Kyllähän mä sua kaipaan. Oi kesäyö.
Mökkiyötä ja järven taakse laskevaa keltaista aurinkoa. Tai violettia sinua. Kuuman päivän jälkeistä pinkkiä taivasta.
Festariöitä ja keskikesän yöttömyyttä. Kaupunkia, sporakiskojen kolinaa ja terassilta kantautuvia epämääräistä mölinää, joka kertoo, että suomalainen on nyt onnellinen.
Kesäyö. Kai me nähdään taas sen jälkeen, kun olen saanut palelluttaa persuukseni tammikuun pakkasilla ja tarpoa läpi Etelä-Suomen loskan?
-Karoliina-
Kommentit (6)
Nämä kuvat ovat niin minun sieluni maisemaa! Etenkin nuo kuvat öisestä kaupungista saavat kylmät väreet aikaan. Näitä kaipaan talvella.
Olen.Kuinka niin ? 🙂
Moi! Oletko ottanut itse tuon kolmannen kuvan?
Kiitos 🙂
Tosi kauniita kuvia.
<3 Sama!