Ihmiset

Sisarukset Tarja ja Minna Omenainen kohtasivat suruista suurimman: ”Viimein voimme puhua menetyksestämme”

Omenaisen sisarukset Tarja ja Minna ovat tukeneet toisiaan niin myötä- kuin vastamäessä. Tukea tarvittiin etenkin silloin, kun Minnan 9-vuotias poika menehtyi yllättäen.

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Sampo Korhonen

Alle vuoden ikäero on Minnan ja Tarjan mukaan suuri voimavara. Lähellä on aina ollut sisko, jolta voi pyytää apua ja neuvoja.

Omenaisen sisarukset Tarja ja Minna ovat tukeneet toisiaan niin myötä- kuin vastamäessä. Tukea tarvittiin etenkin silloin, kun Minnan 9-vuotias poika menehtyi yllättäen.

Sinä päivänä yhdeksänvuotias Joni osallistui tavalliseen tapaan jääkiekkoharjoituksiin. Ennen lähtöään hän mutusteli puolikkaan hampurilaisen. Sitten hän halasi pikaisesti äitiään, nosti ison varustekassin olkapäälleen ja huusi ovenraos­ta heipat.

Pari tuntia myöhemmin Minna Omenainen oli läheisellä pellolla ulkoiluttamassa koiraa, kun puhelin soi. Pojan pelikaverin isä kertoi hätääntyneenä, että Jonia elvytetään parhaillaan. Onko hän pyörtynyt? Minna ihmetteli. Ei, kysymys oli jostakin vakavammasta.

Samaan aikaan Minnan sisko Tarja Omenainen vietti tyttäriensä koululla vanhempainiltaa. Hänellä oli outo olo, aavistus siitä, että jotakin kamalaa on tapahtunut. Kroppa tuntui lyijynraskaalta. Kun Tarja illan päätteeksi avasi kännykkänsä, siellä oli vavahduttava viesti siskosten äidiltä: ”Lähden nyt Minnan luo. Joni on kuollut.”

Voima pakeni jäsenistä. Tarja putosi polvilleen.

Leikkikaveria ei tarvinnut kaukaa etsiä

Tarja Omenainen ja Minna Omenainen lapsena.
– Lapsena kilpailimme vanhempien huomiosta. Myöhemmin olemme aina olleet tukena toisillemme.

Omenaisen sisarukset olivat lapsena tiivis kaksikko. Molemmat ovat syntyneet helmikuussa, ikäeroa on vajaa vuosi. Tytöt nukkuivat kerrossängyssä, heidät puettiin samanlaisiin äidin ompelemiin vaatteisiin ja he saivat aina samanlaiset lahjat.

Samaa näköäkin on niin paljon, että joistakin lapsuuskuvista on vaikea erottaa, kumpi on kumpi. Mutta luonteiltaan he ovat aina olleet erilaiset. Tarja on harkitsevainen, yksin viihtyvä tarkkailija, Minna sosiaalinen rämäpää.

– Usein sanon Tarjalle, että voisitko vähän relata. Hän on aina niin… en nyt sano hienosteleva, mutta pidättyväinen, Minna tokaisee.

– Kai minä voisin tosiaan olla vähän räväkämpi, Tarja myöntää. – Ja Minna puolestaan hieman hillitympi.

Siskokset istuvat kahvipöydässä Tarjan luona Nummelassa, jonne Minna on edellisiltana ajanut kotoaan Lappeenrannasta. He tapaavat muutaman kerran vuodessa, jouluna ja perhejuhlissa, mutta yhteyttä pidetään tiiviisti puhelimitse.

Lapsena leikkikaveria ei välttämättä tarvinnut hakea kauempaa – vieressä oli aina sisko. Aikuisena tiet erkanivat. Tarja muutti Helsinkiin ja pääsi Teatterikorkeakouluun, Minna opiskeli psykiatriseksi sairaanhoitajaksi.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

X