arvonnat ja yhteistyö 26.1.2016

Koukussa lomaan, mikä avuksi?

Teksti: inspirations
*Yhteistyössä Beach House Company
AINAKIN Snapchatin seuraajat ja ystävät tietävät meidän kotiutuneen jo viikko sitten. Silti blogi elää useimpina päivinä vielä ihan täysillä Thaimaan auringonnousuissa ja -laskuissa, rantaravintoloissa, kookoksissa ja viidakoissa. Ei niin, etteikö Suomen kuvia ja sisältöjä jo olisi ja etteikö niitä kertyisi koko ajan lisää.
Minulle on ollut alusta asti tärkeää, että blogi on oma hyvänolon paikkani. Se, jossa kirjoitan siitä, mistä vilpittömästi haluan. Asioista, joita pidän, jotka tuottavat minulle iloa ja joita haluan lukijoiden kanssa jakaa.  Siksi bloggaaminen tekee minut onnelliseksi.
On sekä terapeuttista että suurta vapautta luoda uutta sisältöä täysin vapaasti siitä, mistä juuri sillä hetkellä itse haluaa. Enkä tiedä, onko edes vaihtoehtoja. Muuten todennäköisesti menettäisin bloggaamisen kipinän hyvin nopeasti. Silloin en olisi mukana siinä sydämelläni ja tunteillani. Silloin bloggaaminen muuttuisi velvollisuudeksi. Nyt se antaa minulle paljon. Saan joka kerta hyvää mieltä  niistä kuvista, hetkistä ja asioista, joita täällä jaan. Käsittelen kuvat ja kirjoitan tekstit hymyillen. Toivottavasti se välittyy teillekin.
Nyt kovalevyllä olisi tosiaan jonossa ajankohtaisia juttuja Suomesta ja päässä usein ajatuksia niiden julkaisemisesta. Silti  huomaan päivä toisensa jälkeen palaavani blogissa Thaimaahan, kuin  takaisin pienelle lomalle arjesta. Oikeasti, huomaan jääneeni blogissani koukkuun lomatunnelmiin. Yleensä niin ei käy. Viime loman jälkeen iso osa kuvista jäi postaamatta, koska kyllästyin jo niihin fiiliksiin ja halusin mennä eteenpäin, elää blogissakin tätä päivää.
Tänään huomasin miettiväni, mihin jäin koukkuun. Mihin haluan palata kerta toisensa jälkeen? Aluksi luulin sen olevan lämpö. Pieni trooppinen eläin sisälläni kaipaa kosteaan helteeseen, se on kyllä väistämätön totuus. Ajattelin Suomen pakkasten olevan liian iso kontrasti. Mutta nyt mennään jo plussan puolella täälläkin ja ilma on ihanan raikasta iltakävelyillä.
Mietin kaipaavani merta. Rakastan tuijottaa merta, uida meressä, haistella ja kuunnella aaltoja ja ihmetellä niiden ikuista liikettä. Olen onnekas voidessani Suomessakin asua meren lähellä. Täällä meri kuitenkin jäätyi matkamme aikana ja nyt se muistuttaa minusta lähinnä peltoa, kaikki kunnia pelloillekin ; )
Ruoka? No, vaikken voi kookosta lähes suoraan puusta saadakaan, löytyy senkin vesi, maito ja kerma joka kaupasta, kuten eksoottiset mausteet ja hedelmät, jopa lohikäärmehedelmät, litsit (kiitos lukijoille nimivinkistä) ja passiot (kiitos Kuun ((SC: moonkuu)) vinkeille, että nyt niitä saa hyvinä ja edullisina Liddlistä) myöten.
Jooga? Joogaa olen jatkanut lähes joka aamu ja ilta ja saan siitä aina hyvän olon.
Ystävällisyys? Rakastan thaimaalaista positiivisuutta ja iloa. Mutta ystävällisillä, hauskoilla ja rakastavilla ihmisillä olen onnistunut ympäröimään itseni Suomessakin.
Kauneus? Visualistin ja kuvaajan unelma on kaunis luonnonvalo, värikkäät kukat, turkoosi meri, kesäiset vaatteet… Mutta kuitenkin saan elää mielestäni Suomessakin silmääni miellyttävässä kodissa ja ympäristössä, toimistokin on juuri sellainen, josta pidän.
Oikeasti, kaikki on täällä hyvin ja kuitenkin tunnen jääneeni lomaan koukkuun. Tänään tulin siihen tulokseen, että kyse on stressittömyydestä. Kaikki edellä mainitut tekijät yhdessä muodostavat sellaiset olosuhteet, joissa silmä ja hermot lepäävät täydellisesti. Vilukissa tietää, ettei koskaan tarvitse palella, yölläkään. Ruoan rakastaja tietää jokaisen hedelmäpalan olevan kypsä ja makea ja ruoan täydellisesti maustettua ja tuoretta. Kauneuden rakastaja herää jokaisena aamuna niin kauniiseen aurigonnousuun, että sydän meinaa rutistua ja täydellisiä auringonlaskuja seuraa lämmin ilta ja sirkkojen sirkutus. Positiivisuuden rakastaja tapaa vain iloisia ja nauravia ihmisiä. Huolehtijalla ja ylisuorittajalla ei olekaan kiire mihinkään. Päinvastoin, on aikaa seilata tyttären kanssa ilmapatjalla keskellä merta neljä tuntia ja juttua ja naurua riittää vaikka sormet ja varpaat ovat mummorypyissä. Niskajäyksitelijän niskaa hellitään hieronnoissa ja hoidoissa, joogassa ja lämmössä. 
 
Oikestaan meillä oli tosi paljon tekemistä ja töitäkin naputtelin lähes joka ilta. Ehkä sekin oli juuri sopivaa täydelliseen stressittömyyteen. Kun sain tyytyväisenä hommat tehtyä, olin ehkä entistä vastaanottavaisempi hyvänolon matkan tarjonnalle.
 

Yleensä olen saanut heti loman jälkeen tosi paljon energiaa arjen jatkamiseen kotona. Nyt tuntuu, että käyn vähän hitaalla sitä energialatausta odotellessa. Toisaalta, puuhaa on ollut aamuista iltoihin koko viikon. Olin luvannut paljon ja myös halusin saada rästit tehtyä mopeasti. Eli ehkä blogiterapia on vain tervetullut henkireikä arkeen palautumiseen, ja pääsen siihen energiabuustiin käsiksi, kun oikeasti normi arkikin palautuu. Todennäköisesti pian alkaa tänne blogiinkin tipahdella myös Suomi-sisältöä. Toisaalta, kävijämääristä päätellen olette viihtyneet kanssani tropiikissa, kiitos siitä <3
Ja vielä, osaan todellakin olla kiitollinen upeista asioista ja ihmisistä, joita kotimaa tarjoaa, samoin kuin matkan tuomista kokemuksista. Kuitenkin, jos sinulla on samanlaisia kokemuksia ja hyviä vinkkejä lomakoukutuksen helpottamiseen, jaathan ne minun ja muiden lukijoiden kanssa kommnttiboksiin <3

 

Beach House päällä ja taustalla:
Tyttärellä ihanan, pehmeä, leppoisa ja täydellinen loma-asu  (saatu blogiin) Beach Housen PJ Shortey Smoke. Beach Housen tuotteita voi helposti ostaa verkkokaupoista.
Kaunis Poolside Villa täydellisellä näköalalla altaan yli merelle, Aava Resort 
Kiitos!

 

 

 

Kommentit (1)

Hei! Ihanat kuvat! Ei kai se ihme oo, jos ei tänne loskaan sopeudu loman jälkeen. Itsellä sama ongelma aina, kun palaa talvella Suomeen jostain ; )

Hei! Ihanat kuvat! Ei kai se ihme oo, jos ei tänne loskaan sopeudu loman jälkeen. Itsellä sama ongelma aina, kun palaa talvella Suomeen jostain ; )

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *