tauti on arvaamaton, sillä taudinkuva on aina yksilöllinen. Taudin etenemistä on mahdoton ennustaa. Lääkkeet ovat kuitenkin kehittyneet ja tutkimusta tehdään koko ajan.

Outi muistaa hyvin sen hetken, kun hän käveli sairaalasta ulos diagnoosin saamisen jälkeen. Vaikka asiassa oli paljon sulateltavaa, hän tunsi olonsa ennen kaikkea helpottuneeksi.

– Oli selvää, ettei kyse ollut mistään pahemmasta. MS-tauti on sairaus, jonka kanssa pystyy elämään. Ajattelin jo silloin, että tilanne voisi olla paljon pahempi.

MS-tauti herätti liikkumaan

MS-taudin oireita voi vähentää ja etenemistä hidastaa hyvä kunto. Erityisesti lihaskunnolla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia.

Ennen MS-tautia Outi ei ollut kiinnostunut liikunnasta. Liikunta oli ollut hänelle, aralle liikkujalle, satunnaista pakkopullaa. MS-tautiepäilyn aikana Outi kuitenkin ymmärsi liikunnan merkityksen ja alkoi miettiä, mikä olisi hänelle mieluisa tapa liikkua. Diagnoosin jälkeen Outi päätti siirtyä pois mukavuusalueeltaan. Hän ilmoittautui thainyrkkeilyn alkeiskurssille ja hurahti lajiin täysin.

– Ensimmäinen tunti jännitti ihan hirveästi. Oli yllättävää, että thainyrkkeily lopulta oli minusta maailman siistein laji. Olen tullut paljon rohkeammaksi liikunnan suhteen. Thainyrkkeily on sellainen laji, missä ei oikein voi hiirulaisena olla nurkassa. Siinä on pakko uskaltaa tehdä, Outi kuvailee.

Oli yllättävää, että thainyrkkeily lopulta oli minusta maailman siistein laji. Olen tullut paljon rohkeammaksi liikunnan suhteen.

Outi Lehtosuo
MS-taudin diagnoosin jälkeen Outi tutustui thainyrkkeilyyn ja hurahti lajiin täysin.

Outi uskoo, että itselle mieluisan lajin löytäminen on avain liikunnan ilon löytymiseen. Outi on parhaillaan mukana Garminin Find Your Way -kampanjassa, jossa rohkaistaan ihmisiä löytämään oma tapansa liikkua.

Personal trainerin palkkaamisen jälkeen thainyrkkeilyn ohella myös salilla käymisestä on tullut Outille varsin mieluisa harrastus. Enää Outi ei arkaile tai häpeile liikkuessaan vaan haluaa voittaa pelkonsa. Hän on uskaltautunut kokeilemaan jopa ilma-akrobatiaa, vaikka pelkää pää alaspäin roikkumista ja korkeita paikkoja. Outi kertoo olevansa nyt fyysisesti huomattavasti paremmassa kunnossa kuin ennen MS-diagnoosia.

MS-tauti tai ei, minulla on halu pitää itseni mahdollisimman hyvässä kunnossa.

– Liikunnasta on tullut minulle positiivinen asia. Liikun tällä hetkellä sen takia, että rakastan liikkumista. MS-tauti tai ei, minulla on halu pitää itseni mahdollisimman hyvässä kunnossa. En näytä huippu-urheilijalta. Mutta se, miltä lihakseni näyttävät, ei ole minulle liikunnan tarkoitus. Tärkeintä liikunnassa on hyvinvointini.

Välillä treeneihin ei pääse MS-taudin takia

Outilla on aaltomainen MS-tauti, eli pahenemisvaiheet tulevat aalloittain. Outin on pitänyt opetella kuuntelemaan kehoaan. Välillä treeneihin ei voi mennä, jos MS-tautiin liittyvä voimakas väsymys eli fatiikki esimerkiksi iskee tai muita oireita ilmaantuu.

– Olen joutunut hyväksymään sen, että voi tulla kausia, jolloin en kerta kaikkiaan jaksa mennä treeneihin. Liikunnan hyöty ei ole kauhean suuri, jos treeneissä on aivan romuna. Siitä tulee enemmän haittaa kuin hyötyä. Asiat eivät kaadu siihen, vaikka olisin viikon treenaamatta. Silti treenien jättäminen väliin on todella vaikeaa. Olen joutunut opettelemaan olemaan lempeämpi itseäni kohtaan ja harjoittelen sitä edelleen.

Yleinen harhakäsitys on, että MS-taudin diagnoosi tarkoittaa sitä, että parin vuoden päästä ihminen on varmuudella pyörätuolissa.

Totta kai ajatus liikuntakyvyn menettämisestä tuntuu hiukan pelottavalta.

– Toivon, että liikuntakykyni säilyy mahdollisimman hyvänä. Hyväksyn sen, että thainyrkkeily on sellainen laji, että jos tilanteeni huononee, en välttämättä pysty sitä enää harrastamaan. Mutta sitten täytyy keksiä jotain muuta. Totta kai ajatus liikuntakyvyn menettämisestä tuntuu hiukan pelottavalta. Mutta minulla on nykyään hirveästi MS-tuttuja. Heidän joukossaan on ihmisiä, jotka ovat paljon huonommassa kunnossa kuin minä. Mutta he käyvät uintijutuissa ja tekevät muuta sen mukaan, mitä pystyvät. Minusta on hienoa nähdä, että lähes aina pystyy tekemään jotain, Outi sanoo.

Outi Lehtosuo
MS-tauti on pakottanut Outia opettelemaan lempeämmäksi itseään kohtaan.

MS-tauti on tuonut myös hyvää

Vaikka pahenemisvaiheiden aikana pelko tulevasta saattaa käydä mielessä, ei Outi juuri murehdi tulevaa. Hän on huomannut, että oman asenteen voima on mittaamaton.

– Tärkeintä on se, ettei jää vellomaan negatiiviseen vaan yrittää etsiä positiivisia asioita. Totta kai olisin mieluummin täysin terve kuin sairastaisin MS-tautia. Mutta pakko sanoa, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, että MS-tauti on tuonut minulle myös todella paljon hyviä asioita. Se on saanut minut miettimään elämää ja prioriteettejani.

X