Yleinen

Ajatuksia ehkäisykapselista

25.2.2016 Teksti: Jenni Ukkonen

IMG_3516

Täällä herättiin tänään todella lumiseen maisemaan, joten päätin jäädä hyvällä omatunnolla sisälle ja kirjoittaa oikein sydämeni kyllyydestä – se on parasta ”omaa aikaa” mikäli minulta kysytään. Kyselin viime viikolla puoliksi ohimennen, olisiko kenelläkään kiinnostusta kuulla enää näin kolme vuotta myöhemmin ehkäisykapselista, mikä mulle siis laitettiin Lontoossa asuessani ja mikä nyt viime marraskuussa ikään kuin ”vanheni” (mutta mikä mulla kylläkn edelleen tuolla käsivarressa on, sillä en ole päässyt sitä toistaiseksi poistamaan ja vaihtamaan…). Jokunen vastaus tuli, että kiinnostaa kuulla, ja koska tosiaan itse olen todennut tämän mieluisimmaksi ehkäisyvaihtoehdoksi, niin mikä ettei – kerrotaan siis vähän fiiliksiä tähän väliin! Pahoitteluni kaikille, joita aihe ei kosketa tai yksinkertaisesti kiinnosta; palataan vähän tavallisemmalla aiheella heti seuraavan postauksen muodossa.

Alkuun taustaa omasta tiestäni ehkäisykapseliin päätymisessä. Tätä en ole tainnut aiemmin blogissa kertoa, mutta mulle todettiin jo lukiossa perinnöllinen geenimuutos Faktori V (FV Leiden), jota esiintyy vain noin 3% suomalaisista. Se ei ole elämääni mitenkään suuresti (onneksi!) vaikuttanut, mutta käytännössä se tarkoittaa, että geenimuutoksen perineillä on 5-10 kertainen vaara sairastua verisuonitukokseen. Oli hyvä, että asia silloin lukiossa sattui puolivahingossa tulemaan ilmi, nimittäin yhdistelmäehkäisypillereiden eli e-pillereiden käyttäjillä geenimuutos lisää tukosriskin jo 30-kertaiseksi (infoa noukittu täältä, nämä kun eivät omassakaan mielessä enää kovin tarkkaan olleet). Tästä syystä en ikinä saanut vihreää valoa tavallisille e-pillereille, vaan aloin syömään niiden sijaan minipillereitä, jotka eivät sisällä laisinkaan enstrogeenia, vaan ainoastaan progestiinia eli keltarauhashormonia. Tällainen vaihtoehto oli siis kuitenkin onneksi olemassa ilman nousevaa riskiä verisuonitukoksen saamisesta.

Söin minipillereitä vuosia ja ne toimivat kohdallani hyvin – kuukautiset loppuivat kuin seinään eikä niitä tullut ennen kuin jossain välissä Lontooseen muutettuani päätin pitää pillereistä tauon ”muuten vaan” eli en mistään varsinaisesta syystä. Kolmantena Lontoon vuotenani minipilleireiden päivittäinen popminen alkoi kuitenkin kyllästyttää ja aloimme puhuman lääkärini kanssa muista minulle sopivista vaihtoehdoista. Kierukkaa ja ehkäisykapselia verratessa jälkimmäinen kuulosti omaan korvaani mielekkäämmältä, joten sovimme ajan sen laittoon ja kapseli laitettiin vasempaan käsivarteen. Ehkäisykapselin idea on toimia ilman sen kummempaa muistamista kolmesta viiteen vuoteen (omani oli siis ”vain” kolmeksi vuodeksi), minkä jälkeen se voidaan vaihtaa. Oman kapselini vaikuttavat aineet tai määrät olivat muistaakseni tismalleen samat kuin aiemmin syömieni minipillereiden, joten kun alusta päästiin, loppuivat kuukautiseni samaan tapaan kuin minipillereiden kanssa, enkä muutenkaan kokenut missään välissä, että olisin oireillut kapselin myötä: ihoni pysyi edelleen hyvänä, painoni ei noussut vaan kenties päinvastoin laski jne. Ja parasta oli, ettei kapselia tosiaan tarvinut huomioida normaalissa elämässä mitenkään, sitä ei voinut ”unohtaa” ottaa tai muuta vastaavaa.

Kuten sanottua, oma kapselini olisi pitänyt vaihtaa loppusyksystä, mutta en ehtinyt hoitaa sitä vielä Lontoossa asuessani ja nyt Saksassa ollessa se on ollut vähän sellainen ”sitten jossain välissä” juttu, sillä se ei aiheuttanut mitään oireita kuukausiin. Tämän kuun alussa sain kuitenkin ensimmäiset kuukautiseni vuosiin ja kroppani on ollut selvästi siitä vähän sekaisin – vuoto on ollut aika epäsäännöllistä ja sitä on voinut olla joka viikko tai joka toinen viikko. Sen lisäksi mulla on aina ennen vuodon alkua noussut edellisenä iltana kuume ja sitä on voinut kestää useamman päivän ajan. Nyt siis alkaa tuntua, että se alkaa vähän häiritä ja haluan jo päästä vaihtamaan kapselin uuteen – toivottavasti se onnistuu ja saan mielelläni saman merkin tai ainakin samat määrät vaikuttavaa aihesosaa sisältävän tilalle! Tällä siis meinasin jatkaa myös jatkossa, ainakin taas seuraavat kolme vuotta.

Kaikenkaikkiaan olen siis ollut kapseliin omalla kohtaa tyytyväinen, vaikka toki me ollaan yksilöitä ja mikä yhdellä toimii, ei toisella välttämättä toimikaan. Mutta arvelisin, että jos on tottunut minipilleireihin, tulee todennäköisesti pitämään myös tästä, eikä tule sen erikoisemmin oireilemaan. Toivottavasti tämä selvensi edes vähän asiaa sitä pohtineiden mielessä!

 

I’m not going to go to the full translation with this one because I’m not sure how many of my international readers want to read of this subject, but I’m talking about the contraceptive implant that I had inserted over 3 years ago and which I need to get changed as soon as possible as it has been getting ”old” since November.

Just to walk you quickly through my journey with the implant – I got mine after years of being on the mini pill (not the ”classic pill” with estrogen but the one without it) because I wanted something that I couldn’t forget to take one day an so on. In high school I was diagnosed with Factor V Leiden thrombophilia, which is a genetic disorder of blood clotting and therefore being on any estrogen-containing contraceptives could raise my odds of getting a blood clotting 30 times, so I needed to look into options that are safer for me. The contraceptive implant that I had put it in a Progestin-only and I really enjoyed the results and I don’t really have anything bad to say about it or how it affected me whilst I had it. The only problem came in the beginning of this month, when I finally got periods first time in years and they’ve been pretty irregular throughout the whole month, not to mention I’ve been getting fever on/off. So now I finally want to take the old one out and a new one in to see if it would help out! But I’m definitely getting the contraceptive implant again, because like I said, it really worked well for me.

Lue myös

Suosittelemme