Saana kamppaili nuorena äitinä pahoissa rahavaikeuksissa – otti lainaa jopa tilatakseen vaatteita osamaksulla: ”En kehdannut kertoa tilanteestani”
Saana Opacic, 30, kamppaili nuorena äitinä pahoissa rahavaikeuksissa. Nyt hän opettaa muita säästämään ja hallitsemaan omaa kulutustaan.
– Päätin jo, etten enää opiskelisi. Nyt olen taas aloittanut oikeustradenomin opinnot. Taidan lopulta olla aika kunnianhimoinen tyyppi, vaikken ole pitänyt itseäni erityisen urakeskeisenä.
Saana Opacic, 30, kamppaili nuorena äitinä pahoissa rahavaikeuksissa. Nyt hän opettaa muita säästämään ja hallitsemaan omaa kulutustaan.
”Minulla ei ole ollut mitään odotuksia itseäni tai tulevaisuuttani kohtaan. Kasvoin lähiöympäristössä, joka sai ajattelemaan, ettei minusta koskaan voisi tulla mitään. Kunnianhimo ja halu saavuttaa asioita ovat syttyneet minussa vasta viime vuosina.
Synnyin Turkuun seitsenlapsisen perheen keskimmäiseksi. Äitini oli kotona lasten kanssa ja Keski-Euroopasta kotoisin oleva isäni teki töitä yrittäjänä.
Vietin paljon aikaa sisarusteni kanssa. Rauhattomana pidetty lähiö tuntui silti turvalliselta paikalta. Kotimme lähellä oli kioski, josta me lapset saimme käydä tekemässä pieniä ostoksia.
Olin eloisa ja puhelias lapsi. Kaipasin huomiota ja hakeuduin kaikenlaisiin esiintymistilanteisiin. Jossakin vaiheessa minua tosin kiusattiin hampaideni purentavirheen takia, jota korjattiin oikomishoidolla.
Voimakastahtoisena oman tieni kulkijana päätin jo 15-vuotiaana muuttaa pois kotoa. Aloitin työt rantasiivoojana ja muutin omilleni.
Peruskoulun päättötodistukseni keskiarvo ei riittänyt lukioihin, joihin olin hakenut. Sain puhuttua itseni steinerlukioon, jossa opiskelin vuoden. En ollut lukiossakaan järin innostunut opiskelusta. Sitten tulin raskaaksi ja jätin lukio-opinnot kesken.
Suurin haaveeni oli aina ollut tulla äidiksi. Olin vasta 18-vuotias, kun esikoiseni syntyi. En ollut vielä itsekään kasvanut kunnolla aikuiseksi.”
Kun Saana jäi lapsen kanssa yksin, alkoivat todelliset vaikeudet
”Jäin lapsen kanssa pian yksin. Siitä alkoivat todelliset vaikeudet. Ainoa tulonlähteeni olivat minimiäitiyspäiväraha ja lapsilisä. Olin ottanut lapsen isän kanssa nimiini television ja tietokoneen osamaksusopimuksia, jotka jäivät maksettavakseni.
Vähitellen vuokrat erääntyivät ja sain vauvan kanssa häätöuhkan asunnosta. Onneksi kirkko ja sosiaalitoimi tulivat hätiin ja maksoivat rästivuokrat.
”Jouduin valitsemaan, maksanko laskuja vai ostanko ruokaa.”
Jouduin valitsemaan, maksanko laskuja vai ostanko ruokaa. Valitsin yleensä jälkimmäisen.
Koetin paikata tilannetta pikavipeillä, joissa ei tuohon aikaan ollut minkäänlaisia korkokattoja. Otin lainaa jopa tilatakseni vaatteita osamaksulla.
Kuvittelin, että tilanne oli hallinnassa, mutta todellisuudessa elämäni oli täysin solmussa. Aloitettuani 19-vuotiaana vaatetusalan opinnot ehdin nostaa koko ensimmäisen vuoden opintolainan ennen kuin menetin luottotietoni.
Ulosoton ja maksuhäiriömerkinnän jälkeen en saanut enempää lainaa. Olin nähnyt lapsena rahavaikeuksista kärsiviä ihmisiä ympärilläni ja päättänyt, ettei minulle kävisi samalla tavoin. En siksi kehdannut kertoa tilanteestani kenellekään.”
”Pääsin ulosoton leimasta eroon, kun maksuhäiriömerkintä poistui”
”Äitini oli silloin töissä palvelutalossa ja pyysi minua avuksi keittiöön. Aloitin keikkatyöntekijänä, ja pian minua kosiskeltiin perushoitajaksi. Vaatetusalan tutkintoni oli kesken, joten tein ilta-, yö- ja viikonloppuvuoroja palvelutalossa koulupäivän jälkeen.
Valmistuttuani tein muutaman vuoden töitä perushoitajana. Lyhensin ulosottovelkaa palkastani ja sain velan kokonaan maksettua. Pääsin ulosoton leimasta eroon vasta vuosia myöhemmin, kun maksuhäiriömerkintä poistui tiedoistani.
Tapasin nykyisen aviomieheni kesällä 2014 Ruisrockissa. Se oli villi viikonloppu, jonka aikana hyppäsin benjihypyn ja otin kielikorun.
Yhteisen yön jälkeen annoin puhelinnumeroni vastahakoisesti ja mietin, jaksaisinko edes vastata, jos hänestä kuuluisi. Vastasin kuitenkin, ja muutaman viikon kuluttua tapasimme. Hän asui Lahdessa, joten elimme jonkin aikaa etäsuhteessa. Sitten hän muutti Turkuun.
Saimme yhteisen lapsen vuonna 2016. Vuonna 2018 saimme vielä yllätysvauvan. Vaikka minulla on ikuinen vauvakuume, en haluaisi enempää lapsia. Seuraava vauvamme tulee olemaan koira.”
Saana irtisanoutui äitiyslomalle jäädessään
”Hoitoala oli alkanut tuntua minusta raskaalta ennen keskimmäisen lapsemme syntymää. Äitiyslomalle jäädessäni päätin irtisanoutua. Hoitoalalla on sen verran hurja tilanne tällä hetkellä, etten kolmen pienen lapsen äitinä voi tehdä niin kuormittavaa työtä.
Päätimme mieheni kanssa ryhtyä säästämään käsirahaa asuntoon. Vasta silloin tajusin, miten surkea rahankäyttäjä olin todellisuudessa ollut. Olin pitänyt hyvän rahankäyttäjän mittarina sitä, etteivät laskuni menneet perintään. Todellisuudessa perheemme eli kädestä suuhun. Aloin tutkia tiliotteitani ja miettiä, missä voisin säästää. Lopetin eväiden ostamisen ja ruoan tilaamisen ravintoloista sekä vähensin kirpputoriostelua. Tajusin, että minulla oli ostoriippuvuus, kun löysin esikoiseni kaapista 22 mekkoa. Pienillä muutoksilla säästin 18 000 euroa, joiden avulla ostimme asunnon.
Aloin puhua säästämisestä ja oman kulutuksen haltuun ottamisesta Instagram-tililläni. Sain lyhyessä ajassa ison seuraajajoukon ja aloin saada työtarjouksia sosiaalisen median puolelta. Päätin perustaa toiminimen, jotta voisin ryhtyä puhumaan talousasioista. Haaveilen, että pääsisin pitämään talousongelmia ennaltaehkäiseviä, tukea ja neuvoja tarjoavia talousluentoja. Haluaisin lisätä talouspuhetta nuorten keskuudessa, jotta kasvussa olevaa nuorten velkaantumista voitaisiin ennaltaehkäistä.
En pelkää ikääntymistä, vaan odotan sitä, että saisin olla itsevarmuutta uhkuva vanhempi nainen. Kärsin nuorempana itsetunto-ongelmista, sillä olin ehkä turhankin hoikka. Nykyään arvostan kehoani enkä tunne enää samanlaista epävarmuutta. Minulla on kauniin mallinen tiimalasivartalo. Minua ei hetkauta se, onko minussa piirteitä, joista joku toinen ei pidä. Luultavasti juuri ne ovat parhaita piirteitäni. Sisäinen ääneni on muuttunut kiltiksi ja rakastavaksi itseäni kohtaan.”
Juttu on julkaistu alun perin Anna-lehdessä 5/2023.
Kommentit
Ihme väheksyntää hoitoalaa kohtaan. Olen neljän lapsen äitinä tehnyt ihan tyytyväisenä hoitotyötä.
Toki se ei ole niin hohdokasta kuin somejulkkis tms
Minun vinkkini rahansäästöön. Jos ei ole rahaa vuokraan, ei oteta tatuointeja ja löydä kampaajalla ja shoppailla muotivaatteita. Asialliset hommat ensin ja huvia vasta sitten, jos jää rahaa
Kommentit
Ihme väheksyntää hoitoalaa kohtaan. Olen neljän lapsen äitinä tehnyt ihan tyytyväisenä hoitotyötä.
Toki se ei ole niin hohdokasta kuin somejulkkis tms
Minun vinkkini rahansäästöön. Jos ei ole rahaa vuokraan, ei oteta tatuointeja ja löydä kampaajalla ja shoppailla muotivaatteita. Asialliset hommat ensin ja huvia vasta sitten, jos jää rahaa
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous