mind: Oma elämä 10.11.2013

Kuinka paljon voi koiraa rakastaa?

Teksti: inspirations

Itkua ja naurua, suurta surua ja vielä suurempaa onnea on mahtunut tähän viikkoon. Niin paljon ja niin syvällisiä ja tunnerikkaita kokemuksia on ollut, että tuntuu, kuin tuosta viikon takaisesta edellisestä postauksestani olisi jo ikuisuus aikaa. Blogi ja moni muukin arkielämän asia joutui katkolle maanantai-iltana, kun niin rakaalle koiruudellemme tuli äkillinen sairaskohtaus. Miten uskomattoman vahva tunneside syntyykään karvaiseen perheenjäseneen ja miten syvältä riipaiseekaan pelko sen yhtäkkisestä menettämisestä. 

Me olemme kuitenkin äärettömän onnekkaita. Oma rakkaamme toipui muutamassa päivässä ja on nyt kuin mitään ei olisi ollutkaan. Ikää nuorekkaalla kullallamme on jo yli 12 vuotta. Kaveri on kuitenkin niin nuorekas ja hyväkuntoinen, ettei mitään tällaista osattu odottaa, mutta ikä lisäsi huolta toipumisesta. Halusin kuitenkin uskoa siihen loppuun asti ja harras perheemme toive onneksi palkittiin. Nyt olemmekin äärimmäisen kiitollinen paranemisetsta ja toipumisesta ja muistutan siitä itseäni varmasti vielä pitkään. 
Tämä viikko on soviteltu muuta elämää, töitä ja arkea koiruuden ehdoilla ja ensi viikolla aletaan pikkuhiljaa ja varovaisesti palailla normaalimpaan rytmiin. Ihaninta on se, että koira on yhtä onnellinen kuin muukin perhe ja nauttii täysillä elämästä. 
Blogipäivityksiä ja kivoja VHH-vinkkejä alkaa taas tipahdella tänne ensi viikolla, mutta bloggaukseen palaaminenkin saattaa tapahtua pätkittäin, koska mamman kulta saa edelleen huomiota ja läheisyyttä ja yhdessäoloa niin paljon kuin sitä pakollisilta touhuilta jää. Koiruuden kanssa vietetyt läheiset hetket ovat itsellekin parasta sielunhoitoa ison säikähdyksen jälkeen. 
Rakkaudentäyteistä isänpäivän iltaa kaikille ja muistakaa nauttia läheistenne seurasta  ja huomioida rakkaimpianne aina kun mahdollista!

Lue seuraavaksi