Inspirations

Tavaroiden karsiminen parantaa Feng Shuitakin

4.11.2015 Teksti: inspirations
KUN muutimme reilu vuosi sitten, olin haljeta onnesta tyttäremme huoneen kohdalla. Kuvittelin itseni teinityttönä tähän huoneeseen, jossa on oma kylppäri suihkulla, oma parveke ihanallä näköalalla, ovi olohuoneen rauhallisesta nurkasta, oma vaatehuone ja vielä seinällinen liukuovellisia komeroita. Tyttö on kyllä osannut nauttiakin omasta valtakunnastaan joka päivä. 
Huone on tietysti alunperin suunniteltu asunnon vanhempien makkariksi, mutta eri aikoine tehtyjen remonttien jälkeen se on kuitenkin jäänyt kakkosmakkariksi ja nyt päätyi tyttären tilaksi. Tänään taas saattelen pojan lentokentälle. Nyt kun hän austelee enemmän maailmalla, on mietintämyssy päässä tulevaisuutta ajatellen. Jatkammeko tässä kodissa ja jaamme tilaa vähän uudella tavalla vai mietimmekö ihan uusia tuulia. 
Muuttaessamme halusimme tuoda kotiin mahdollisimman vähän tavaraa. Kaiken sen tyhjennyksen ja karsimisen ja tavaramäärän jälkeen, jota vuosikymmeniä palvellut koti oli kätkenyt itseensä,  tavarat alkoivat tuntua lähinnä rasitteilta. 
Olen edelleen pitänyt kiinni uudesta, mielestäni nerokkaan hyvästä ideasta, että jos huone tai sen jokin kohta näyttää ja tuntuu hyvältä, ei siihen kannata lisätä mitään. Kaupoissa  kyllä osaaan laittaa tavarat houkuttelevasti esille, jolloin niitä kuvittelee tarvitsevansa kotonakin, mutta kodissa ne usein vain tukkivat energiaa ja tilaa. Minusta nykyisin paras Feng shui tulee siitä kun tilassa on ilmaa, happea ja keveyttä, eikä  oikein mitään liikaa. Silloin on ajatuksillekin tilaa ja silloin on hyvä ja rauhallinen olla. Tästä yritän puhua aina tyttärellekin, jonka tavarat eivät tosiaan aina ole yhtä mallikelpoisessa järjestyksessä paikoillaan komeron ja vaatehuoneen ovien takana kuin näissä kuvissa ; )
Huonetta oli tarkoitus sisustaa ensin enemmänkin. Tytär ajatteli laittaa seinille mustavalkoisia valokuvia, niin kuin edellisessä huoneessaan. Se toisi myös kivaa henkilökotaisuutta ja fiilistä huoneeseen. Se on kuitenkin jäänyt ja aina kun menen huoneeseen, huokaan vain ihastuksesta sen rauhallisesta fiiliksestä. Minusta sieltä ei puutu mitään, enkä silloin sinne uuden periaatteeni mukaisesti mitään lisäisikään. Kunnes siltä alkaisi tuntua. Tai juuri nyt sieltä puuttuu itse asukas. Sen takia varmaan hänen huoneen kuviaan juuri nyt niin mielelläni katselenkin. Onneksi ainakin tyttö saadaan taas sunnuntaina pelireissusta kotiin <3