Kalastajan vaimo

Villaa ja villaa (ja aurinkoa)

Teksti:
Johanna Alvestad

Villaa ja villaa (ja aurinkoa)

Vihdoin tänään oli pikkasen aurinkoa. Täällä on ollut ihan kamalan pimeää ja harmaata ja tuulista ja myrskyistä. Varmaan vähän tää uuden talon sijaintikin vaikuttaa siihen, että (kaikki) myrskytuulet useammin vinkuvat ikkunoissa. Tässä yhtenä yönä yksi ikkunan luukku lähti tuulen voimasta irti. Me nukumme oikeastaan aina ikkuna auki ja heräsin kyllä jossain vaiheessa siihen, että ikkunan salpa oli irronnut ja luukku paukkui tuulessa edestakaisin. En jaksanut herätä kunnolla enkä nousta kiinnittämään ikkunaa. Olisi kannattanut, sillä siihen sitten heräsimme, että koko luukku lensi tuulen voimasta maahan. Mainittakoon, että koko talon ikkunat ovat tosi huonoja ja odottavat vain kesää ja vaihtoa.

Tänään kipaisimme jopa takapihan rantaan viemään joutsenille pari palaa leipää. Niin tärkeää saada vähän valoa ja aurinkoa.

Ja teimme jälkkäriksi ison kulhollisen hedelmäsalaattia. Kun päivittäin pitäisi se sateenkaari syödä. Ja hedelmiä. Saada niitä värejä ja vitamiineja.

Vastapainoksi sitten meganeutraali asu – mutta yksi mun viimeaikoijen käytetyimpiä. Sellainen töihin sopiva varma mukavuusasu.

Huomenna aamu alkaa jumpalla, sitten nettikurssi ja ja sitten viikonloppu. <3 Just tänään yhden oppilaan kanssa – joka herkästi menettää elämänilonsa ja -halunsa aina marraskussa – sovin, että täytyy yrittää löytää iloa, turvaa ja mukavuutta antavia askareita arkeen. Jos se on teekuppi, kynttilänvalo ja tv-sarja niin sitten sitä joka iltaan, jotta on jotain mitä odottaa ja jotain mikä tuo hyviä ajatuksia mieleen. Mulle se on usein jumppatunnit; niitä odotan aina ja niistä saan aina lisää iloa elämään. <3

Marraskuussa se on supertärkeää. Tehdä hyviä juttuja.

X