Ihmiset

Perheenäiti Helmi käyttää ruokaan 150 euroa kuussa nikseillä, jotka jokainen osaa: ”Säästäminen on ympäristöteko ja tuo minulle hyvää mieltä”

Opiskelija-yrittäjä Helmi puolittaa tiskiainetabletit ja korjaa rikkinäiset vaatteet ja säästää näin satasia kuussa.

Teksti:
Maria Mäkelä
Kuvat:
Krista Luoma

Ystävät ovat joskus ihmetelleet Helmin säästämisvimmaa.

Opiskelija-yrittäjä Helmi puolittaa tiskiainetabletit ja korjaa rikkinäiset vaatteet ja säästää näin satasia kuussa.

Avain on etukäteissuunnittelu. Ilman sitä ei olisi mahdollista, että Helmi Badoin nelihenkinen perhe käyttäisi ruokakauppaostoksiin kuussa noin 150 euroa. Summaan sisältyvät vain ruokatarvikkeet, eivät esimerkiksi pesuaineet tai vaipat.

– Käymme ruokaostoksilla kahden viikon välein. Sitä ennen mietin tarkkaan, mitä aiomme kahden viikon aikana syödä, Helmi kertoo.

Ruokalistalla on ”ihan perusruokia” – myös lohta ja naudanlihaa, Helmi huomauttaa – mutta lihaa hän käyttää säästeliäästi.

– Saatan laittaa vain puolet reseptin lihamäärästä ruokaan ja korvata loput kasviksilla. Yhdestä broileripaketista riittää neljään eri ateriaan.

Eineksiä tai puolivalmisteita hän ei osta vaan tekee ruoan alusta loppuun itse. Uunissa voi kypsyä yhtä aikaa kolmekin ruokaa; alatasolla makaronilaatikko, keskellä pizza ja ylätasolla marjapiirakka.

Talo on sisustettu pääasiassa kotimaisella designilla, jota Helmi on valmis ostamaan myös uutena, jos sitä ei käytettynä löydy.
Talo on sisustettu pääasiassa kotimaisella designilla, jota Helmi on valmis ostamaan myös uutena, jos sitä ei käytettynä löydy.

Helmin taktiikka kokata viikon ruoat kerralla säästää paitsi uuninlämmityskuluja myös tiskiä ja pienentää sitä kautta vesi- ja sähkölaskua. Tiskikoneen hän käynnistää noin kolmen päivän välein, ja silloinkin hyvään pesutulokseen riittää puolikas pesuainetabletti.

Myös pyykkiä perheessä pestään harvoin, vaikka vaatteet vaihdetaan päivittäin.

– Tahrat putsaan tuoreeltaan, mutta kone pyörii vain kerran viikossa.

Arvokas kirjahylly löytyi roskalavalta

Asiakkaiden välissä, lounastauoilla, automatkoilla… Kaiken liikenevän aikansa Helmi käyttää Torin ja Facebookin kierrätysryhmien selailuun.

Hänen suosikkinsa on Roskalava Seinäjoki -ryhmä, jossa annetaan tavaraa ja vaatteita ilmaiseksi. Ryhmässä pitää päivystää jatkuvasti, mutta se palkitaan.

– Olen saanut sieltä muun muassa Lundian parintuhannen euron arvoisen kirjahyllyn ja lapsille sähköauton, jonka hinta on 400 euron kieppeillä.

Helmi huoltaa ja korjaa vaatteita itse.
Helmi huoltaa ja korjaa vaatteita itse.

Kun perheen nyt kaksivuotiaat kaksoset syntyivät, ainoastaan turvakaukalot ostettiin uusina. Vaunut löytyivät käytettyinä, ja kaikki muut vauvanvaatteet ja -tarvikkeet saatiin ryhmästä ilmaiseksi. Jopa vaippoja oli puolen vuoden tarpeisiin.

Helmi laskee, että hänellä menee omiin ja lasten vaatteisiin vuodessa noin 100 euroa. Siitä huolimatta lapset pukeutuvat lähinnä merkkivaatteisiin, joita löytyy kirppiksiltä eurolla parilla.

Toisaalta, haluamastaan Helmi on valmis maksamaan. Kun kaksoset juhlivat hiljattain 2-vuotissynttäreitään, Helmi osti heille upouudet synttäriteemaan sopivat t-paidat, jotka maksoivat 40 euroa kappale.

– Maksoin niistä ihan mielelläni mansikoita.

Vaatteet käytetään aina loppuun asti. Kun pitkähihaisen paidan hihat rispaantuvat, Helmi surauttaa sen ompelukoneella t-paidaksi.

– Rikkinäiset sukat leikkaan halki ja käytän niitä rätteinä vessan siivouksessa.

”Holtiton ostelu ahdisti minua”

Kauneusalan yrittäjänä työskentelevä Helmi ja hänen sähköinsinöörimiehensä ovat hyvätuloisia. Siksi heidän säästämis­intonsa ihmetyttää lähipiiriä.

– Ystävät saattavat sanoa, että teillähän on rahaa kuin rantarosvoilla, miksi pihistelette. Minusta se on vanhanaikainen ajattelutapa. Säästäminen on ympäristöteko ja tuo minulle hyvää mieltä.

Helmin lapsuudenkodissa rahankäyttöä ei suunniteltu. Helmille se näyttäytyi niin, että rahat olivat aina loppu. Hän päätti, että elää aikuisena toisenlaista elämää.

– Holtiton ostelu ahdisti minua. Jo ala-asteella aloin laittaa saamaani rahaa sivuun ja mietin tarkkaan, mihin sen käytän.

Helmi haaveilee omasta mökistä ja moottoriveneestä.
Helmi haaveilee omasta mökistä ja moottoriveneestä.

Helmi muutti pois kotoa 14-vuotiaana ja on siitä asti elättänyt itsensä. Puoliso on vielä häntäkin tarkempi rahankäyttäjä.

– Käyn joka toinen päivä pikasuihkussa, mutta haluan, että vesi on kuumaa. Mies aina huutelee, että ole vaikka pidempään mutta käytä viileää vettä.

Perheen vesilasku onkin pieni; mittarin mukaan he kuluttavat vettä 15 kuutiota vähemmän kuin samankokoinen talous keskimäärin. Energiakriisin keskellä pari iloitsee siitä, että heidän 165-neliöinen omakotitalonsa on kaukolämmitteinen. Talvisin sen lämpötila pidetään 19 asteessa, kesäisin ilmaa viilentää ilmalämpöpumppu.

– Seinäjoella on perinteisesti ollut Suomen halvinta sähköä. Sähkölaskumme on noin 100 euroa kuussa, siitäkin 80 euroa sähkönsiirtokuluja.

Säästöön jää yli tonni kuussa

Helmi säästää keskimäärin 1 000–1 500 euroa kuussa. Suurimman osan rahoista hän sijoittaa, osa menee säästötilille. Säästöillä on toteutettu jo yksi haave: unelmien koti, joka oli Seinäjoen mittapuulla kallis, liki 400 000 euroa.

– Haaveilen myös omasta moottoriveneestä ja mökistä järven rannalla.

Myös lapsilla on omat sijoitussalkut, joita kasvatetaan lapsilisillä. Helmi on laskenut, että kun kaksoset ovat täysi-ikäisiä, molemmilla pitäisi olla 40 000 euron pesämuna tulevaisuutta varten.

– Haluan tarjota lapsilleni mahdollisuuden, jota minulla ei aikanaan ollut.

X