Janina Fry 360°

Maailman merien päivä 2020

Teksti: Janina Fry

Tänään vietetään maailman merien päivää ja ajattelin kirjoittaa muutaman rivin siihen liittyen. Meillä on ollut viime kuukausina pandemia riesana mutta se ei ole ainoa asia joka uhkaa olemassaoloamme. Maailman meret ja vahinko jota aiheutamme kollektiivisesti merelle on myös ajankohtainen todellinen uhka.

Emme voi elää ilman meriä

ne vaikuttavat ilmanlaatuumme, me ammennamme sieltä ravintoa ja meri toimii myös voimanlähteenä. Eniten puhutaan sademetsistä maapallomme keuhkoina mutta yhtälailla meri suojelee meitä omalla tavallaan ilmastonlämpenemiseltä imemällä itseensä neljäsosan hiilidioksidipäästöistä. Sillä on kuitenkin hintansa. Kun meri imee itseensä CO2 sen pH-arvo happamoituu. Tämä johtaa siihen, että simpukat, planktonit ja korallit kärsivät. Tässä siis vielä yksi syy miksi on niin tärkeää vähentää CO2-päästöjä.

Meri energianlähteenä

Avomerellä toimivat tuulivoimalat ja menetelmät jotka tuottavat energiaa meren aaltojen liikkeistä ja vuorovedestä ovat huikea potentiaali maailmalle joka tarvitsee vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Merenpohjasta löytyy taas öljyä ja kaasua joka on neljännesosa kaikesta maailman fossiilisesta polttoaineesta mutta sitä joutuu myös monesta syystä mereen suuria määriä ja se vahingoittaa mm. delfiinejä, kaloja ja lintuja. Pahan öljyvuodon jälkeen voi kestää kymmeniä vuosia ennen kuin meren elämä on saastuneella alueella ennallaan.

Säätilojen hallitsija

Meri kattaa yli 70% maapallomme pinta-alasta joten merellä on huikea vaikutus ilmastoomme ja koska meri imee itseensä lämpöä se toimii myös suurena bufferina ilmastonlämpenemistä vastaan. Kun meri imee itseensä lämpöä se myös aiheuttaa vesimassojen laajenemista, aiheuttaa merenpinnan nousua ja uhkaa kokonaisia ihmiskuntia jotka asuvat rannikoilla. Kun meri kuumenee syntyy myös muita ongelmia, koralliriutat kuolevat ja isoja myrskyjä syntyy helpommin. Kaiken kaikkiaan ilmansaasteet siis pilaavat vesistöjemme ekosysteemiä ja vahingoittavat meren eliöitä.

Muovi riesana

Muoviroskaa löytyy meristä miljoonia tonneja ja mikromuovit päätyvät kaloihin ja sitä kautta myös lautasellemme. Lannoitteet rehevöittävät merta ja levälautat saavat ravintoa niistä ja sitä kautta köyhdyttää näin suuria merialueita imemällä itseensä kaiken hapen. Maailmassa on jo yli 400 kuollutta merialuetta jossa hapenmäärä on niin alhainen, että niissä ei löydy enää normaalia meren elämää. Yksi uhatuista alueista on meitä lähinnä oleva Itämeri. Kauhukseni huomasin tänään aamu-uinnin yhteydessä, että viikonlopun myrsky oli tuonut runsaasti sinilevää rantaan jo nyt vaikka lämpimiä kesäpäiviä ei ole vielä juuri ollutkaan. Niin surullista!

Vielä on toivoa

Vaikka tilanne näyttää hurjalta maailman johtavat tiedemiehet ovat tulleet siihen tulokseen, että tekemällä tarvittavia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi merien elämä voisi 30 vuodessa elpyä entiselleen. Joten jokaisen pienen ihmisen teko vaikuttaa kaikkeen. Maailman meret kuuluvat meille kaikille ja meidän kuuluu myös kantaa kollektiivisesti vastuumme.

Ihanaa päivää sateesta huolimatta 💙 Janina

Lähde: CNN

 

 

Lue myös

X