Miksi näkö sumenee välillä? Hetkellisesti huono näöntarkkuus johtuu silmälihasten krampista – tämä rentoutus auttaa
Tietokonetyöläinen ihmettelee, miksi näkö sumenee välillä iltapäivästä. Kyseessä saattaa olla lähikatseluspasmi. Asiantuntija kertoo, miten näöntarkkuus palautuu spasmin iskiessä.
Näöntarkkuus heikkenee spasmin iskiessä. Siksi näkö sumenee välillä.
Tietokonetyöläinen ihmettelee, miksi näkö sumenee välillä iltapäivästä. Kyseessä saattaa olla lähikatseluspasmi. Asiantuntija kertoo, miten näöntarkkuus palautuu spasmin iskiessä.
Jos näkö alkaa sumentua, moni voi säikähtää: onko näöntarkkuus heikentynyt pysyvästi? Ei välttämättä. Kyseessä voi olla lähikatseluspasmi eli silmän tarkennuslihasten kramppi.
Kramppi voi aiheuttaa vaihtelevaa ja voimakastakin likitaitteisuutta.
– Lähityöskentelyssä kuva alkaa samentua, eikä myöskään kauas näe tarkasti. Lisäksi voi ilmetä silmäsärkyä, Mehiläisen silmätautien erikoislääkäri Jouni Ruokonen kuvailee oireita.
Lähikatseluspasmin tunnistaakin yleensä juuri äkillisestä näön sumenemisesta. Jos aiemmin hyvin nähneen henkilön näkö sumenee pitkän lähityöskentelyn jälkeen, kyseessä on todennäköisesti lähikatseluspasmi.
Oireena voi olla myös vaihteleva näöntarkkuus, joka saa näkemään välillä tarkasti ja sitten taas sumeasti – kuin kamera, jonka tarkennus ei pysy vakaana.
– Joskus oireet voivat sekoittua migreenin ennakko-oireisiin, Ruokonen tuumaa.
Näkö sumenee välillä – näyttöpäätetyö ja ikä lisäävät riskiä
Lähikatseluspasmi saa yleensä alkunsa juuri pitkään jatkuneesta lähelle katsomisesta eli esimerkiksi näyttöpäätetyöstä.
– Aina kun ihminen katsoo lähelle, silmän tarkennuksesta vastaavat lihakset tekevät työtä. Kuten muutkin lihakset, ne väsyvät ja voivat mennä kramppiin, kertoo Ruokonen.
Lähikatseluspasmin yleisyydestä ei ole tarkkaa dataa.
”Iän myötä silmän sisäiset rakenteet jäykistyvät.”
Pitkäkestoisen lähelle katsomisen lisäksi ikä lisää spasmin riskiä.
– Iän myötä silmän sisäiset rakenteet jäykistyvät ja tarkennuksesta vastaavien lihasten pitää tehdä enemmän töitä. Tällöin myös lähikatseluspasmin oireita tulee helpommin, Ruokonen sanoo.
Toisaalta likitaitteisuus eli heikko kaukonäkö suojaa lähikatseluspasmilta. Kun kaukonäkö on heikko likitaitteisuudesta johtuen, tarkennuksesta vastaavien lihasten ei tarvitse tehdä yhtä paljon töitä lähelle katsellessa.
Näöntarkkuus takaisin – näin rentoutat silmälihaksia
Useimmiten lähikatseluspasmi laukeaa itsestään, kun silmät saavat taukoa lähelle katselusta. Yleensä tähän riittää työpäivän jälkeinen vapaa-aika – ellei sitten vietä sitäkin kännykkää räpläten.
Jos näkö sumenee yhtäkkisesti eikä tunnu palautuvan millään normaaliksi, silmälääkäriltä saa kramppiin apua.
– Lääkäri voi laittaa mustuaista laajentavan silmätipan, joka rentouttaa silmän tarkennuslihaksia ja laukaisee krampin. Useimmiten tarkennuksesta vastaavat lihakset kuitenkin rentoutuvat itsestään, kun silmä saa levätä, Ruokonen kertoo.
Lähikatseluspasmin ehkäisyssä tärkeää on lähelle katsomisen tauottaminen. Siihen on olemassa näppärä 20-20-20-ohje: kun työskentelet tietokoneella, nosta katseesi
- 20 minuutin välein,
- 20 metrin päähän,
- 20 sekunnin ajaksi.
Vaikka sumea näöntarkkuus iskisi monestikin, työn imussa 20+20+20-sääntöä voi olla vaikea muistaa noudattaa.
– Kyllähän se auttaa, jos silmiä pystyy rentouttamaan jo työpaikan aikana. Parasta lepoa silmille on kuitenkin lähityön lopettaminen työpäivän päätteeksi ja vaikka silmien sulkeminen joksikin aikaa, sanoo Ruokonen.
Jos lähikatseluspasmi toistuu usein, kannattaa harkita lähityölasien käyttämistä. Lasit vähentävät silmien lihasten tekemää tarkennustyötä.
– Kun lihastyön määrä vähenee, lähikatseluspasmi ei iske niin herkästi, Ruokonen tuumaa.
Lue myös: Suuri osa ei tiedä värinäköviastaan – kokeile värinäkötestillä, erotatko sinä punaisen ja vihreän
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous