Napapaitakeskustelusta
Moikkis,
ja hoh hoh. Taas se on nostettu esille. Tämä napapaitakeskustelu. Se, jota on samoin argumentein käyty nyt jo ainakin kymmenen vuotta.
Tänä aamuna aihe otettiin taas uudelleen käsittelyyn Ylen Aamu-tv:ssä, jossa toimittaja ja äiti Anni Alatalo ja lastenvaatekauppias Jenni Lokki keskustelivat kauppojen lastevaatevalikoiman suppeudesta. Alatalon mukaan eriyisesti tyttöjen vaatteissa jyrkkä hyppäys ”teinivaatteisiin” tapahtuu jo koon 128 kohdalla, ja leikkiin sopivia perusvaatteita on tämän jälkeen haasteellisempi löytää.
Olen kyllä periaatteessa samoilla linjoilla kuin Alatalo. En tietenkään kannata pikkulasten aikuismaista bilevaatetusta, saati aivan liian niukkoja asuja, mutta eikö tämä vetoaminen aina niihin iänikuisiin napapaitoihin ole jo vähän tökeröä. Kuka oikeasti on nähnyt napapaidan suomalaisella lapsella päiväkotitouhuissa tai alakoulun pihalla? Ehkä kesähelteillä, mutta sehän se meidän suomalaisten tapa taitaa olla: mauttoman niukoissa vaatteissa heti, kun mittari näyttää yli kahtakymppiä. Onhan näitä nähty. Paidattomat möhömahat terassilla, shortsit toimistotöissä ja bikinit kauppareissulla. Niin ja hyvinkin isot lapset aivan nakuina yleisillä uimarannoilla. Minusta se on kyllä oudompaa kuin lyhyt paita.
Itse en halua,että Neiti-F kulkee liian niukoissa vaatteissa. En kuitenkaan ihan ymmärrä, miksi glitterit ja leopardi-kuvioit on otettu mukaan tähän parjaukseen. Itse en näe leopardikuosissa mitään epä-lapsekasta. Siinähän se on kuvio missä raita- tai vaikkapa pallokuviokin. Glitter on puolestaan mielestäni poikkeuksetta aika kaameaa, mutta ei sen mauttomuus tee siitä kuitenkaan mitenkään eksklusiivista aikuistuotetta.
Neiti-F käyttää koko 104-110, joten saattaahan olla, että alan yhtäkkisesti panikoida, kun hän alkaa lähennellä 128 senttiä. Mieleeni alkaa kuitenkin jo vähän hiipiä ajatus, jos kyseessä olisikin turha vouhotus. Tarvitseeko niitä pimuvaatteita ostaa, jos ne eivät miellytä silmää? Ja ovatko ne oikeasti vallanneet koko vaatetarjonnan? Voin kättelyssä sanoa tästä ainakin kahdeksan kauppaa ja merkkiä – joukossa hyvin edullisiakin – joista kollarihousut ja trikoopaidat voi löytää edelleen tänäkin päivänä. Myös koossa 128 ja eteenpäin.
Ja lopuksi vielä lapsekkaiden vaatteiden terkut Lindexille. Yhdestä asiasta olen nimittäin huolissani, tai oikeastaan paremminkin suruissani. Miksi ihmeessä ihanan Littlephant-malliston tuotteita ei ole saatavilla isommillekin lapsille?!? Kyllä nämä kuvissa vilahtavat, kohta Lindexiin saapuvat, kuosit sopisivat ihan hyvin jopa pienille koululaisillekin vaikkapa t-paitoja koristamaan. Tämmöisiä vaatteita me kaivataan! Ilman turhaa dramatisointia tosin.
Mitä olette itse mieltä. Pimuvaatteet: totta vai turhaa vouhotusta?
-Karkki-
Kuvat:
Lindex, Littlephant -mallisto yhteistyössä kuvittaja Camilla Lundstenin kanssa
Kommentit (1)
Tästä kirjoituksesta jäi maku, ettei bloggaaja edes tiedä mistä puhuu. Eihän hänelle edes ole sen ikäistä lasta, jota alkuperäinen haastattelu aamu-tv:ssä koski. Ja lopuksi toivoo itsekkin että Lindex ymmärtäisi myydä kivoja vaatteita myös isommille….