Jenni Ukkonen

Elämää ulkomailla

16.6.2015 Teksti: Jenni Ukkonen

Aina toisinaan kuulen teiltä lukijoiltani, että haaveilette ulkomaille muutosta ja mietitte, millaista elämä kotimaan rajojen ulkopuolella mahtaisikaan olla.

Ensimmäinen vastaukseni moisiin pohdintoihin on aina, että kannattaa kokeilla. Varmastihan jokainen kokemus on erilainen, ei vähinten koska olemme kaikki erilaisia ihmisiä ja koemme asioita eri tavalla. Euroopan sisällä on vielä melko vaivatonta muuttaa maasta toiseen matkalaukun kanssa, jos ei lopullisesti niin muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi edes. Ja kuten varmasti olen monet kerrat jo todennutkin – aivan yhtä helposti pääsee takaisin, eikä takaisinpaluuta tarvi miettiä tappiona vaan päinvastoin, monen monta kokemusta rikkaampana. Siinä ei koskaan menetä mitään, että uskaltaa yrittää ja kokeilla, toisin kuin siinä, että jää kotiin haaveidensa kanssa istumaan.

Tämänkin olen jo taatusti todennut jo monet kerrat, mutta omalla kohtaani ulkomaille muuttaminen oli tähänastisista päätöksistäni paras. Niin paljon kuin olen matkustelua ja uusien paikkojen tutkimista aina rakastanutkin, oli vasta se ihan oikea muutto se, joka todella pakotti pois mukavuusalueelta ja kasvamaan aikuiseksi. Enää ei voinutkaan luottaa siihen, että asiat hoituvat kuin itsestään, aivan kuin aina aiemminkin. Siinä samalla olen oppinut itsestäni enemmän, kuin mitä olisin voinut koskaan mukavuusalueellani oppia. Jopa nyt, lähes viisi vuotta muuttoni jälkeen, huomaan edelleen jatkuvasti muuttuvani (tai ainakin mukautuvani) ja kasvavani.

Olen jutellut myöskin ulkomailla asuvien ystävieni kanssa monet kerrat siitä, kuinka mahtavaa, mutta samalla todella raastavaa voi uudenlaisessa ympäristössä asuminen ollakaan. Eteen tulee taatusti aikoja, kun väsähtää jatkuvaan tappeluun milloin mistäkin asiasta – täpöytäyteen metroon ahtautumisesta, ovista ja ikkunoista sisäänlentävistä laskuista tai yksinkertaisesti siitä yksinäisyydestä, joka aina toisinaan perheestään ja kaikesta tutusta kaukana asuessa iskee. Suomalaisittain suurimpia kynnyksiä itselleni on olleet siinä mielessä itsenäisyydestä luopuminen, että olen päätynyt kerta toisensa jälkeen jakamaan asuntoni kämppisten kanssa, sekä se, että uraputki on pitänyt aloittaa aivan pohjalta, vaikka olisi koulus ja kokemusta parempaankin. Toisaalta kämppisten kanssa asuminen ei ole tuonut mukanaan vain uusia ystäviä, vaan myös suvaitsevuutta ja muiden huomioimiskykyä (sekä turvallisuudentunnetta!), ja hihojen kääriminen töiden parissa on saanut huomaamaan, kuinka paljon todella haluaakaan menestyä ja päästä eteenpäin, ja antanut draivia sen saavuttamiseen.

Varmasti ulkomailla asuminen siis antaa enemmän, kuin ottaa. Siten törmää myös väistämättä niihin tilanteisiin, missä tajuaa, ettei haluaisi olla missään muualla: tuntiessaan suurkaupungin voimakkaan ja iäti jatkuvan sykkeen, sen jännittävän tunteen, kun ei tiedä keneen kadulla tai kulmakaupassa törmää tai nähdessään kaupungin miljoonat valot pimeän tultua. Aina tulee eteen asioita, jotka jaksavat ihmetyttää ja turhauttaa, mutta niin kauan kun ne sydämen sykkeet hyvällä tavalla nostattavat jutut painavat kupissa ärsyttäviä enemmän, pärjää varmasti ihan hyvin.

Omalla kohtaani en edelleen ole varma, jäänkö Lontooseen loppuelämäkseni. Tällä hetkellä tuntuu, että olen juuri siinä vaiheessa elämääni, että olen avoin mille vain. Ja miksen olisikan, kun vielä nyt on niin helppoa mennä ja tulla miten huvittaa: asunto on vuokralla, työ liikkuu mukanani minne vain eikä minulla ole lapsia tai edes lemmikkejä pitämässä paikoillaan. Aika siis näyttäköön, mitä tulemaan pitää! #LivingInTheMoment 😉

 

Every now and then I find my followers dreaming of moving abroad and wondering how living outside your home country would actually be like.  

I guess the first thing I could say about that is to come and see for yourself. Surely every experience is different from another, not the least because we’re all unique and some of us experience some things completely differently, some of us make more of some situations that the others. It’s actually relatively easy to pack your things and move elsewhere in the Europe, if not for good then for a few weeks or months, and experience living here first hand. And like I’ve said many, many times over the years – just as easily you can go back without having lost anything but actually having gained a whole lot of things. It’s never a defeat realizing that perhaps things didn’t work out the way you dreamt they would, unlike if you never go and try.

I know I’ve already said it before but in my case, moving abroad was the best decision I ever made. As much as I’ve always loved traveling and exploring new places, the actual move forced me out of my comfort zone and pushed me to grow up for good. Things no longer just worked out as they always had, with no effort what so ever. I’ve also learned more about myself than I ever could have had I stayed at the comfort zone. Even now, five years after the big move, I find myself constantly changing (or more like, adapting) and evolving.  

Many times I’ve talked with my friends who have also made the big decision to move abroad about how amazing but also demanding it can be to live elsewhere than where you were brought up. There will definitely be times when you are just tired of the constant battle that you go through on a daily basis, whether it’s cramming yourself into a fully packed tube, the ever growing rents or bills that fly in from doors and windows or simply the loneliness that sometimes hits you when you live far away from your family and everything you’re so familiar with. As a Finnish expat, the biggest obstacles for me have been sort of giving up on my indepence as I have ended up sharing my apartment over and over again with flatmates as well as realizing that I need to start my career from the bottom even with a degree and previous exprience. On another hand, living with other people has not only brought me new friends but taught me acceptance and taking other people into consideration (as well as sense of safety!) and rolling up my sleeves at work has showed me just how much I want to succeed and ”make it” and given me drive to do it.

So living abroad definitely gives more than it takes. And when you live abroad you imminently get those moments when you realise that you wouldn’t want to be anywhere else: when you feel the fast beating pace of the city, the thrill of never knowing who you’ll meet on the street or on the coffee shop at the corner or when you see the thousands of glimmering lights that light the city up after dark. Granted, you will always come across things that baffle and frustrate you, but as long as the stuff that gets your heart racing outweighs the annoying bits, I’m sure you’ll be fine.  

As for me, I’m not sure if I’ll stay in London for the rest of my life. Right now I feel I’m at that stage in my life where I’m pretty open to anything. And why wouldn’t I be, whilst it’s still so easy to come and go as I please: I’m renting my place, I can take my job with me wherever I go and I don’t have kids or even pets tying me down, so to speak. So I guess only time will tell! #LivingInTheMoment 😉

Jenni Ukkonen

Instagram

  • Rooftop 👌 Love discovering new spots in my city #myrak #rooftop #decor

jenniukk

Kommentit (8)

Itsekin huomasin keväällä Helsingissa, että tarjoilijat alkavatkin olla vähän aiempaa kansainvälisempää porukkaa. Mutta eipä siinä mitään; hienoa, että myös ei-suomen puhujille löytyy Suomesta töitä! 🙂

Tää postaus sai mut taas unelmoimaan Lontooseen muutosta entistä enemmän. Toivottavasti mulla olisi tarpeeksi uskallusta vielä toteuttaa haaveeni!

That’s soch a motivational post for me. Thanks for writing it. In the process of apllying for different jobs in London I actually have realized that it doesn’t really matter that I have a degree and already worked. I probably have to start from the bottom again but that’s not going to stop me from chasing my dream and this post definitely helped me to keep my motivation high 🙂

Toivotaan niin!:) Itse olen huomannut, etta suurten muutosten tekoa auttaa, kun asettaa vahintaan omassa paassaan itselleen tavoitteen, mihin mennessa se pitaa olla tehtyna. Silloin sen eteen tulee tehtya helpommn jotain ihan oikeasti konkreettista, saastettya rahaa jne 🙂

Thank you for the comment Caro, I’m so glad to hear you enjoyed it!

Also, while there’s nothing wrong with starting from the bottom and working your way up, I also think that if you have the knowledge for more, don’t be afraid to go for it and try to get the best possible position right at the beginning. In here it’s not always just about what you know but also how you sell yourself to the employers – you might lack something but have a lot of something else up your sleeve. I wish you all the best for job hunting!:)

Kiitos hyvästä postauksesta! <3

Kiva, jos oli mieleen! 🙂

Hei Jenni!
Voin allekirjoittaa joka sanan. Me mieheni kanssa lähdimme aikoinaan USA:n ihan sokkona, sillä emme olleet käyneet maassa aiemmin.. sieltä Saksaan, ja vuosia myöhemmin Sveitsiin. Sanon lyhyesti, että olen erittäin kiitollinen kaikesta kokemastani. Ja uskon, että ulkomailla asuvat ystävämme liputtavat saman asian puolesta. Nyt kun kävimme Suomessa vähän yllätyimme, ettei Hgin ravintoloissa puhuta kuin englantia, espanjaa, tai italiaa..? Useampi tarjoilija kiitteli maasta-maahan muuttamisen helppoutta, vaikka muuten EU:ta aina parjataankin kaikesta.

Itsekin huomasin keväällä Helsingissa, että tarjoilijat alkavatkin olla vähän aiempaa kansainvälisempää porukkaa. Mutta eipä siinä mitään; hienoa, että myös ei-suomen puhujille löytyy Suomesta töitä! 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *