Jenni Ukkonen

Kiinni rutiineista ja työmotivaatiosta

Teksti: Jenni Ukkonen

Olen muutamaan otteeseen jo maininnutkin, että viimeaikoina mulla on ollut vaikeuksia saada kiinni varsinkin työmotivaatiosta… tehtävää riittää ja ideoita olisi, mutta toteutuksen kanssa laiskottelen kamalasti ja keksin vaikka mitä muuta tekemistä ennen tuumasta toimeen tarttumista. Tähän saakka oon lähinnä syyttänyt muuttoa, mutta näin muutaman viikon jälkeen ei sekään taida enää olla kovin pätevä syy. Huomaan myös, että mulla vaikuttaa tosi paljon se, että mieheni on nyt täällä (mikä on tietty erillään vietetyn kevään jälkeen ihanaa), ja sen myötä koen, että mulla on paljon enemmän tekemistä kotona, hänen keskittyessä omiin töihinsä, mitä hän siis edelleen tekee etänä kotoa; yleistä siivoamista, kokkaamista, tiskaamista jne, mikä taas syö energiaa ja keskittymistä muista asioista. Kolmantena, muuttoon ja uuteen ympäristöön palatakseni, mulla on nyt paljon aiempaa enemmän ystäviä ympärillä, ja Dubaissa nyt on muutenkin PALJON enemmän tekemistä kuin Ras Al Khaimahssa – siispä houkutukset viettää aikaa kodin ulkopuolella ja poissa läppäriltä ovat aiempaa suuremmat.

Mutta kovin kauan näin ei voi enää jatkua; arjesta ja rutiineista on saatava taas ote. Eli miten olen siihen viime aikoina pyrkinyt?

Aikatauluttaminen

Huomaan toimivani tehokkaimmin, kun kirjoitan aamusta tai jo edellisenä iltana päivän tehtävät (sekä tärkeät että vähemmän tärkeät) ylös, mutta sen lisäksi teen itselleni tehtävien suorittamiseen aikataulun; esimeriksi 10-11 välillä luen ja vastaan sähköposteihin, 11-13 välillä suunnittelen ja kirjoitan postauksia, 13-14 kuvaan jne.

Päivien teemoittaminen

Toinen mikä toimii mulla, on keskittyä päivittäin vähän eri asioihin, esim. maanantaina teen blogiin liittyviä juttuja, tiistaina teen enemmän kotiaskareita ja pidän muut asiat takaa-alalla, keskiviikkoisin taas blogia, torstaisin muita töitä jne. Näinollen jos jonain päivänä ei esim. ole inspiraatiota kirjoittaa, en tuhlaa aikaa siihen että yritän pakolla naputtaa jotain, vaan keskityn silloin rehellisesti johonkin muuhun asiaan.

Arjen yksinkertaistaminen

Kuten mainitsin, nyt mieheni ollessa täällä ja asuessamme ystävien ympäröimänä, ovat sosiaaliset menot syöneet paljon aikaamme – useampana kertana viikossa olemme käyneet joko ulkona syömässä, tyttöjen kanssa drinkeillä, kutsunut ystäviä kylään tai kyläillyt heidän luonaan. Nautin kaikesta tästä, varsinkin koska asuimme niin kauan erissä kaupungissa kuin yhteiset ystävämme, mutta viime aikoina olen todennut, että sosiaalisia menoja on pakko karsia ainakin sen verran ja siksi aikaa, että saan taas kunnolla arjesta ja töistä otteen. Kerta viikossa (mieluiten viikonloppuna) pitäisi olla tarpeeksi, lähes joka illan sijaan!

Häiriötekijöiden karsiminen

Palatakseni vähän noihin kotiaskareihin, mitkä ainakin mulla keskeyttävät työpäivän kerta toisensa jälkeen… olen pyrkinyt nyt toimimaan niin, että esim. pyykit, tiskit jne hoidetaan joko ennen työpäivän alkua tai sen jälkeen – eihän niitä tulisi toimistossakaan työskennellessä tekemään kesken päivän. Myös kaikkia muita itseäni häiritseviä tekijöitä olen pyrkinyt karsimaan; tv pysyy kiinni kun teen töitä, samoin musiikki (joillekin nämä voivat toki päinvastaisesti auttaa keskittymisessä, mutta itse tarvin melkeinpä absoluuttisen hiljaisuuden halutessani keskittyä kunnolla). Niin, ja pidän puhelinta eri huoneessa ja hälytysäänet pois päältä, ellei johonkin työtehtävään nimenomaan kuulu puhelimella tekeminen jollain tapaa!

Aidosti tärkeiden tehtävien erottaminen

Voisin hyvin käyttää vaikka koko päivän johonkin turhaan, väittäen, että se on osa työtäni (esim. Instan tai Pinterestin selaaminen – EI), ja vältellen niitä aidosti oleellisia tehtäviä viimeiseen saakka. Se, että pystyn tunnistamaan, mitkä tehtävät ovat oikeasti oleellisia mitäkin päivää tai viikkoa ajatellen, auttaa hahmottamaan, mitä mun tulee priorisoida ja mitä siirtää jos ei kokonaan pois tehtävälistalta, niin ainakin myöhemmälle. Loppujen lopuksihan mikään ei tunnu paremmalta kuin se, että saa ne oikeasti tärkeät tehtävät tehtyä ajallaan, ns. täytejuttujen sijaan!

+ Itsestä huolehtiminen

Jos en voi jollain tapaa hyvin, on mun hyvin vaikea yrittää motivoida itseäni tekemään mitään järkevää. Jos esim. mun liikunta- tai kauneusrutiinit kärsivät, niin todennäköisesti kärsii myös työt ja oikeastaan samalla kaikki muukin. En vaan saa silloin kiinni mistään tai halua keskittyä mihinkään! Selkäni parannuttua taas siihen kuntoon, että saatoin tehdä paluun salille (toki koko ajan omaa kroppaa kuunnellen) olen treenannut säännöllisesti, ja se teki onneksi oman osansa siinä, että aloin tuntea oloni taas itsekseni, mutta nyt pitäisi vielä saada kiinni mm. ihonhoitorutiineista (ja siitä että muistan juoda tarpeeksi vettä!) ja terveellisesti syömisestä – senkin suhteen on tullut viime viikkoina vähän repsahdettua. Huomaan, että mulle on tullut muuton myötä muutama kilo lisää, ja vaikkei se välttämättä näy ulospäin dramaattisesti, niin tällaisessa 157 cm kropassa muutos tuntuu tosi raskaalta. Tänä aamuna otinkin painon pitkästä aikaa ylös ja päätin, että herkuttelut saavat nyt hetkellisesti jäädä. Uskon, että normaaliin rytmiin paluun myötä paino palaa takaisin nopeaa, ja sekin motivoi omalla kohtaani pitämään rutiineista ja omasta rytmistä paremmin kiinni!


FOLLOW ME

Bloglovin / Blogit.fi / Facebook / Instagram / Twitter

Lue myös

X