Ajatusten virta ja niiden hallinta

Tänään vihdoinkin myrsky on laantunut ja aurinko näyttäytyy. Kuinka ihana nähdä vanhaa taivasta pitkästä aikaa. Olen pohtinut tällä viikolla paljon sitä miten suhtautua tähän ikuiseen marraskuu henkiseen ”talveen” varsinkin lasten kannalta kun ollaan tänä vuonna vietetty hiihtoloma kotosalla. Tein itse lyhyempiä työpäiviä ja loppupäivästä sitten keksittiin juttuja lasten kanssa. Viime viikonloppuna olimme Vierumäellä ja viikon aikana löysimme itsemme myös jopa rinteestä.

Ilo on otettava irti sieltä mistä se löytyy. Paksut pilvipeitteet ja jatkuvat vesisateet ovat minunlaiselle visualistille pidemmän päälle haastavia mutta toisaalta kelle ei :).  Valon puute tekee valokuvaamisesta vaikeampaa ja tulee tunne, että antaa olla koko juttu siihen asti kunnes olosuhteet ovat otollisemmat ja saa kauniimpaa jälkeä.

Ajatusriippuvuus

Silloin kun on tylsää ja huomaa vanhan noidankehäajattelun nostavan päätään on hyvä rauhoittua ja olla mahdollisimman tietoinen omista ajatuksistaan, tunteistaan ja käyttäytymisestään. Taito olla tekemättä tai ajattelematta mitään on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Huomaan itse, että ratkaisuja ongelmiin löytyy helpommin kun hiljentyy vaikka vain viideksitoista minuutiksi ja on vahvistanut kehoyhteyttä ja hiljentänyt ajatuksensa.

Minulla on taipumus ryhtyä ”ajatusriippuvaiseksi” ja yritän saada itseni kiinni näissä tilanteista. Kun ajatuksemme kiertävät noidankehää mielemme väsyy ja tällainen kierre estää meitä löytämästä intuitiivisesti todellisia vastauksia kysymyksiimme. Ajatusten hiljentäminen on todella haastavaa ja vaatii harjoitusta, mutta kun sen oppii huomaa miten paljon enemmän iloa ajatuksen voimasta on silloin kun sitä todella tarvitsee. Levännyt mieli on terävä ja näkee asioita kirkkaasti oikeassa valossa.

Siksi aloitan taas tämän oman ajan varaamisen vain itselleni. Se on lähtenyt lipsumaan joulun jälkeen ja nyt on aika laittaa asia kuntoon. Se tarkoittaa sitä, että vietän kolme kertaa päivässä 15-30 minuuttia hiljaisuudessa yksin. Tätä voi kutsua meditaatioksi tai meditaatioharjoitteeksi. Sen voi tehdä makuulla tai istuen. Tärkeintä on se, että koko tämän ajan keskittyy hengitykseen ja kehon tuntemuksiin. Minua auttaa myös visualisointi kuten vaikka aaltojen liike meren rannalla tai lepattava verho ikkunassa. Joku toinen käyttää mantraa. Mikä vaan tuntuu itselleen sopivalta. Pääasia on, että ajatusten virta hiljenee ja syvä kehoyhteys hengityksen kautta vahvistuu. Miksi teen sitä kolme kertaa päivässä? Koska se on vaikeaa alussa ja vaatii harjoittelua ja toisto on kaiken uuden oppimisen kannalta tärkeintä. Jatkan siis matkaa kohti syvempää tietoisuutta ja mielen kirkkautta näillä harjoitteilla.

Nautinnollista laskiaissunnuntaita,

Janina <3