Ihmiset

”Tunteita ei tarvitse suodattaa” – Nämä asiat Iina Kuustonen, Marja Hintikka ja muut julkkikset oppivat isältään

Malli rakkauteen, työmoraaliin ja omannäköiseen elämään. Näitä isänsä oppeja tutut suomalaiset vaalivat omassa arjessaan.

Teksti:
Christina Boman
Kuvat:
Mirva Kakko, Sampo Korhonen, Tuure Boeliuksen Kotialbumi

Näyttelijät Iina Kuustonen ja Laura Malmivaara kertovat, mitä ovat oppineet omalta isältään.

Malli rakkauteen, työmoraaliin ja omannäköiseen elämään. Näitä isänsä oppeja tutut suomalaiset vaalivat omassa arjessaan.

Mikko Kekäläinen: Tunteita ei tarvitse suodattaa

”En ole tietoisesti kauheasti miettinyt isyyttä. Minulla ei koskaan ole ollut kovin selkeää käsitystä siitä, miten tämä homma pitäisi hoitaa. Haluan vain olla rakastava isä oman isäni tapaan.

— Meillä ei ole isän kanssa suuria arvoristiriitoja, molemmilla on suvaitsevainen maailmankatsomus. On hienoa, että on olemassa isän kaltaisia luotettuja ihmisiä, joiden seurassa ei tarvitse suodattaa tunteita.”

Lue lisää: Kekäläisen miehet eivät pihtaile hellyyttä

Juontaja Mikko Kekäläistä ja Ari-isää yhdistää suvaitsevainen maailmankatsomus
Juontaja Mikko Kekäläistä ja Ari-isää yhdistää suvaitsevainen maailmankatsomus.

Iina Kuustonen: Muista täytyy pitää huolta

”Minulla on aina ollut sisäinen tarve tehdä osuuteni maailman hyväksi. Minusta on päivänselvä asia, että muista täytyy pitää huolta. Meille, joilla on mahdollisuus auttaa, se on kansalaisvelvollisuus.

Malli tulee kotoa: isäni, muusikko Mikko Kuustonen on tehnyt läpi uransa kehitysyhteistyötä ja reissannut maailmalla kolmansissa maissa. Äitini on puolestaan työskennellyt lastensuojelussa.”

Lue lisää: Iina Kuustonen myöntää, että alkava keski-ikä sopii hänelle: ”Nautin kutomisesta, leipomisesta ja luonnossa olemisesta”

Laura Malmivaara: Ota aikalisä, jos meinaat hermostua

”Olin nuorena äkkipikainen ja pahimmillani paiskoin ovia. Nykyään otan aikalisän, jos meinaan hermostua. Lähden pois huoneesta, puhisen itsekseni vähän aikaa ja palaan muiden pariin melko lailla rauhoittuneena. Kun olin pieni, isäni tapasi tehdä juuri samoin. Hän vain lähti huoneesta ja palasi hetken kuluttua hyväntuulisena, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Pikkuhiljaa minulle on valjennut se, kuinka usein toiminkaan vaikeissa tilanteissa samoin kuin vanhempani. On jännittävää nähdä, millaisia toimintatapoja minulta siirtyy omille lapsilleni.”

Lue lisää: Laura Malmivaaralle perhe on tärkeä voimavara: ”Vaikeuksissa tukeudun yhä vanhempiini”

Marja Hintikka: Tee elämästä itsesi näköinen

”Olen perinyt työmoraalini kotoa. Isäni on jo eläkkeellä, mutta hän oli aikoinaan kova ahkeroimaan. Hän esimerkiksi rakensi palkkatyönsä ohella aravalainalla meille talon Vantaalle.

Yhtä lailla isä on osannut nauttia elämästä, hän on ollut aina naurussa suin. Hän on tehnyt elämästä itsensä näköisen. Nämäkin piirteet olen oppinut häneltä.”

Marja Hintikka peri isältä työmoraalin ja rennon elämänasenteen.
Marja Hintikka peri isältä työmoraalin ja rennon elämänasenteen.

Lue lisää: Marja Hintikka aistii muiden tunteita ja teki siitä vahvuutensa: ”Kannan muiden murheita”

”Saan edelleen mennä isän syliin” – Saija Tuupanen, Tuure Boelius ja muut isistään

Tuure Boelius: Isän syli oli tuttu ja turvallinen paikka

”Tämä kuva on minulle niin rakas, että sen ääriviivat on tatuoitu oikeaan käsivarteeni. Kuva on otettu vuonna 2003, ja olen siinä noin kaksivuotias.

Istun isäni sylissä, ja hänen toisessa kainalossaan on puolitoista vuotta nuorempi pikkusiskoni. Olin tuolloin vielä niin pieni, etten muista noista ajoista paljonkaan. Muistan kuitenkin isän rakkauden aikaansaaman lämpimän tunteen. Minulla on lapsuudestani vain onnellisia muistoja. Isän syli oli tuttu ja turvallinen paikka.

Vaikka lähestulkoon kaikki muu elämässäni on tuon hetken jälkeen muuttunut, minun, isäni ja siskoni välinen yhteys on pysynyt samanlaisena. En näe mahdollisuutta sille, että lämmin suhteemme tulisi koskaan muuttumaankaan. Saan edelleen mennä isän syliin, jos haluan.”

Lue lisää: Tämä herkkä lapsuuskuva on tatuoitu ääriviivoina Tuure Boeliuksen käsivarteen: ”Olen saanut kuvasta voimaa, kun koti-ikävä on yllättänyt” 

Tämän kuvan ääriviivat on tatuoitu Tuure Boeliuksen oikeaan käsivarteen.
Tämän kuvan ääriviivat on tatuoitu Tuure Boeliuksen oikeaan käsivarteen.

Jere Tiihonen: Isän kanssa pystyin jakamaan kaikki huoleni

”Isäni oli lämmin ihminen, jonka kanssa pystyin jakamaan kaikki huoleni. Hän oli sankarini, turvani ja esikuvani. Vaikka isän kuolemasta on kulunut jo 9 vuotta, huomaan ajattelevani häntä todella usein.”

Jerellä itsellään on 9-vuotias tytär Aurora. Jere on halunnut jatkaa isän muistoa omassa vanhemmuudessaan.

”Isän humoristiset letkautukset ja tarinat jatkavat elämää omassa kasvatuksessani tyttäreni kanssa. Tällä tavoin Heimo-pappa on kovin tuttu myös tyttärelleni, vaikkei hän voi pappaa muistaakaan”, Jere kertoo.

Lue lisää: Jere Tiihoselle isän yllättävä kuolema on elämän rankin kokemus: ”Hän oli sankarini, turvani ja esikuvani” 

Raija Oranen: Minä olin Isin Mussu

”Isommat sisarukseni syntyivät sotavuosina, ja perheessä kaikki oli äitini harteilla. Kun minä synnyin vuonna 1948, isäni sanoi äidilleni, että minä hoidan tämän, lepää sinä. Niin minusta tuli Isin Mussu.

Kuljin hänen kanssaan joka paikkaan. Ajoimme kuplavolkkarilla tekemään puukauppoja ja tarkastamaan tukkimieskämppiä. Lauloin jopa mieskuoron harjoituksissa bassostemmoja isän vieressä.”

Raija Oranen oli isälleen erityinen lapsi.
Raija Oranen oli isälleen erityinen lapsi.

Lue lisää: Nostalginen perhekuva muistuttaa siitä, miten Raija Orasesta tuli Isin Mussu

Saija Tuupanen: Isäni oli metsien mies 

”Isäni on aina ollut liikunnallinen eräilijä, varsinainen metsien mies. Olen perinyt aktiivisen elämäntavan häneltä. En ikinä unohda niitä hetkiä, kun sain ihan naperosta asti olla isäni kanssa istuttelemassa uusia metsiä. Isä kertoi tarinoita siitä, miten puiden taimet olisivat tarkoitettu jonakin päivänä minun lapsilleni.”

Lue lisää: Saija Tuupanen on opetellut uupumuksen jälkeen vähentämään suorittamista: ”En enää kurita itseäni niin paljon kuin ennen”

Kirsi Alm-Siira: Isältäni olen perinyt urheilullisuuden, lyhytpinnaisuuden, luovuuden ja huumorintajun

”Äitini hoiti ruoat pöytään, ja duunari-isäni reissasi töiden perässä ympäri Suomea. Isä oli meille lapsille hauska seuramies, mutta äidin olkaa vasten itkettiin. Luulen, että asetelma oli aika yleinen tuohon aikaan, 1980-luvulla.

Isältäni olen perinyt urheilullisuuden, lyhytpinnaisuuden, luovuuden ja huumorintajun. Kävin mielelläni isäni kanssa vaatekaupoilla, koska sain ostaa sen, mikä ensimmäisenä miellytti silmää, eikä tarvinnut pohtia tuntikausia, oliko takki nyt varmasti paras. Äidin kanssa vaateostoksilla meni aina tunteja; isän kanssa minuutteja.”

Lue lisää: Kirsi Alm-Siira avioerostaan: ”Kaipasin itsenäisyyttä”

X