Pääsiäinen vanhassa kaupungissa
Pääsiäinen vanhassa kaupungissa

Pari päivää sitten jälkipolvemme saapui Palmaan pääsiäistä viettämään. Kuinka sattuikaan, myös ilma lämpeni suomalaiseksi kesäksi.
Ensin haettiin nuorin tytär ja hänen madridilaisen vaihto-oppilasperheensä sisko, ja seuraavana päivänä noukittiin vanhempi tytär ja hänen poikaystävänsä. Eläkeläisarki päättyi kertaheitolla.
Muutimme myös kotia. Uusi koti on nyt vanhan kaupungin sydämessä, pienen kirkon vieressä, keskellä kuhinaa ja pääsiäiskulkueita. Yhtäkkiä kaikki puhuvat ympärillä pelkästään espanjaa, niin yläkerran naapurin rouva kuin juustokauppiaskin. Enää kukaan ei vaihda kieltä englanniksi, jos vähänkin kuulee aksentin.
Ruokapöydässä meillä puhutaan nyt neljää kieltä: espanjaa, englantia, suomea ja ruotsia. Ei ongelmaa, kahteen kieleen on jo totuttu.
Täältä käsin tuntuu käsittämättömältä, kuinka hankalaa joillekin on Suomessa hyväksyä ruotsin kielen olemassaolo, tai se, että sitä opetetaan koulussa.
Mallorcalla asuu ihmisiä reilusti yli sadasta maasta, ja lähes kaikki lapset puhuvat katalaania ja espanjaa. Vaikka kieliriitoja (todellakin) on myös täällä (riippuen aina siitä, millainen paikallishallinto milläkin hetkellä on), kuulemma harva kyseenalaistaa kahden kielen opiskelun hyödyllisyyttä.

 

Pakollinen varvaskuva – sillä kesä saapui Palmaan.

Pakollinen varvaskuva – sillä kesä saapui Palmaan.

 

Itselleni tämä viikko on ollut mainio kielikurssi. Olen oppinut intensiivikurssin lailla esimerkiksi te-muodon verbit. Kyselen kahdelta tytöltä: mihin te menette, milloin te palaatte, onko teillä avain, mitä teille kuuluu. Olen riemuissani tällaisesta pikkuasiasta!
Luulen, että olen sisäistänyt myös astetta syvemmin espanjalaisen r-kirjaimen lausumisen, siis yhden niistä. Kun sanon sanan pero (mutta) tai sanan euro, r-kirjain ikään kuin vain käväisee ääntymässä.
Olen erityisen kiinnostunut kaikista lausumiseen liittyvistä vivahteista, oli kieli mikä tahansa. Espanjan opettajani ei tartu ääntämisvirheisiin. Hän korostaa kommunikoimisen tärkeyttä, eikä oikean sävyinen r-kirjain pilaa kommunikaatiota.
Viime viikolla halusin kuitenkin analysoida l-kirjaimen lausuntaa, sillä espanjalainen ja suomalainen lausuvat esimerkiksi sanan Palma eri tavalla. Espanjalainen l-kirjain on pehmeämpi kuin suomen. Espanjalaiset lausuvat l-kirjaimen vähän samalla tavalla kuin amerikkalaiset toisen l-kirjaimensa, ainakin minun korvissani.
Opettajani suostui ääntämisharjoitukseen, ja toistimme sanaa Palma kahvilassa istujien iloksi.

 

Kävimme Tianna Negran viinitilalla näyttämässä jälkipolvelle, kuinka hyvän viinin taustalla on historiaa, tiedettä, ympäristön ja perinteiden kunnioitusta.

Kävimme Tianna Negran viinitilalla näyttämässä jälkipolvelle, kuinka hyvän viinin taustalla on historiaa, tiedettä, ympäristön ja perinteiden kunnioitusta.

 

Koulussa ei muuten aikoinaan juuri opetettu ruotsin kielen lausumista. Kuinka moni onkaan oppinut vasta aikuisena, että suomenruotsin ö-kirjain lausutaan ö-kirjaimen ja o-kirjaimen välimuotona ennen r-kirjainta: höra, röra, börda.
Ei siis öööö vaan…noh, miten sen nyt sitten kuvailisi…

Olen lopulta oppinut innostumaan myös virheistäni. Tänään sanoin Zara Home -kaupan kassalla myyjälle, että olin hiukan epäröinyt kädessäni olevan kukkapöytäliinan ostamista, koska se oli melkein ”vähän liikaa”, siis liian villi. Tähän lauseeseen kuului menneen aikamuodon subjunktiivi. En sanonut sitä. Tajusin sen ulos kävellessäni ja tiedän, että muoto jäi muistiin.
Tyylikäs miesmyyjä ymmärsi minua rikkeestäni huolimatta.
”Ikinä ei voi olla liikaa kukkia”, hän sanoi.

Kukkapöytäliinassa on nyt sitten riittävästi kukkia.

Kukkapöytäliinassa on nyt sitten riittävästi kukkia.

 

Rocío valmistaa klassisen espanjalaisen pääsiäisjälkiruoan, torrijas-herkun, illaksi.

Rocío valmistaa illaksi klassisen espanjalaisen pääsiäisjälkiruoan, torrijas-herkun.

 

Vaalea leipä käy kananmunassa ja maidossa, paistetaan oliiviöljyssä, ladotaan vuokaan sokerin ja kanelin kera, viilennetään – ja syödään myöhään illalla.

Vaalea leipä käy maidossa ja kananmunassa, paistetaan reilussa oliiviöljyssä, vuorataan sokerin ja kanelin kera, viilennetään ja syödään myöhään illalla.

 

Tekisi mieli maistaa jo.

Tekisi mieli maistaa jo.

 

 

 

Tilaa Annan uutiskirje

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kommentit

Onpa kaunis kukkapöytäliina! Zara Home on suosikkejani, onneksi ehdin ostaa sieltä sentään edes muutaman jutun ennen muuttoa tänne shoppailuaddiktien vieroitushoitoon. Kiva, että ällät alkavat asettua suuhun. Hyvää pääsiäislomaa!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *