mind: Stressinhallinta 12.11.2016

Luovuus lähtee tylsyydestä

Teksti: inspirations

Luovuus lähtee tylsyydestä ruusut kimppu pinkki maljakko Oletteko samaa mieltä? Jos onnistuu tylsistyttämään itsensä, on pian melkein pakottava tarve tehdä jotain luovaa, jotain uutta, josta tulee hyvä olo. Asetella kukkia olkkarin pöydälle, aloittaa maalaus, muuttaa sisustusta… you name it. Suurempi ongelma taitaa olla se, että tylsistyminen on nykypäivän ylellisyyttää. Kuulostaapa oudolta, kun tylsyys ei sinänsä ole yleisesti ottaen erityisen tavoiteltavalta tai mediaseksikkäältä kuulostava olotila.

Amerikan tunnetuimpiin lukeutuva stressilääkäri Richard Carlsson kirjoitti, että hänen proffansa aikanaan kehotti kaikkia oppilaitaan hakeutumaan mahdollisimman tylsään paikkaan ja oleilemaan siellä useamman päivän jaksoja säännöllisesti. Kukaan ei oikein ymmärtänyt sitä ennen kuin itse kokeili ja totesi, mikä määrä uutta energiaa ja ideointikykyä siitä syntyi.

Oma pääkoppanikin toimii niin. Jos olen vaikka ollut kipeänä ja pari päivää poissa kaikesta touhusta tai muuten vain onnistunut välttelemään kiireitä, hulinoita ja ärsykkeitä, mieli kaipaa innostavaa ja luovaa tekemistä. Tai jos olen ulkosaaren rauhassa, muutaman päivän päästä saan ihan hillitöntä tyydytystä uusien ideoiden kehittelemisestä ja luovista projekteista. Mies on testannut jättää minut yksin ulkosaareen pariksi päiväksi ja palatessaan löytänyt jättikokoelmani, kun olen kantanut rannoilta upean valikoiman meren hiomia ja rantauttamia oksia, lautoja ja kiviä ja tehnyt suunnitelmia ja leiskakuvia kattolampuista yöpöytiin. Mökin laajennuskin on yleensä jo suunniteltuna ja vaikka mitä muuta. Loman jälkeen on kiva palata töihinkin täynnä uusia ideoita.

Tietysti se toimii niinkin päin, että jos mieli ei saa välillä tyhjentyä ja rentoutua rauhassa, joustava ja luova ajattelu kärsii. Aamu ja iltamyöhä on minulle yleensä luovinta aikaa. Silloin muut tohinat eivät paina päälle. Silloin uudet asiat syntyvät kuin itsestään, ne pitää vain ottaa vastaan. Sen jooga ja meditointikin saa aikaa. Ja se on kai viikonloppujenkin merkitys. Ei meitä ole tehty koneiksi, jotka jaksaisimme suoriutua kiireisistä päivistä ja samalla ammentaa uutta ilman taukoja.

Ja pitääkö uutta sitten luoda uutta? Kyllä. Minusta ainakin. Siitähän kaikki lähtee. Se on inspiraation ja onellisuuden tila.

Marraskuu antaa siihen hyviä mahdollisuuksia. Se on minusta yleensä ehkä vuoden tylsin kuukausi. Luonto hiljenee ja pimenee, vaikka tänä vuonna lumi on tuonut valoa tavallista enemmän. Marraskuu kesäkauden jälkeen on voimakas osoitus luonnon yin-yangista, ikuisesta energian liikkeestä. Mutta kun marraskuun antaa imaista hetkeksi mystiseen tylsyyteensä, on mahdollisuus ammntaa taas lisää luovuutta. Huomaan oman luvuusosastoni taas alkavan surrata. Tekee mieli tehdä tunnelmia, miettiä joulufiilistelyjä, sisustaa kotia, kyläillä ystävien kodeissa, suunnitella uusia reseptejä, aloittaa maalausprojekteja. Tai sitten tämän saa aikaan lähestyvä superkuu… Jo täysikuukin lataa yleensä päähäni ylimääräistä energiaa ja nyt sitä taitaa tulla tupla-annos.

Seuraavaksi meillä on alkamassa jouluvalaistusprojekti. Mies jo kolisteleekin varastolla, jonne kiirehdin tästä itsekin. Rentouttavaa ja uutta lataavaa viikonloppua ♥