Lifestyle

9 x Näissä asioissa olen muuttanut mieleni

19.3.2019 Teksti: Jenni Ukkonen

Never say never – koskaanhan ei pitäisi sanoa ei koskaan, mutta kieltämättä joistain asioista on tullut sanottua tai vähintään mietittyä, että eipä ole oma juttu, tuota en kyllä koskaan tee tai noin en tule ajattelemaan. Tunnistatteko tilanteen? Aloin tänään aamutreeniä tehdessäni miettiä, millaisissa asioissa olen itse huomannut muuttaneeni tai joutunut muuttamaan mieltäni, ja tällaista tuli mieleen:

Ikäkriiseily
Olen aina iloinnut synttäreistäni ja vuosien täyttämisestä, enkä koskaan oikein tajunnut, mitä kaverini meinasivat kun he “kriiseilivät” täyttäessään vuosia. Mielestäni on aina ollut ihanaa pystyä sanomaan, että on vähän vanhempi ja muutenkin on ollut mahtavaa “selvitä” yhdestä vuodesta, heh. No, tämä siis aina viime vuoteen saakka, kunnes täytin 29. Sen jälkeen olen alkanut ymmärtää ikäkriiseilyä PALJON paremmin. Tiedän, että ikä on todellakin vain luku, eikä se, olenko 29 vai 30, muuta mussa ihmisenä todennäköisesti yhtään mitään, mutta kyllä mua jotenkin jännittää tuo 30. ikävuoden saavuttaminen ensi kuun loppupuolella. Tuntuu, että kolmekymmentä on jotenkin niin “aikuinen” ikä, ja että siinä vaiheessa pitäisi olla koko tulevaisuus jotenkin kasassa tai vähintään suunniteltuna. Yritän muistuttaa itseäni, että say’s who, ja olla vertaamatta itseäni kenenkään muun menoon. Olen onnellinen juuri näin ja tässä, ja todennäköisesti tiedän myös mistä aloittaa, jos haluan jotain muuttaa. Mutta se on myönnettävä, että ikäkriisi pääsi lopulta myös mun luokseni kylään, vaikka luulin ettei niin koskaan kävisi!

Leggingsit housuina
Tässäpä aihe, mistä muistan käyneeni keskustelua lukuisat kerrat – ja mikä varmasti jakaa aina ja ikuisesti mielipiteet. Muistan kyllä sanoneeni, että leggingsit ei sitten ole housut, mutta sanotaanko, että nyt voisin iisisti viettää suuriman osan ajasta juurikin niissä. Naureskelin jopa jo viime vuonna New Yorkissa sitä, että siinä missä muut matkustavat NYC:iin ja pukeutuvat siellä mitä upeimpiin, Instagram-ystävällisiin asuihin, huitelin itse leggingseissa ja lenkkareissa 90% reissun ajasta… Käytin myös samalla reissulla lähemmäs 100 euroa Lululemonin leggingseihin, mitkä nimesin sopivasti “lifestyle leggingseikseni” – puen ne edelleen päälleni useammin asioille lähtiessäni, kuin treeneihin!

Hiusdonitsit ja hainhampaat
Kaksi asiaa, mitä vannoin, etten IKINÄ laittaisi hiuksiini sitten lapsuuden. No, molemmat löytyy ja kotona hiukseni ovat lähestulkoon aina hainhampaalla ylös kiinnitetty. Paljon kivempaa, kuin hiusten avoimena pitäminen, heh!

Arabiemiraateissa pidempään asuminen
Arabiemiraatteihin muuttaessamme totesin, että täällä ollaan sitten ihan maksimissaan kaksi vuotta. Maa ja ilmasto oli itselleni niin erilaista ja kaipasin saman tien takaisin Eurooppaan, missä voi kävellä paikasta toiseen, missä on eri vuodenajat ja noh, se tuttu euro valuuttana. Ihmettelin, miten voi olla, että jotkut mieheni ystävät ja toki myös omat kollegani olivat viihtyneet maassa monta vuotta, jopa kymmenen. Uskomatonta! Mutta niinpä on todettava, että nyt kun ollaan oltu täällä 2,5 vuotta, huomaan toivovani, että voimme jäädä tänne vielä ainakin toiseksi mokomaksi. Syitä on monia, mutta varsinkin ilmastoon totuttuani, tavat omaksuttuani ja yleisesti elämäntyylistä nauttiessamme tuntuisi todella vaikealta ja vaivalloiselta muuttaa takaisin Eurooppaan. Toki näen siinäkin edelleen puolensa, mutta no, juuri nyt en pistäisi pahakseni vaikka jäisimme tänne pidemmäksikin aikaa…

Omakotitalo kerrostaloasunnon sijaan
Olen AINA sanonut, että nautin paljon enemmän kerrostalossa asumisesta kuin talossa asumisesta, enkä ole koskaan haaveillut moisesta – paitsi, että tämän vuoden alussa talo / villa alkoikin yhtäkkiä houkuttaa t o d e l l a paljon. Ei ainoastaan ylimääräisen tilan vuoksi (koska meitä on siis edelleen vain kaksi aikuista ja yksi kissa) vaan huomaan, että olen alkanut haikeilemaan omasta pihasta (kera jonkun viihtyisän patiosetin) ja siitä, ettei seinän takana tai viereisellä parvekkeella olekaan suoraa naapureita. Että saisi vähän paremmin omaa tilaa ja rauhaa. En todellakaan olisi ajatellut, että mieleni tässä asiassa muuttuisi kenties koskaan, koska kerrostalossakin asumisessa on puolensa ja varsinkin helppoutensa, mutta nyt haaveilen siis omasta kodista omalla pihalla. Kyllä elämä on välillä ihmeellistä!

Puhelimen kameran käyttö järkkärin sijaan
En missään nimessä sano, että olisin hankkiutumassa eroon nykyisestä järjestelmäkamerastani, mutta sanotaanko, että nykyään kallistun hyvin usein puhelimeni suuntaan, kun olen nappaamassa kuvaa – ekstempore tai suunnitellumpaa. Omaan silmääni nykypuhelinten kameroilla saa niin hyvälaatuisia kuvia, eikä mua haittaa se, vaikkei kuvien tausta blurraantuisikaan, kuten kameralla ottaessa useimmiten käy. Eli siinä missä vielä pari vuotta sitten piti olla uusimmat pelit ja vehkeet kuvaukseen, olen nykyään täysin tyytyväinen myös puhelimeni kameran laatuun – ja itseasiassa pidän siitä ainakin jossain tilanteissa enemmän. Mitä mieltä te olette tästä ilmiöstä? Kaipaatteko edelleen esimerkiksi blogiin tai Instaaan järkkäreillä otettuja kuvia, vai riittääkö puhelimen laatu?

Oma hiusväri
Mulla kesti vuosia olla sinut oman hiusvärini kanssa, mutta nyt huomaan, etten ole edes raidoittanut hiuksiani sitten Saksassa asumisen (eli pian kolmeen vuoteen) enkä todellakaan myöskään koe missaavani mitään. Niin klisee, mutta kyllä se oma luonnollinen väri taitaa vaan olla itse kullekin se toimiva väri. Eli siinä missä aiemmin tuli vaalennettua hiuksia suunnilleen parin kuukauden välein, olen nykyään täysin OK oman värini kanssa. Hiuksenikin kiittävät!

Microbleidaus
Tästä kirjoitinkin jos tässä postauksessa – mutta siis, aiemmin ajattelin että tähän hypeen en sitten todellakaan lähde mukaan, mutta nykyään olen ilmiölle paljon avoimempi ja harkitsen itsekin testaavani mikrobleidausta. En tosin ole edelleenkään päätynyt varmaan päätökseen, mutta harkinnassa on!

Kissaihmisyys
Kirjoitin eilen Instaan viisi random faktaa itsestäni, ja siinä mainitsinkin, että kasvoin koirien kanssa, ja kenties sen kautta ajattelin aina automaattisesti, että olen koiraihminen. Kenties totuus olikin, etten ollut ollut kissojen kanssa tarpeeksi tekemisissä? Rakastan kyllä edelleen koiria ja jonain päivänä varmasti haluan myös koiran, mutta nyt on sanottava, etten näe itselleni kissaa täydellisempää lemmikkiä. En siis koskaan aiemmin ajatellut olevani kissaihminen, mutta nykyään kissani on minulle mitä rakkain olento. Rakastan kissassani hänen itsenäisyyttään (mutta myös toisinaan seuraan hakeutumista), siisteyttä, hiljaisuutta, uteliasta luontoa ja kaikin puolin persoonallisuutta, joka muistuttaa kovasti omaani… eli nykyään olen todellakin enemmän kissaihminen, joka toki edelleen rakastaa myös koiria!

 

Sitten vielä muutama asia, minkä suhteen en USKO muuttavani mieltäni; en tule ikinä laittamaan jalkaani tai ainakaan ostamaan ugly / dad sneakereita, en tule lopettamaan itseruskettavien käyttöä enkä aio enää eläissäni laittaa ripsipidennyksiä tai hiustenpidennyksiä. Mutta noh… katsotaan näitä sitten taas joskus kymmenen vuoden päästä, hah!

Entä te – oletteko te huomannut pyörtäneenne ajatuksia jonkun tietyn asian suhteen? Kertokaa!

FOLLOW ME

Bloglovin / Blogit.fi / Facebook / Instagram / Twitter / Youtube

Jenni Ukkonen

Arkisto

Instagram

  • A postcard from India 🇮🇳 We came to spend my last week as a 29-year-old in these (quite literally) picture perfect views. It's my first time here but I'm already head over heels in love - the nature here is unlike anywhere I've seen before 😍🙏 #india #incredibleindia #retreat #nature #mountains

jenniukk

Kommentit

Voisin miettiä tästä omaa postausta, mutta tosiaan pääasiat tuossa taisi tullakin, eli vuoden ympäri miellyttävä sää ja yleisesti ottaen todella helppo/rento elämäntyyli ovat mieleemme – ja muutto maasta toiseen on puolestaan todella, todella stressaavaa 😀 Ei edes se pelkkä pakkaaminen ja tavaroiden kuljettaminen, vaan käytännössä kokonaan uudelleen alusta aloittaminen, jos siis muuttaa ennestään uuteen maahan… huh, ei ole sitä alkua uudessa maassa ikävä! Tavallaan tätä voisi miettiä niin, että ”if it ain’t broke, don’t fix it” – elämämme on juuri nyt niin leppoisaa ja kaikin puolin toimivaa, että ellei Euroopasta tarjoudu jotain ihan mieletöntä tarjousta, niin mielummin olemme täällä kunnes toisin käy 🙂

Kommentit

Mä vaihdoin juurikin tällä viikolla mieleni noiden dad sneakereiden kanssa 😀 Jotenkin se silmä alkoi niihin tottumaan ja nyt piti omatkin tilata.. En kylläkään sellaisia ihan ”rumimpia” ostanut vaan ehkä vähän sirommat.

Hahah, no, tunnistan tunteen – mulla on käynyt ihan samalla lailla lukuisten muiden trendijuttujen kanssa (kuten esim. hiusdonitsien:D). Mutta tällä hetkellä mun mieli pitää edelleen dad sneakereiden kanssa; oon kyllä nähnyt niitä tosi makeissa asuissa, eli EN sano etteikö ne voi olla tosi siistit – yritän vaan muistuttaa itselleni ettei ne ole ehkä just sitä ominta tyyliäni!

Minulla sama kokemus tuosta kissa-asiasta,sillä olen aina ollut erittäin eläinrakas ja minulla on ollut koiria.Mutta olen hyvin ponnekkaasti aina myös sanonut,että en voisi kuvitella asuvani samassa huoneistossa kissan kanssa.Olen aina pitänyt kissoista,mutta en siis voinut ajatella itselleni kissaa. Kuinkas sitten kävikään,kun mies ja tytär vierailivat usemman kerran Hesyssä ( Helsingin eläinsuojeluyhdistys) ja sieltä toivat meille ihanan kissatytön.Kissa on ollut meillä nyt 3 vuotta ja olen aivan sen lumoissa.Kissa on mahtava kotieläin.Erilainen kuin koira,mutta ihana ja itsenäinen.Nyt tajuan sanonnan,että asunto ei ole koti ilman kissaa.
-kirsi-

Ihanaa <3 Olen nykyään samaa mieltä, että kyllä kodissa pitää kissa olla, heh! Toki kaikille se ei ole mahdollista, meillä ei esimerkiksi lapsena edes voinut olla kissaa siskon allergian vuoksi. Mutta kissat on, kuten sanoit, todella loistava kotieläin ja koiriin verrattuna hyvin erilainen. En kyllä osaisi enää kuvitella meidän kotia tai pientä perhettä ilman kissaamme 🙂

Hei kiinnostaisi kuulla enempi noista syistä liittyen miksi sinne jääminen kiinnostaakin nyt enemmän, kuin Eurooppaan paluu?:)

Voisin miettiä tästä omaa postausta, mutta tosiaan pääasiat tuossa taisi tullakin, eli vuoden ympäri miellyttävä sää ja yleisesti ottaen todella helppo/rento elämäntyyli ovat mieleemme – ja muutto maasta toiseen on puolestaan todella, todella stressaavaa 😀 Ei edes se pelkkä pakkaaminen ja tavaroiden kuljettaminen, vaan käytännössä kokonaan uudelleen alusta aloittaminen, jos siis muuttaa ennestään uuteen maahan… huh, ei ole sitä alkua uudessa maassa ikävä! Tavallaan tätä voisi miettiä niin, että ”if it ain’t broke, don’t fix it” – elämämme on juuri nyt niin leppoisaa ja kaikin puolin toimivaa, että ellei Euroopasta tarjoudu jotain ihan mieletöntä tarjousta, niin mielummin olemme täällä kunnes toisin käy 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *