Sosiaalinen vetäytyminen

Nyt kun olemme oppineet, että tässä vaiheessa on hyvä eristäytyä sosiaalisesti, jotta loiventaisimme koronaviruksen tartuntamääriä olen päättänyt tehdä kotona muutamia asioita joita olen koko ajan siirtänyt tuonnemmaksi. Rästihommia riittää ja yksi asia joka on jäänyt vuosien varrella tekemättä on valokuvien järjestely arkistoissa. Niitä on kertynyt hurjia määriä. Silloin vielä kun lapset olivat pienempiä tuli tehtyä kuvakirjoja vuosittain. Nyt aion ainakin tehdä aihiot uusille kirjoille näistä viimeisistä vuosista, jotta kuvat eivät vain jää digitaalisiin arkistoihin unholaan. Tähän menee aikaa ja mikä sen parempi kuin tehdä se nyt? Sitäpaitsi on aivan ihana muistella eri tilanteita vuosien varrelta.

Kaikki keskittymistä vaativaa näpräily on mitä rauhoittavampaa mielelle ja sitä kautta myös keholle. Kuvia ei ole vain tietokoneella ja ulkoisilla kovalevyllä vaan myös paperisina vielä aikaisemmilta ajoilta jotka myös vaativat järjestelyä. Toinen asia minkä ajattelin tehdä on palauttaa järjestys kodin tietyillä kriittisillä alueilla. Meillä on pari paikkaa johon kiireessä tuuppaa ”piilottamaan tavaroita” kunnes on aikaa miettiä mihin ne menee. Näihin aion tarttua myös. Ah! Odotan jo miten selkeyttävää tämä on arjen pyörittämisen kannalta.

Kolmanneksi on luotava struktuuri jonka pohjalta toimimme. Meidän vanhempien työnteon sekä lasten opiskelun ja liikunnan suhteen. Joka päivä on pidettävä suhteellisen samanlaiset rutiinit jotta pysyy jonkinlainen punainen lanka kaikessa tekemisessä. Vaikka tämä tuli vasta kolmanneksi tämä taitaa olla ykkösprioriteetti ;). 

Onko sinulla vastaava tilanne valokuvien suhteen vai oletko ajantasalla?

Janina <3