kalastajan vaimo

Tervetuloa 2023!

Teksti: Johanna Alvestad

 

Muutama kuva vuoden viimeiseltä päivältä.

Tunnelmia uuden vuoden saunasta, ilotulitteista, illallisesta lasten kanssa ja lasillisista ystävien luona. Jopa tinojen valamisesta. Jotenkin kaipasin uuden vuoden tinoja –  lapsuuden perinne jonka olin melkein unohtanut. En edes tienyt että tinahommat on nykyään kielletty.

Juttelime uuden vuoden lupauksista. Että miten uudesta vuodesta voisi tulla parempi. Tai edes hyvä. Jotenkin kaikki näyttää niin synkältä; sähkö on kallista, ruoka on kallista ja laina on kallista. On ehkä vähän vaikeampi hymyillä ja olla huoleton. Toisaalta ihan hyvä aina kun pakon edessä on opeteltava uusia tapoja; kuten suunniteltava viikkobudjetit tiukemmin ja yksinkertaisesti oltava tosi säästeliäs. Se on hyvä.

Raha on mulle vähän sellainen punainen vaate; en tykkää siitä. En etenkään tykkää laskea rahoja. Mieluummin eläisin vähän askeettisesti ja yksinkertaisesti pienellä budjetilla jos vain raha riittäisi ruokaan ja olo olisi levollinen. En tarvitse uusia trendejä enkä kalliita merkkejä.

Joskus tuntuu, että mulla on vähän liikaakin. Iso talo ja kaikenlaiset tarvikkeet. Sekin saattaa painaa hartioilla. Vähän sellainen huono omatunto, etten tarvisi ihan näin paljon. (Kuulostaa nyt siltä kuin eläisin jossakin tosi yltäkylläisyydessä ja luksuksessa; en. Monilla on paljon enemmän. Mutta jo tämäkin tuntuu välillä vähän vieraalta. Kai sellainen lama-aikainen penninvenyttäminen tuntuu jotenkin kodikkaalta.)

Tasan vuosi sitten mietin kai vähän samaa levottomuutta. Ja yksinäisyyden tunnetta. Joskus mulla on tosi yksinäinen olo. Joskus sitten taas ymmärrän sen olevan aika pitkälti omien valintojen tulos. Enhän ole tehnyt vuoden aikana juuri mitään parantaaksi tilannetta. Olen aika introvertti ja väsyn helposti ihmisten seurassa, joten on turha valitella yksinäisyyttä kun se aika usein on vain kuvitelmaa siitä kuinka sosiaalinen mun pitäisi olla. Vaikken oikeasti halua enkä jaksa.

On siis asioita, joita oikeasti haluaa tai on pakko muuttaa, kuten talous ja säästäminen.

Ja on asioita, joita ei ehkä ihan oikeasti edes halua muuttaa, kuten sosiaalisuus. Kaikkia elämän osa-alueita kun harvempi voi täydellisesti hallita.

Ja sitten on se kaikkein tavallisin uuden vuoden lupaus; tervellisempi elämä.  😀 Enemmän treeniä ja terveellisempää ruokaa. Se on kai kaikilla, siinä haluaa kaikki onnistua. Ja kyllä, treeni ja liikunta ihan kaikissa muodoissaan on mun pelastus, särky- ja onnellisuuspilleri. Maailman paras ja halvin lääke. Ja säästämisestä puheenollen mahdollisesti myös ilmainen.

Sellainen uuden vuoden lupaus voi olla, että joka päivä lähtee lenkille. Ja koska usein hankalinta on se vaatteiden pukeminen ja omasta ovesta ulos raahautuminen, voi ottaa käyttöön helpon säännön: ekat kymmenen minuuttia on pakko kävellä (tai juosta jos niin haluaa) eikä saa kääntyä, mutta jos kymmenen minuutin jälkeen vielä tuntuu yhtä mahdottomalta kuin kotisohvalla niin saa heti kääntyä. Aika usein tässä vaiheessa kuitenkin se raikas ilma ja kropan liikuttaminen on alkanut tuntua ihan kivalta. 🙂

Kokeillaanko?

Laitan sormet ristiin että uudesta vuodesta 2023 tulee sullekin parempi kuin edeltäjänsä. Sormet ristiin ja hommiin! <3

Lue myös

X