Jenni Ukkonen 10.11.2011

too much on my plate

Teksti: Jenni Ukkonen

Heissan kaikki, ihan pikaisesti ajattelin vaan kuulumisia nyt kirjoitella! Meillä on alkaa nyt olla kuudes viikko yliopistossa takana, ja alan olla oikeasti niiiiin natti kun olla voi. Ja silti samanaikaisesti tuntuu etten ole vielä edes tehnyt mitään, lähinnä vaan bilettänyt viikosta toiseen 😀 Joka aamu mulla on ollut kello soimassa seiskalta ja jaksan lopulta kammeta itseni sängystä kymmenen maissa – ainoana poikkeuksena tämä aamu, kun pakotin itseni vähän aikaa sitten ylös. On vaan niin kuoleman väsynyt olo, ettei saa silmiä auki. Varmastihan tällä pimeydellä ja ilmojen viilenemiselläkin on tekemisensä asian kanssa, mutta sen lisäksi tuntuu että mielen päällä on vaan koko ajan sata ja viisi asiaa. Onneksi on tämä blogi ja te ihanat lukijat tuomassa valoa jokaiseen päivään, kiitos teille siis tähän väliin 🙂

Koulujuttujen ja väsymyksen lisäksi oon nyt alkanut etsimään uutta asuntoa ja sekin tuntuu aikaajoin aika kuluttavalta. Huomiselle oon sopinut pari näyttöä ja muutamassa välitystoimistossakin pitäisi jaksaa käydä kyselemässä. Toivon että uusi asunto löytyisi pian ja niin mieleisenä, että siinä jaksaisi vähintäänkin kesään saakka!

No jos jotain huonoa niin myös hyvää, sillä lähtölaskenta jouluun (ja joululomaan) on alkanut: lento Suomeen on varattu joulukuun 15. päivälle ja Suomessa viivyn sitten 30. päivä saakka! Ihanaa 🙂 Tänne pitää kuitenkin palata uudeksi vuodeksi, kavereiden kanssa juhlimaan. Mutta voi että odotan Suomeen, erityisesti Rovaniemelle menoa, että näen perheen, KOIRAT ja kavereita tietenkin<3 Nyt pitää vaan alkaa suunnittelemaan lahjoja kaikille, ettei jää viime hetkeen niiden hankinta 😉

Nyt pois viltin alta, vaatteet päälle ja yliopistolle ryhmätyötä tekemään! Sitten tosi “ansaitusti” viikonlopun viettoon! Mukavaa päivää teille kaikille 🙂

Kommentit (11)

Hih, en ole kyllä yhtään luovuttajatyyppiä, läpi mennään vaikka kiven että pääsee maaliin 😛 Mutta kiitos 🙂

Itsekin huomannut kuinka vaikeaa on nousta sängystä ylös, joka varmasti johtuu tästä pimeydestä ja kylmyydestä. Vaikka nautin syksystä ja talvesta, niin silti tuntuu niin pimeältä kun ei ole vielä lunta maassa. Ensilunta odotellessa! Koita Jenni vielä jaksaa opintojen parissa ja kohta pääset rentoutumaan Suomeen Ü

moi,
kiva lueskella sun kuulumisia! toiveissa olisi jonkunlaista kotipostausta joskus, ehkä muuton jälkeen, olisi kauhean kiva nähdä koti sieltä lätäkön toiselta puolelta. muutenkin olisi kiva kuulla lontoon asunnoista, niiden koosta, vuokratasosta ja sellaisista asioista, mitä tulisi asuntoa etsiessä ottaa huomioon. onko takuuvuokraa? pitääkö olla suosittelijoita tms.?
mukavaa joulunodotusta! 🙂

Uusi asunto? Onko mulla mennyt jotain ohi, etkö sitten viihdykään tuolla nykyisessä, vai oliko se alunperinkin suunniteltu, että asut siellä vain muutaman kuukauden?
Mä en kyllä totu tuohon sun ylähuuleen, kun se “töröttää” tuollain… Niinkuin tuossa oikealla olevassa mustavalkoisessa kuvassakin. Oletko itse ollut tyytyväinen.
Tsemppiä kuitenkin opiskeluun! Pimeys väsyttää. Mutta ensi kuussa päivät alkavat jo pidentyä!

Oothan aloittanut D-vitamiinin popsimisen? 20ug:aa napaan ni voi pikkuhiljaa väsymys helpottaa, tai sitten ei 🙂

Voi oot niin nätti täs tän postauksen kuvassa 🙂

Ihanaa, että joku muukin on laiska nousemaan sängystä! 😀 Käyn monesti aamuisin ohjaamassa jumpan epäinhimillisen aikaisin, mutta sitten raahaudun takaisin kotiin ja nukahdan sohvalle vain herätäkseni siitä joskus klo 11 aikaan… Pitää yrittää tehdä joku ryhtiliike… Toivottavasti pohjoisessa on valkoinen joulu 🙂 (olen kyllä vähän kateellinen…)

Muuton jälkeen voin luvata, sitä ennen en oikein näe mieluisaksi tehdä kun eipä tämän talon sisus oikein omaa makua vastaa 😀 Voin kyllä muutenkin jotain tuosta asunnon etsinnästä kirjoittaa, omalta kantiltani ainakin 🙂 Kiitos :))

Oli kyllä ihan alunperinkin suunnitelmana roudata tänne tavarat vain välttämättömimmäksi aikaa ja etsiä sitten joku pikkuinen yksiö mitä sisustaa 🙂 Oon ollut itse aivan ihastunut lopputulokseen, saisi mun puolesta “törröttää” vaikka enemmänkin hihi 🙂 Kiitos kaunis!

Heh, no mutta käyt sentään jumpassa, täällä ei puhettakaan että jaksaisi (heh, tai ehtisi, mikä ihana tekosyy) salille kaiken muun oheella :p

älä nyt vaan luovuta ! keep your eyes on the goal,vai miten se meni 🙂

Hih, en ole kyllä yhtään luovuttajatyyppiä, läpi mennään vaikka kiven että pääsee maaliin 😛 Mutta kiitos 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *