Kalastajan vaimo

Koronajoulu (kakkonen)

Teksti: Johanna Alvestad
Niin, tämähän on järjestyksessään jo historian toinen koronajoulu – ja toivottavasti viimeinen.
Viime jouluna korona oli vielä vähän sellainen kaukainen uhka jonka vaikutukset huomasimme lähinnä vain matkustuskieltona – emmekä pääseet Suomeen sukuloimaan. Tänä jouluna korona on lopultansa tullut oikein kunnolla tänne meidän kylille.
Huomaan, että Suomessa uutisoidaan Norjan tiukoista anniskelu rajoituksista mutta mun elämääni vaikuttaa eniten etenkin koululasten tartunta-aalto. Aino lähetettiin tänä aamuna kotiin suoraan koulun ovelta; annettiin testi käteen ja kerrottiin että loppuvuosi on sitten kotikoulua. Opettaja oli saanut koronatartunnan. Koko luokka on vähintään kolmen päivän karanteenissa ja jos Aino testaa positiivisesti niin sitten myös koko meidän porukka. Nyt jännitellään.
Tosin mun omalla työpaikka-koulullanikin on sen verran tartuntaa, että ihan ok pysyä poissa sieltä pyörimässä jos mahdollista.
Otin kolmannen rokotteeni pari viikkoa sitten, ehkä se vähän auttaa.
Ei tässä oikein auta muu kuin vaihtaa hitaalle. Vähentää kontakteja, olla kotona. Odotella. Tänne tuli eilen uudet, tiukennetut säännökset ja odottelen vielä tietoa miten mun loppuviikon jumppatunneille käy. Saako niitä pitää ollenkaan vai pitääkö olla 2 metrin etäisyydet.
Niin se vaan on tämäkin joulu mentävä koronan ehdoilla. Eniten säälittää kaikki kulttuuri- ja ravintola-alan yrittäjät. Tai kaikki ne, jotka menettävät elantonsa tämän takia. Mut kunhan nyt pysytään terveinä niin mulla ei ole valittamista. Enkä usko että kenellekään tekee huonoa vaihtaa sille hitaalle vaihteelle. Etenkin just ennen joulua.
Olavin tytär kävi tekemässä piparkakkutalon! Mahtava, eikö! Ja mulla on alkanut karamellien keitto. Kotitekoiset kermakaramellit ovat vaan niin suussa sulavia. Mmmm.

Lue myös

X