Kesäkuun lämpimät illat

Kesä on just vasta alkanut, mutta se myös menee niin nopeasti, että nää illat on pakko käyttää ja nauttia.

Yhtenä iltana poikkesimme ystäväperheen pihaan, toisena meillä oli ystäviä grillaamassa, kolmantena käynnistimme veneen ja söimme päivällisen kalliolla. Eikä niin, että tarvitsisi suunnitella suuria tai järjestää kutsuja tai olla mitään hienoa. Voi olla ihan yksin, tai kaksin. Riittää, että on kesä ja aikaa ja ulkoilma.

Kaikki on jotenkin paljon helpompaa kun on lämmin ja voi astua ulos teepaidassa. Ja jotenkin se tulee joka kesä yhtä yllättäin. Että elämä voi olla näin kevyttä ja lämmintä. Se on jo itsessään niin iso juttu, ettei oikein muuta tunnelman luomiseksi tarvitse. Ja olen aina innoissani näistä pienistä ilmaisista iloista; ne ovat elämän suurinta luksusta. Ja ennen kaikkea se, että niistä pystyy nauttimaan ilman suurempien murheiden varjoa. Silloin on hyvä olla.

Tänä iltana haluaisin oikeasti mennä kollegan jumppatunnille. (Sisälle!) Mutta veikkaan, että Olav haluaa merelle. Hmm. En tiedä vielä miten sen ratkaisemme. Ehdimmekö sekä jumpan että meren. Tuskin. Ehkä voisimme valita ulkotreenin tai kävelylenkin.

Veikkaan, että valitsemme meren.