Tiina Jauhiainen 
Vasta julkaistu kirja Prinsessan pako on Tiina Jauhiaisen mukaan ennen kaikkea kertomus ystävyydestä ja periksiantamattomuudesta.
Ihmiset

Tiina Jauhiainen auttoi Dubain prinsessaa pakenemaan – sitten yhteys katkesi: ”Toivon, että tiemme vielä kohtaavat”

Sattuma yhdisti Dubain prinsessa Latifan ja iisalmelaisen Tiina Jauhiaisen ja vei heidät dramaattiselle pakomatkalle. Nyt Tiina ei ole kuullut ystävästään puoleentoista vuoteen. – Latifa tulee minua vastaan unissa.
Teksti: Terhi Harper  Kuvat: Sampo Korhonen ja Tiina Jauhiaisen kotialbumi 

Helmikuun 24. päivän aamuna vuonna 2018 Tiina Jauhiainen heräsi katkonaisten yöunien jälkeen kerrostaloasunnossaan Dubaissa. Olo oli jännittynyt; vielä samana päivänä hänen oli tarkoitus auttaa ystäväänsä Dubain prinsessa Latifaa pakenemaan isänsä, šeikki Muhammadin holhouksesta vapauteen. Tavoitteena oli turvapaikka ja uusi elämä Amerikassa.

Ystävykset olivat hioneet pakomatkaan liittyviä järjestelyjä yli puolen vuoden ajan. Tiinan tehtävänä oli ajaa takakontin rengasluukkuun piilotettu Latifa rajan yli Omanin puolelle. Siitä pakomatka jatkuisi Nostromo-nimisessä jahdissa kohti Intian rannikkoa.

Vasta pakopäivän aamuna Tiina ymmärsi auttavansa ystäväänsä henkensä kaupalla. Arabiemiraatit oli ollut Tiinan kotimaa 17 vuoden ajan. Kun Latifa havaittaisiin kadonneeksi, palaaminen olisi mahdotonta.

Kaksi päivää ennen lähtöä Latifa oli kuvannut Tiinan asunnon suojassa videon, jossa hän kertoi muun muassa vankeudestaan sekä elämästään ihmishirviöksi kutsumansa isänsä tiukassa puristuksessa vailla ulospääsyä maasta. Tiinan Australias­sa asuvalle luottoystävälle Marko Remekselle annettiin tehtäväksi julkaista video, mikäli kaksikolle kävisi jotakin.

Tiina Jauhiainen ja Dubain prinsessa Latifa autossa pakomatkallaan. 

Tiina ja Latifa pakomatkan alussa. Päästyään Dubaista Omanin puolelle ystävykset ikuistivat itsensä valokuvaan.

Pako päättyi jääkylmään, ikkunattomaan selliin

Rajan ylitys Omanin puolelle oli pulssia nostattava, mutta sujui kuten Tiina oli etukäteen arvellutkin. Peitetarina ostoskäynnistä Dubain Ikeassa oli osoittautunut toimivaksi, eivätkä arabimiehet vaivautuneet nostamaan autosta painavia huonekalujätin kasseja, jotka Tiina oli asetellut rengasluukun peitoksi rakennetun valepohjan päälle.

Omanissa pakomatka jatkui Azaiban rannikolta ensin kumiveneellä ja sen jälkeen skoottereiden selässä kohti Intian valtamerellä odottavaa Nostromoa. Naisten onnistui päästä alukselle, joka suuntasi kohti Goaa. Vain noin 80 kilometrin päässä määränpäästä Latifan ja Tiinan pakomatka päättyi väkivaltaiseen rynnäkköön. Se, että Nostromo oli edelleen kansainvälisillä vesillä, ei liikuttanut šeikki Muhammadin käskystä lähetettyjä erikoisjoukkoja. Heitä kiinnosti ainoastaan prinsessa Latifa.

Kun vapauden oli jo melkein voinut maistaa, siitä luopuminen tuntui entistä musertavammalta. Vielä samana yönä Latifa kuljetettiin pois ja Tiina päätyi lukkojen taakse Emiirikuntien kansallista turvallisuutta vaarantavien henkilöiden vankilaan Dubain Al Awiriin.

– Vapaudenriisto oli täydellinen. Istuin jääkylmässä ikkunattomassa sellissä, jossa oli vain pönttö ja suihku, josta tihkui jäätävää vettä. En muista, että olisin palellut koskaan niin paljon. Minulla oli kova huoli Latifasta. Ajattelin myös perhettäni Iisalmessa. Tiesivätkö he, mitä minulle oli tapahtunut?

Tiina ei ollut tietoinen, että prinsessan kuvaama video oli ehditty jo julkaista muun muassa Youtube-sivustolla. Se todennäköisesti pelasti hänen henkensä.

– Yhtäkkiä kuulustelujen sävy muuttui. Kun aiemmin minua oli uhkailtu kuolemantuomiolla ja elinkautisella vankeudella, nyt aloin saada epämääräisiä lupauksia vapautumisesta. Lupauksia tuli aina uusia edellisten rauet­tua. Niiden ansiosta selvisin järjissäni pahimman yli. Ulkopuolelta kantautuneiden rukouskutsujen ja tarjottujen aamiai­sten perusteella laskin päivien kulkua miesten lupaamiin ajankohtiin.

Maaliskuun 22. päivänä, kaksi viikkoa vangitsemisesta, Tiina käskettiin ulos sellistään ja saatettiin hiljaisuuden vallitessa Lontoon-koneeseen.

– Tuntui uskomattomalta, että saisin nähdä perheeni. Odottaessani kiitoradalla koneen lähtöä avasin puhelimeni ja häkellyin viestitulvasta. Lähes jokaisessa toistui sama sanoma: ”Tiina, soita heti kun saat viestin!”

Tiina Jauhiainen 6-vuotiaana. 

Tiina 6-vuotiaana lapsuudenkodissa Iisalmessa, joka on edelleen hänen tukikohtansa Suomessa.

13-vuotiaana yksin interrailille

Jo pienenä matkustaminen oli parasta, mitä Tiina tiesi. Päämäärällä ei ollut niinkään väliä – kunhan vain sai katsella liikkuvan junan ikkunasta Iisalmen tuttujen maisemien vaihtuvan uusiin. Kouluvuosina Tiina innostui populäärikulttuurista ja halusi päästä Lontoon sykkeeseen näkemään omin silmin kaupungin ikoniset nähtävyydet.

– 12-vuotiaana laskin päiviä kesäloman alkuun, jolloin matkustin ensimmäiselle ulkomaanmatkalleni kielikurssille Englantiin. Lontoossa ihmettelin ohi kulkevia punkkareita irokeeseissään – he olivat siisteintä ikinä!

Seuraavana kesänä kului kokonainen kuukausi interreilatessa. Vanhemmat, jotka paiskivat töitä puutarha-alan yrityksessään, eivät olleet nuoresta reppureissaajasta lainkaan huolissaan. ”Kyllä se meidän Tiina maailmalla pärjää”, he totesivat jo tuolloin.

1990-luvun puolivälissä Tiina lähti lukion jälkeen vuodeksi au pairiksi Kaliforniaan.

– Äiti saattoi minut Helsinki-Vantaan lentokentälle, ja halasimme toisiamme lähtöaulassa haikeina. Olen kuitenkin aina ollut hetkessä eläjä enkä jää ikävöimään mennyttä tai murehdi tulevasta.

Vuonna 1997 Tiina oli asettunut Lontooseen opiskelemaan matkailualaa. Opintoihin liittyvissä esimerkkitapauksissa ponnahti silmiinpistävän usein esiin Dubai, joka tuohon aikaan oli uusi ja tuntematon matkakohde. Yliopistossa Tiina oli tavannut niin ikään Iisalmesta kotoisin olevan Markon.

Kaksikko ystävystyi ja päätti koulun loputtua hakea yhdessä hotellialan töitä eksoottisesta miljoonakaupungista.

– Tuohon aikaan Dubai ei ollut vielä turistien kansoittama. Kanssakäyminen paikallisten ja ulkomaalaisten välillä oli avoimempaa kuin nykyään ja ylipäätään sääntöjä, kuten alkoholin nauttimista julkisella paikalla, katsottiin läpi sormien.

Myöhempinä vuosina maan sensuuria koskeva lainsäädäntö kiristyi. Tiinakin joutui miettimään kahdesti, kannattiko jostakin Dubaihin liittyvästä epäkohdasta mainita omalla Facebook-seinällä lainkaan.

Hänellä oli kuitenkin hyvä syy pysytellä Dubaissa.

Tiina Jauhiainen: ”Pako tuntui seikkailulta, jonka saisimme jakaa yhdessä”

Prinsessa Latifa oli ottanut Tiinaan yhteyttä ensimmäistä kertaa marraskuussa vuonna 2010. Kohteliaasti muotoillussa sähköpostissa hän tiedusteli, voisiko Tiina antaa yksityistunteja brasilialaisessa taistelulajissa capoeirassa. Yhtä kohteliaasti Tiina yritti kieltäytyä pyynnöstä, hän oli harrastanut lajia vasta muutaman vuoden ja voisi ohjata naisen kokeneemmalle miesohjaajalle. Monien itsepintaisten viestien jälkeen Tiina lopulta suostui tapaamiseen.

Kun naiset kohtasivat Al Maktumin hallitsijasuvun hevostalleilla, Tiina ei aluksi tiennyt varmaksi Latifan henkilöllisyyttä. Vaatimattoman oloinen prinsessa oli pysytellyt visusti piilossa medialta.

Korkeasta asemastaan huolimatta Latifa oli hyvin huomaavainen, mikä teki vaikutuksen Tiinaan.

– Hän oli kiinnostunut pienistä yksityiskohdista. Kun esimerkiksi kävi ilmi, että en ollut koskaan maistanut jotakin eksoottista hedelmää, Latifa toi niitä minulle seuraavalle tunnille kotiin vietäväksi.

Kumpikaan ei arvannut, kuinka syväksi ystävyys lopulta muodostuisi vuosien aikana. Vuonna 2013 Tiina jätti oman päivätyönsä Abu Dhabissa ja ryhtyi Latifan päätoimiseksi valmentajaksi.

Vaikka Latifa oli kasvanut patriarkaalisten sääntöjen sanelemassa kultaisessa häkissä ja Tiina tottunut hyvinkin itsenäiseen elämään, he tunnistivat toisissaan hengenheimolaisen, jolle elämässä tärkeintä oli vapaus.

Ystävykset alkoivat viettää aikaa yhdessä myös harjoitusten ulkopuolella.

– Lähes rajattomat rikkaudet mahdollistivat minkä tahansa extremelajin kokeilemisen – ja mehän kokeilimme. Hyppäsimme muun muassa laskuvarjolla ja suoritimme tuulitunneli-ohjaajakoulutuksen. ”Sinä Tiina olet haaveilija. Muistatko avata varjon taivaalla?” Latifa aina huolehti. Hän oli onnellinen korkealla taivaalla ollessaan poissa ”talosta”, joksi hän kotiaan kutsui.

Tiina huomasi, että vaikka Latifa oli jekkuilija, joka kepposteli ja järjesti ystävilleen syntymäpäiväjuhlia, hänessä oli samalla jotakin surullista.

Vasta vuonna 2016 Latifa uskalsi kertoa Tiinalle aiemmasta pakoyrityksestään Omanin rajan yli 2000-luvun alussa. Se oli ollut epätoivoinen yritys saada yhteys hänen sisareensa Shamsaan, joka oli niin ikään yrittänyt pakoa hallitsijaperheestä ja päätynyt vankilaan. Latifaa pahoinpideltiin ja häntä pidettiin vankeudessa yli kolmen vuoden ajan. Tapauksen jälkeen hän ei ollut saanut poistua maasta.

Edelleen prinsessan suurin haave oli saada opiskella ja tehdä töitä kuten kuka tahansa nainen.

– Kesällä 2017 istuimme kahvilassa, kun Latifa pyysi minulta apua pakenemisessa. Myönnyin heti. Vaikka tiesin suunnitelman vaarat, se tuntui seikkailulta, jonka saisimme jakaa yhdessä. Halusin auttaa Latifaa, joka oli tehnyt niin paljon puolestani.

Tiina Jauhiainen purjelentokoneessa Dubaissa. 

Tiina purjelentokoneessa valmiina nousemaan Dubain kuuluisan Palmusaaren ylle vuonna 2015.

Yhtäkkiä viestit eivät enää tavoittaneet Latifaa

Kolmen vuoden jälkeen Tiina ei enää ajattele pakomatkan keskeytymistä silkkana epäonnistumisena. Maailmanlaajuisen mediahuomion ansiosta hän kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa saadessaan puhua sorrettujen puolesta, Arabiemiraattien epäkohdista ja naisten asemasta Persianlahden maissa.

Aluksi julkisuus ahdisti, mutta vähitellen siihen on tottunut.

– Olisin mieluummin hypännyt lentokoneesta kuin pitänyt puhetta yleisön ja televisiokameroiden edessä. Vuonna 2018 käynnistimme Latifan vapauttamiseen tähdänneen kampanjan, jossa työskennellessä opin kohtamaan niin lehdistöä kuin YK:n virkamiehiäkin.

Viime huhtikuussa YK vaati Arabiemiraatteja vapauttamaan Latifan isänsä holhouksesta. Vaikka kesällä julkaistujen kuvien perusteella prinsessa oli päässyt matkustelemaan tuttujensa seurassa, Tiina on edelleen huolissaan. Niin kauan kuin Latifa on Dubaissa, näennäinen vapaus on sidoksissa hallitsijan mielijohteisiin.

Vuosi pakomatkan jälkeen eristyksissä elänyt Latifa sai hyväsydämisen välikäden kautta yhteyden Tiinaan Messenger-viestisovelluksessa. Hetken naiset pystyivät viestittelemään myös suoraan Whats­Appissa. Heinäkuun 2020 jälkeen Tiinan viestit eivät ole tavoittaneet Latifaa.

Silti hän toivoo, että heidän tiensä vielä kohtaavat.

– Latifa tulee usein minua vastaan unissa. Käyn vieläkin asiaa läpi ja ajattelen häntä. Sielun sisaruutta ei voi niin vain poikkaista.

Tiinan tulevaisuuden haaveet liittyvät työskentelyyn yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden, kuten ihmisoikeuksien, parissa.

– Kotikaupungissani Lontoossa toimii lukuisia avustusjärjestöjä, mutta kilpailu alan työpaikoista on ankaraa. Toivon, että luomani suhteet järjestöihmisiin ja ihmisoikeusjuristeihin aukaisevat ovia.

Joskus Tiinalta kysellään, milloin tämä aikoo aikuistua ja asettua aloilleen. Hän kuitenkin kokee, että asuntolaina, aviomies tai kartano-Volvo eivät ole koskaan olleet häntä varten.

– En tavoittele perinteisinä pidettyjä aikuistumisen mittareita. Haluan elää itseni näköistä elämää ja olla vapaa tulemaan ja menemään kuten tahdon.

X