wellbeing: Kiropraktiikka 10.11.2016

Eroon niska- hartia- ja pääkivuista tehokkaasti ja lääkkeettömästi

Teksti: inspirations

 

Eroon niska- hartia- ja pääkivuista tehokkaasti ja lääkkeettömästi

Hyviä kuulumisia, joista voisi olla iloa muillekin päätetyötä tekeville niskajäykistelijöille. Kerroin viime kuussa päässeeni tutustumaan kiropraktiikkaan, tarkemmin Via Vital Kiropraktiikka ja Terveyspalveluihin.  Silloin teimme videon, jotta asiasta saisi vähän paremman käsityksen. Onnekseni  kiropraktikko, D.C. Simo Poutanen diagnisoi oman tilanteeni, kun mietimme miten toisimme kiropraktiikkaa konkreettisesti esille videolla ja löytyisikö minulta sellaista oikeaa vaivaa, johon voisi saada apua kiropraktiikasta. Aika nopeasti selvisi, että kuulun siihen laajaan joukkoon, joka kärsii yläselän ja hartioiden jännittymisestä, niskakivuista ja päänsäryistä ja se on yksi yleisiä kiropraktikkojen hoidon kohteita.

Simo suositteli minulle muutaman kerran intensiivistä hoitojaksoa. Nyt olen käynyt Via Vitalissa viisi kertaa. (Ja haluaisin vielä mainita, että en kirjoita tätä tekstiä yhteistyön puitteissa, vaan omakohtaisena kokemuksena, josta uskon olevan apua muillekin.)  Niin paljon on näin vähässä ajassa tapahtunut, että kerron siitä mielelläni täällä blogissakin. Ainakin itselleni kiropraktiikka on tullut kokoaan uudenlaisena hoitomenetelmänä ja olisin ollut todella tyytyväinen, jos joku olisi vinkannut siitä minulle jo paljon aikaisemmin.

Olen aikamoinen terveysintoilija (niin kuin blogikin kertoo). Pidän hyvästä olosta ja panostan siihen mielelläni. Liikun joka päivä, iso intohimoni on hyvänmakuinen ja terveellinen ruoka, ahmin hyvinvointitutkimuksia ja -metodeja eri medioista  jne. Näin ollen olen pitänyt ihan luonnollisena esim. sitä, että aamuni alkavat joogalla, suunnilleen aina. Ja usein illat päättyvät yin-joogaan.

Tulen varmasti aina jatkossakin joogaamaan. Mutta huomaamattani joka aamuinen joogani ei ole ollut enää vain oma valintani. Herätessäni niskani on ollut niin jäykkä, että jos en mahduta aamuihini joogaa, on vähintään kipeä niska ja todennäköisesti päänsärky lähes satavarma riesa päivän aikana. Pahimmillaan päänsärky on kestänyt monta päivää putkeen. Ja silti, kunnon aamujoogankin tehtyäni, niska on ollut välillä kipeä ja jäykkä taas illalla. Samaa vaivaa poti jo isänikin ja moni muu sukulainen ja omalla kohdallani päivittäinen läppärin näpyttelyni ei ole tietenkään tuonut helpotusta tähän alttiuteen.

mina-sohvalla

Olen kokeillut montaa muutakin asiaa. Yleensäkin pyrin manipuloimaan niskani aluetta aina kun mahdollista, liikunnan lisäksi nautin hierontasuihkuista ym. ja parasta ovat olleet  pitkät hierontasarjat lomilla. Vuodesta toiseen. Olen pitänyt itsestäänselvänä, että vaikka teen mitä tahansa,  jäykkä niskani ja päänsärkyni oireilevat, ja niin vain on. Vuoden alun joogaretriitti oli upea kokemus ja niska pysyi hyvänä, kun joogaa oli tropiikin lämmössä monta tuntia joka pävä. Harmi vain, ettei elämäni ole aina ihan sitä ja niskan seudun ongelmat ilmestyivät takaisin nopeasti Suomen pakkasiin palattuani.

Kiropraktiikassa pyritään hoitamaan syitä, ei vain oireita. Simo näytti minulle sellaisella ”kumiselkärangalla”, jollaisia sairaaloissakin on, mitä tapahtuu, jos esim. niskanikama vaikka tärähdyksen yhteydessä siirtyy pienenpienesti väärään asentoon. Sen ympärillä olevat lihakset pyrkivät suojaamaan sitä ja korjaamaan tilannetta ja koko alue saattaa kipeytyä, minun mielikuvissani jumiutua, mikä aiheuttaa sen, että veri ei pääse vapaasti kiertämään, eikä kuljettamaan ravinteita kunnolla niskan seudulle. Ongelma ei lähde pysyvästi lääkkeillä, eikä hieronnalla, ei edes säännöllisellä joogalla, vaikka ne helpottavatkin särkyä ja rentouttavat. Jos virhettä eli ongelman aiheuttajaa ei korjata, voivat niskan liikeradat jäädä pysyvästi osittain vajaiksi, mikä pitkässä juoksussa aiheutta huonontuvaa ryhtiä, virheasentoja, jopa alueen degeneroitumista. Ei kuulosta hyvältä, mutta valitettavan loogiselta. Kiropraktikko korjaa virheen, josta koko ongelma on lähtöisin. Ja mikä parasta, täysin luonnonmukaisesti ja lääkkeettömästi. Ja vielä uskomattoman nopeasti.

Ensimmäisellä hoitokerralla (muiden toimenpiteiden lisäksi) menin makuulleni hoitopöydälle, Simo otti pääni käsiinsä ja nopealla liikkeellä heilautti hieman niskaani. Tämä näkyy siinä videollakin. Pakko myöntää, että ensin hieman pelästyin sitä pitkää kruksausta, jonka kuulin niskastani. Välittömästi sen jälkeen seurasi ihan mieletön helpotuksen tunne niskan seudulla, jollaista en ole niin nopeasti ikinä aikaisemmin kokenut. Niskan rentoutuminen ja hyvä olo vain parani seuraavien minuuttien ja tuntien aikana.

niskaote-2

Kuva: Content Tailor (Kuva on videostill. Jos haluat nähdä enemmän, video löytyy täältä)

Simo muistutti veden juonnin tärkeydestä, koska hoito lisää voimakkaasti verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Illalla kotona tosiaan janotti monen lasillisen verran ja niskani kihelmöi ihan lämpimänä (epätyypillistä tälle vilukissalle) ja tuntui, että pää kiertyi sivuille jo paljon helpommin kuin aikaisemmin.

Seuraava iso kokemukseni oli parin hoitokerran jälkeen. Kävin ViaVitalissa torstaina. Sama juttu – niska ei ollut enää niin jäykkä kuin aikaisemmin, mutta hoito vaikutti silti taas voimakkaasti ja heti sen jälkeen olo oli todella hyvä. En oikein osaa selittää (tai edes tiedä) mitä tarkalleen tapahtuu, kun vuosia jäykkänä ollut niska rentoutuu minuuteissa. Veri lähtee kiertämään nopeasti ja koko olo on uskomattoman rento ja hyvä. Ilmeisesti stressihormonit saavat vastahyökkäyksen hyvänolon hormoneista, koska hymy pakkaa väkisin huulille ja tuntuu siltä, että kaikki kiire ja stressi on jossain ihan muissa maailmoissa.

Tuon hoitokerran jälkeen lähdimme mieheni kanssa saareen. Siellä oli tilaisuus kiireisen viikon jälkeen nauttia kunnolla raikkaasta syysilmasta ja innostuimme tekemään ulkotöitä monta tuntia; tiedättehän, pienten puiden karsimista, lautojen ja kaiken maailman pöllien raahaamista nuotioon, edestakaisin ramppaamista jyrkällä rinnetontilla monta tuntia. Saunan jälkeen illalliset syötiin takkatulen lämmössä ja sanomattakin on selvää, että päivän lopuksi olin aivan tasaraha, hyvä että jaksoin sänkyyn laahustaa.

Mies kuorsasi jo vieressä, kun koin tosi oudon fiiliksen. Olin tehnyt  pitkästä aikaa monta tuntia ulkotöitä, en edes venytellyt perään – ja mikään paikka ei ollut jumissa, ei edes aristanut. Ei niska, lapaluut, hartiat, selkä – ei edes jalat, vaikka olin ramputtanut kumisaappaissa. What!?!? Makoilin aivan rentona sängyllä, ja tajusin, miten outoa oli, että mihinkään ei jumittanut yhtään. Ihan kuin en olisi mitään ulkohommia tehnytkään. Hengityskin tuntui kulkevan paremmin rintakehän alueella. Vastaavaa en muista ikinä kokeneeni. Minä olen se, jonka hartiat ja selkä väsyvät aina, jos pitää seistä tai kävellä tunteja ja tuollaisten talkoiden jälkeen on yleensä pakko venytellä kunnolla ja silti on fyysisesti aika puhki.

Seuraavana aamuna sama fiilis. Ei mitään merkkejä rasituksesta. Joogasin hetken ihan vain koska nautin siitä. Simo sanoikin jossain vaiheessa, että on mahdollista, että pian teen asioita siksi että haluan, enkä siksi että on pakko (päänsäryn uhalla). Ja tämä oli jo parin hoitokerran jälkeen.

Nyt vielä kolmea hoitokertaa myöhemmin tunnen oikeasti olevani aika lailla eri tyyppi kuin aikaisemmin. Pää ei tunnu enää työpäivän jälkeen painavan järjettömästi. Jos on aamulla kiire, en joogaa ja seviän silti päivästä. Lokakuu oli ennätyskiireinen kaikkien duunien osalta. Silti tuntuu, että olen jatkuvasti vain seesteisen hyvällä tuulella, saan työt tehtyä keskittyneesti, ratkaisen ongelmat nopeasti ennen kuin niistä kasvaa jättiläisiä ja illalla kun napsautan koneen kiinni, sytytän kynttilät ja pystyn rentoutumaan samantien. En ole tarvinut yhtäkään särkylääkettä koko aikana, yleensä tässä vaiheessa niitä olisi mennyt ainakin levyllinen.

Tuntuu, että kaikki ajankäyttöni on tehokkaampaa ja keskityn siihen mitä olen tekemässä paremmin kuin aikaisemmin. Tuntuu kirjaimellisesti kuin taakka olisi lähtenyt hartioiltani ja olo keventynyt. Onnellinen. Nyt lumestakin nautin ihan eri tavalla kuin aikaisempina talvina. Olen ensimmäisenä siivoamassa pihaa ja lakaisemassa lumia etupihalta.

Tuntuu aika uskomattomalta, mikä muutos on tapahtunut viiden vartin hoitokerran jälkeen viime kuusta lähtien. Muutos parempaan on minulle henkilökohtaisesti ollut niin älyttömän suuri. Siksi vilpitön suositukseni on, että jos kärsit samantyyppisistä yläselän tai niskan ongelmista tai päänsäryistä, käy kokeilmeassa kiropraktikolla yhden kerran. Toki kiropraktikolta saa apua minunlaiseni tilanteen lisäksi myös moniin muihinkin ongelmiin.

ViaVital on viihtyisä ja rentouttava paikka. Hoitokerta vie vain vartin ja tuloksia on mahdollista saada heti ensimmäisten kertojen jälkeen. Nykypäivän markkinatalouden ykkösintressinä ei välttämättä aina ole nostaa lääkkeetöntä ja luonnonmukaista hoitomuotoa. Kuitenkin kiropraktiikka kasvaa kansainvälisestikin todella nopeasti. Vastuu omasta terveydestä on lopulta jokaisella itsellään ja ainakin itse saan hyvän olon, kun pääsen viestittämään positiivisista kokemuksistani täällä blogissa muillekin.

viavitalhebkilotKuvassa ViaVitalin porukka vasemmalta kiropraktikko Joona Konga, hieroja Sonja Järvisalo ja kiropeaktikko Samu Ruoppa, takana kiropraktikko Simo Poutanen. Kuvan on ottanut Vuokko Salo.

Kommentit (2)

Hei Sari, tuo työasento on tosiaan tärkeä asia ja itsekin jumitun usein liian pitkäksi ajaksi samaan asentoon. Huomaan voivani paremmin, kun ei ole ”liian hyvää” tuolia, sellaista, joka koteloi ihmisen yhteen asentoon, vaan että selkää saa liikettä ja muutenkin asentoja tulee vaihdeltua. Muutenkin, yritän pitää kunnon liiketaukoja kesken istumatyön. Kiropraktiikasta on tosiaan ollut minulle iso apu, suosittelen kokeilemaan, jos etsit vielä uudenlaista apua. Rentouttavaa viikonloppua!

Mahtavaa että olet löytänyt avun. Itse olen juossut vaihtelevasti fysioterapeutilla ja naprapaatilla. Ainut (pieni) apu on ollut oma aktiivisuus ja sidekudoshieronta. Oma aktiivisuus, siis rullailu ja venyttely. Työasentoon pitäisi ehdottomasti kiinnittää huomiota, kun sen äärellä tulee istuttua niin pitkiä päiviä.

Hei Sari, tuo työasento on tosiaan tärkeä asia ja itsekin jumitun usein liian pitkäksi ajaksi samaan asentoon. Huomaan voivani paremmin, kun ei ole ”liian hyvää” tuolia, sellaista, joka koteloi ihmisen yhteen asentoon, vaan että selkää saa liikettä ja muutenkin asentoja tulee vaihdeltua. Muutenkin, yritän pitää kunnon liiketaukoja kesken istumatyön. Kiropraktiikasta on tosiaan ollut minulle iso apu, suosittelen kokeilemaan, jos etsit vielä uudenlaista apua. Rentouttavaa viikonloppua!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *