Raitistunut Hanna Tikander muistaa myötähäpeän ”ventovieraan” kasvoilla – ”Vei kaksi vuotta ennen kuin nautin ulkona käymisestä ilman alkoholia”
Sijoitusvaikuttaja Hanna Tikander ei ole enää vihainen itselleen, jos hänelle tulee hetkittäin ajatus: miltä alkoholin juominen tuntuisi? ”Se tunne tulee varmaan aina.”
Hanna Tikander ei enää tarvitse rohkaisuryyppyä, joka kuului rutiineihin ennen tärkeitä tapaamisia.
Sijoitusvaikuttaja Hanna Tikander ei ole enää vihainen itselleen, jos hänelle tulee hetkittäin ajatus: miltä alkoholin juominen tuntuisi? "Se tunne tulee varmaan aina."
Coca-colalla lantrattu viina maistui myrkyltä ja sai 13-vuotiaan Hanna Tikanderin oksentamaan.
Elämän ensimmäinen alkoholikokeilu tuntui kuitenkin avaavan elämään uuden ulottuvuuden. Jokainen humalassa vietetty ilta oli kuin seikkailu, Hanna kertoo Wilma Ruohiston kanssa kirjoittamassa kirjassaan Selvin päin – erään bilettäjän tarina (Storytel 2022).
Alkoholista tuli vuosien kuluessa osa Hannan, 28, arkea. Hän joi työtapahtumissa päästäkseen oikeaan tunnelmaan, rentoutuakseen tapahtumien jälkeen, juhlissa ja arjessa. Viini oli Hannalle palkinto, lohdutus ja tunteiden turruttaja.
Alkoholin lisäksi Hanna käytti juhliessaan huumeita, kuten kokaiinia ja ekstaasia, ilman sen suurempaa kynnystä. Huumeista ei tullut fyysistä krapulaa, kuten alkoholista, mutta sitäkin pahempi henkinen krapula.
Lopulta, erään mökkireissun jälkeen vuonna 2019, Hanna päätti, että päihteistä on pakko luopua kokonaan.
Päihteet aiheuttivat ahdistusta ja hankalia tilanteita
Raitistuminen oli kypsynyt Hannan mielessä pitkään.
– Humala ei tuntunut enää huolettomalta ja hauskalta. Se aiheutti pahaa oloa, ahdistusta ja stressiä enemmän kuin koskaan ennen, Hanna kertoo.
”Me ollaan itse asiassa tavattu aiemmin”, nainen vastasi ja katsoi Hannaa ilmeellä, joka hehkui myötähäpeää.
Hanna oli myös huomannut joutuvansa alkoholin käyttönsä takia hankaliin ja kiusallisiin tilanteisiin. Mimmit sijoittaa -media, jonka toinen perustajajäsenistä Hanna on, alkoi olla yhä suositumpi, ja sitä kautta moni tunnisti myös Hannan kasvot.
Kun nuori nainen tuli eräässä sijoitustapahtumassa moikkaamaan, Hanna esittäytyi naiselle, niin kuin kohteliasta on. ”Me ollaan itse asiassa tavattu aiemmin”, nainen vastasi ja katsoi Hannaa ilmeellä, joka hehkui myötähäpeää.
Nainen kertoi heidän jutelleen eräänä aiempana iltana pitkään – ja totesi, että ehkä Hanna ei muista sitä.
Vähitellen alkoi valjeta, ettei Hanna voi enää elää elämäänsä kuten oli vuosikaudet tottunut. Hän halusi menestyä työssään ja saada markkinoinnin opintonsa ammattikorkeakoulussa suoritettua kunnialla.
– Olin löytänyt elämään uusia mielenkiinnon kohteita ja asioita, jotka olivat merkityksellisiä: työn ja koulun. Aloin ymmärtää, että en voi panostaa niihin, jos käytän päihteitä.
”Se tunne tulee ehkä aina, mutta en jää vatvomaan asiaa”
Raitistumisen jälkeiset ensimmäiset kuukaudet sujuivat Hannan mukaan yllättävän helposti. Hänelle ei esimerkiksi tullut minkäänlaisia vieroitusoireita, vaikka päihteet olivat olleet läsnä hänen elämässään pitkään.
– En usko, että olin kuitenkaan koskaan fyysisesti riippuvainen. Minulla ei ikinä ollut oloa, että nyt on pakko ottaa lasillinen viiniä. Ennemmin olin riippuvainen tapoihini ja toimintamalleihini.
Hanna on nyt ollut raittiina kolme vuotta. Välillä selvin päin oleminen juhlissa ja klubeilla on helppoa, välillä haastavampaa. Jos takana on raskas viikko täynnä tapaamisia ja ohjelmaa, Hannan voi olla vaikea olla ihmisten ja melun keskellä, kun alkoholi ei ole turruttamassa aisteja. Jos viikko puolestaan on ollut rauhallinen, ja Hannalla on ollut aikaa omille ajatuksilleen, hän nauttii raittiina juhlimisesta.
– Vei varmaan kaksi vuotta, ennen kuin pystyin täysin irrottautumaan ja nauttimaan ulkona käymisestä ilman alkoholia. Se, että oma mielenterveys on parantunut, auttoi varmasti asiaa.
”Ennen olisin ajatellut, että Hanna, sä et ole päässyt mihinkään, olet yhä riippuvainen.”
Hanna ei myöskään enää ole vihainen itselleen, jos hänelle tulee hetkittäin ajatuksia, miltä jonkin alkoholijuoman juominen tuntuisi.
– Viimeksi Flow-festivaaleilla kaverini pyysi minua pitelemään samppanjalasiaan. Ensimmäinen ajatukseni oli, miltähän tämä maistuisi. Ennen olisin ajatellut, että ”Hanna, sä et ole päässyt mihinkään, olet yhä riippuvainen”. Nyt olen hyväksynyt, että se tunne tulee ehkä aina, mutta sitten se saa mennä, enkä jää vatvomaan asiaa.
Hanna ei kaipaa humalaa, vaikka ajoittain hän kokee hetkiä, jolloin tekisi mieli nollata päätä ja päästä hetkeksi pois todellisuudesta.
– Haluan kuitenkin kokea hetket ja tunteet aitoina, enkä minimoida tai maksimoida niitä alkoholilla, olivat ne sitten hyviä tai huonoja.
Osa ystävyyssuhteista päättyi, kun Hanna Tikander raitistui
Hannalla oli tapana nähdä monia ystävistään lähinnä klubeilla ja juomisen ympärillä. Heidän kanssaan Hanna ei juuri enää ole tekemissä.
Välillä ystävyyssuhteiden kariutuminen harmittaa. Toisaalta Hanna on ehtinyt syventää ihmissuhteitaan tärkeimpien ystäviensä kanssa, kun juominen jäi.
– Mieluummin on oikeita syvällisiä suhteita kuin paljon sellaisia, jotka perustuvat vain juomiseen.
”Kun käytin alkoholia, keskityin vain juomiseen ja humalassa olemiseen.”
Hanna kokee olevansa nykyään myös parempi ystävä. Hanna on oppinut raittiiden vuosien aikana rakastamaan itseään, hän on avoimempi, eikä hänen ympärillään enää ole pelkoa ja häpeää.
– Minulla on ystävilleni enemmän annettavaa ja olen enemmän läsnä, myös baari-iltoina. Rakastan tanssia, laulaa ja olla DJ-kopin eturivissä, mutta pystyn myös keskittymään ihmisten kanssa keskusteluun. Kun käytin alkoholia, keskityin vain juomiseen ja humalassa olemiseen.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Joskus olo on ulkopuolinen, kun humalaisten jutut eivät naurata
Siihen, että on porukan selvä tyyppi, saattaa liittyä tietynlaisia käyttäytymisodotuksia. Raittiilta tyypiltä voidaan odottaa esimerkiksi muiden kuskaamista tai perään katsomista.
– Olen kuullut seuraajiltani, että tällaista tapahtuu. Omat ystäväni eivät onneksi laita minua tällaisiin tilanteisiin, Hanna Tikander kertoo.
Hanna on ehkä porukasta se, joka laittaa mökkireissulla ruokaa tai hoitaa tiskit. Se sopii Hannalle, joka näistä askareista nauttiikin. On kuitenkin tiettyjä hetkiä, jolloin hän kokee elävänsä eri todellisuutta kuin muut.
– Joskus aamuneljältä, kun humalaiset ihmiset nauravat naamat punaisena puoli tuntia jollekin asialle, saattaa olla ulkopuolinen olo, kun itseäni ei naurata juttu lainkaan.
Raittiina olo on säästänyt 12 000 euroa
Hyvää oloa ja endorfiiniryöppyjä Hanna saa nykyisin avantouinnista, cross trainingista, nyrkkeilystä, joogasta ja tenniksestä.
– Urheilulle jää paljon aikaa ja energiaa, kun krapulapäivät eivät kuulu elämään.
”Koen, että kaikki jutut, joihin nykyään rahaa kuluu, ovat vain hyviä asioita.”
Ajan lisäksi Hannalla on nykyisin huomattavasti enemmän rahaa käytössään, kun ravintolalaskut eivät enää koostu viinipulloista eikä rahaa enää kulu bilehuumeisiin. Hanna on laskenut säästäneensä kolmen vuoden aikana 12 000 euroa.
– Mutta ei minulla ole sitä kahtatoista tuhatta säästötilillä, vaan käytän rahaa muihin asioihin, kuten urheiluun tai hyvään ruokaan. Ajattelen nykyään, että myös minä ansaitsen kauneudenhoitopalveluita. Koen, että kaikki jutut, joihin nykyään rahaa kuluu, ovat vain hyviä asioita.
Sober curious kyseenalaistaa juomistottumukset
Hanna Tikander on parin viime vuoden huomannut, että yhä useampi hänen tuntemansa ihminen on vähentänyt alkoholinkäyttöään tai raitistunut kokonaan. Alkoholin kokonaiskulutus on THL:n tilastoraportin mukaan pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.
– Moni kokeilee ja pohdiskelee, miten alkoholittomuus vaikuttaisi omaan elämään. Säännöllisesti joku tulee myös kertomaan, että löysi Selvin päin -podcastin ja on ollut puoli vuotta raittiina.
Hanna korostaa, ettei puhu sen puolesta, että kaikkien tulisi raitistua. Sen sijaan hän kannustaa kyseenalaistamaan omia juomistottumuksia ja sitä, mihin tunteeseen alkoholia tulee käytettyä. Sober curious -kokeilu voi tehdä hyvää, vaikka ihminen päättäisikin myöhemmin jatkaa alkoholinkäyttöä.
– Jos on kaksi vuotta raittiina tehnyt itsetutkiskelua ja ymmärtänyt juovansa tiettyjen tunnetilojen vuoksi, sen jälkeen saattaa palata käyttämään alkoholia aivan eri tavalla kuin aiemmin. Se on mielettömän hienoa.
Hanna Tikander toivoo, että kirja rohkaisisi ihmisiä
Hanna Tikanderin ja Wilma Ruohiston Selvin päin – Erään bilettäjän tarina nousi julkaisunsa jälkeen muutamissa päivissä Storytelin kuunnelluimmaksi ja tallennetuimmaksi kirjaksi.
Palautteet, jotka Hannan korviin ovat kirjasta kantautuneet, ovat olleet ainoastaan positiivisia.
– Olen saanut kiitosta avoimuudesta ja rohkeudesta. Koko ajan vahvistuu se tunne, että kirjan julkaisu oli oikea päätös.
Hanna toivoo, että kirja rohkaisisi ihmisiä puhumaan päihdeongelmistaan avoimemmin.
– Moni vaikenee, koska päihteidenkäyttöön liittyy niin iso stigma. Toivon, että jos joku tuntee häpeää tai pelkoa alkoholin tai jonkin muun päihteen käytöstä, hän voisi saada kirjasta rohkeutta hakea apua tai puhua ystävälle.
Kommentit
Opetelkaa käyttämään niitä päihteitä sopusuhtaisesti niin ei tarvitse noin jyrkästi rajoittaa itseään. Tämä on aivan kaikessa sama, liika on liikaa.
Kommentit
Opetelkaa käyttämään niitä päihteitä sopusuhtaisesti niin ei tarvitse noin jyrkästi rajoittaa itseään. Tämä on aivan kaikessa sama, liika on liikaa.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous