kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 07.10.2014

Vaatekaapin suurinventaario

Teksti
Karoliina Pentikäinen
39 kommenttia

Kirjoitin syyskuun lopussa siitä, kuinka Rinna Sarameän Hyvän mielen vaattekaappi –kirja sai minussa aikaan himon ravistella omia kulutustottumuksiani.

Kuten jo kerroin, kirjan lukemisen jälkeen aloin välittömästi ja omaksi yllätykseksenikin kartella vaatekauppoja. Tai jos en nyt aivan kokonaan vältellä, niin ainakin kulkea niiden keskellä kriittisin silmin. Tuli tunne, että haluan ostaa vähemmän, mutta laatua. Perehtyä materiaalilappuihin ja eri merkkien tapaan tuottaa vaatteita ja asusteita.

Kun monet muut pukeutumisoppaat työntävät valmiita vaatelistoja, tekee Saramäki toisin. Hän kehottaa miettimään omaa vaatekaappiaan käyttötilanteiden kautta. ” Suunnitteluvaihe on uuden, toimivan vaatekaapin perusta. Kun tiedät, millaista elämää elät, voit hankkia siihen parhaiten sopivat vaatteet. – – Tarkoitus on, että tiedät kaapistasi löytyvän ainakin yhden täydellisen asukokonaisuuden jokaiseen kohtaamaasi tilanteeseen. ”( Saramäki 2013, 104-105)

Saramäen ajatus tuntui aika virkistävälle ja järkevälle. Ei voi ajatella niin, että päiväkodin lastenhoitajan tai ison firman toimitusjohtajan perusvaatekaappi koostuisi täysin samanlaisista elementeistä.

Ja se mikä minun vaatekaappini elementteihin vielä muutama viikko tuli.Noh. Kuvat puhukoot puolestaan…

Niinpä päätin, että karsin ylipursuavan ja kuitenkin ei-mitään-päälle-pantavaa –vaatekaappini nimenomaan siitä lähtökohdasta, millaisiin tilanteisiin omassa arjessani törmään. (Ja toisaalta: Millaisiin tilanteisiin en koskaan joudu, mutta joita varten minulla on kaapissa jostain syystä montakin asukokonaisuutta.)

Lopulta karsinta olikin pienen pohdinnan jälkeen aika helppoa. Ymmärsin, että elämässäni on oikeastaan seitsemän perustilannetta, joiden välimaastossa liikun, ja joista jokainen vaatii hieman erilaisen tavan pukeutua:

  1. Työ. Minulla ei ole selkeää eroa työ- ja siviilivaatteideni välillä, mutta yleensä pukeudun töihin vähän tylsemmin kuin muuten pukeutuisin. Perusasu töihin on farkut, neule/ruutupaita ja tennarit.
  2. Rennot blogitapaamiset + viikonlopun kaupunkihengailut.  Yleensä nämä asut ovat hyvin samanlaisia kuin työasuni, mutta mukana on vain vähän rohkeampia tai ”trendikkäämpiä” elementtejä. Vaikkapa leopardikuviota, niittejä, hattuja jne.
  3. Rentoilu julkisesti (esimerkiksi piipahtaminen lähikauppakeskuksessamme, junamatka tai hietön kävelylenkki lähipuistoon). Joskus tilanne vaatii mahdollisimman vähän puristavia vaatteita, mutta silti ei aivan kollarihousuissa kehtaisi lähteä matkaan. Yleensä tämmöisiin tilanteisiin pukeudun löysiin chinoihin/jumpsuitiin, lenkkareihin ja vaikkapa isoon college-paitaan.
  4. Cocktail-tyyppiset tapaamiset. Joskus pitää ns. edustaa siistissä lookissa. Inhoan kuitenkin ylipukeutumista, joten tämmöisien tilanteiden varma asu on yleensä siistit pillifarkut, korkkarit ja paitapusero tai vaihtoehtoisesti t-paita ja jakku. (Niin ja tässä kategoriassa minulla on ehkä suurin lovi vaatekaapissani)
  5. Juhlavat juhlat. Korkkarit, kirjekuorilaukku, juhla-asu ja juhlajakku. Ja niin: Tätä varten on varattu jo aika ompelijalle…jaiks 🙂
  6. Kotoilu. Öhöm. Miten olisi Eskon vanha t-paita ja kolme vuotta vanhat Me&I:n joogapantsit? Miten ihmeessä en ole saanut koko elämäni aikana ostettua itselleni muutamaa kaunista kotiasua, vaikka sellaista tarvitsee joka päivä?
  7. Liikunta. Sali-ja juoksukamppeet. Niin ja tietysti ne HC-pakkasten toppapöksyt ja megakengät pulkanlaskua varten.

Samalla kun karsin vaatekaapistani kaiken huonolaatuisen, vähän käytetyn, vääränkokoisen tai muuten vain minulle sopimattoman, kirjasin ylös tuotteita, joita todella vielä tarvisen. Tämä aivan siitä syystä, ettei minuun iskisi aleissa tai kirpparilla ostovimma vain ostamisen vuoksi, vaan voin aina tarkistaa listasta, mitä todella tarvitsen matkalla kohti hyvän mielen vaatekaappiani.

Vaikkei vaatekaappini vielä aivan 33 tuotteen ihannevaatemäärään ylläkään, kertoo Ikea-säkkeihin tungettu kirppisvaatekasa ja huomattavasti kauniimpi ja väljempi vaatekaappini siitä, että jotain olen jo tehnyt oikein. Niin ja kyllähän se minun tyylini teräkin taisi löytyä ihan vahingossa. Mustaa, valkoista, denimiä ja selkeitä linjoja.

Eihän kaappini edelleenkään muistuta värikoodattua Clueless-vaatekaappia, mutta kyllä ero on silti mielestäni aika huikea.

Uskon myös, että kun saan täydennettyä vaatekaappiani vielä muutamalla laadukkaalla, joka tilanteeseen sopivalla tuotteella, voin karsia entisestään vaatekaapistani ne melkein hyvät tai sinne päin olevat. Odotan oikein innolla niitä hetkiä, kun voin tehdä hyvällä mielellä vaatekaappiini oikeanlaisia hankintoja!

Olen elellyt karsitulla vaatevarastollani nyt reilun viikon. Ja huomannut olen ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin: En enää jätä epämääräisiä vaatekasoja lojumaan pitkin asuntoa, vaan vien ne suoraan kaappiin. Koska hei: Nyt ne mahtuvat sinne!

Toisekseen vaatteiden valinta on sata kertaa helpompaa. Näen yhdellä vilkaisulla kaikki käytettävissä olevat vaatteet, joten asukokonaisuuksien valinta käy nopeasti. Ja koska vaatteita on vähemmän, tulee erilaisilla vaateyhdistelmillä kikkailtua enemmän. Viime viikolla minulla oli TÖISSÄ paras juhlamekkoni. Tosin kesytettynä The Soundsin kollaripaidalla ja leopardi-Vanseilla. Ja toimi ihan hyvin kuulkaas!

Nyt kun olen päässyt vauhtiin tässä projektissani, tarvitsen vielä vähän teidän apuanne. Kertokaa minulle (ja muillekin) inspiraatioksi omia vaatekaapinkarsintakokemuksianne! Miten arkenne on muuttunut karsinaoperaation myötä, ja onko teillä vielä lisää vinkkejä, joilla vaatekaapin sisältöä ja ulkonäköä voisi kohentaa?

Senkin haluaisin kuulla, kuka on vielä samassa pisteessä, kuin minä muutama viikkoa sitten vaatekasojeni keskellä, ja karsintahommat ovat vielä edessäpäin. Vai onko joidenkin teidän mielestä koko vaatemäärän vähentäminen jopa ihan hölmö juttu?

Hauskaa tiistai-iltaa! Huomma alkaa HullutPäivät…Ensimmäinen todellinen tulikoe siihen, pystynko olemaan keltaisten lappujen ja haamujenkin ristipaineessa fiksu kuluttaja.

Sitä vain pohdin, miten koskaan edes ajattelin tämän määrän vaatetta mahtuvan kaappiini…

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (39)

Mä aivan suorastaan odotan pääseväni samaan puuhaan! Nimittäin on nyt tässä vuoden verran ollut poikkeustila(t) menossa, että kaapissa on pyörinyt ”normi” vaatteiden lisäksi raskausrytkyt ja imetysvaatteet (jälkimmäiset edelleen käytössä). Kunhan tästä tisun vilauttelusta päästään (haahhaah), niin aion tehdä niin inventaarion kaappiin. Nyt on vähän semmoinen olo, että ehkä kun tää maitobaristan duuni loppuu niin tää istuu taas. Tai sitten ei.

Oli muuten tosi hyvä lähtökohta katsoa vaatekaappiaan sillä silmällä, että millaisia tilanteita varten tarvii vaatteita. Täytyy varmaan lukaista tuo kirja 🙂

Karsin kuukausittain vaatteet joita en ole käyttänyt/jotka ei vaan sovi/muuten miellytä ja laitan myyntiin/lahjoituksena jonnekkin. Sitten voi hyvällä omallatunnulla ostaa joskus jotain uutta, kun jokapaikka ei pursua vaatetta 🙂

Ihan mielettömän vapauttavaa puuhaa eikö!

Mä kaiken muun tavaran karsinnan ohessa kävin läpi taas vaatekaappini
Vaikka nyt on taas hyvä olla.

Mulla on ollut toi sama kirja lainassa. Vasta muutama ilta sitten rupesin lukemaan osiota ”tunnista laatu”. Oletin tietäväni siitä jo melkoisesti ennestään, mitä vielä, esim. viskoosi ei olekaan enää hyvä matsku mun mielestäni
Tosiaankin toi pointti, että millaisissa tilanteissa itse vaatteita tarvisee, ja valinta sitä kautta on mainio!

Olen jo pojanpojan mummu, niin poistotekstiilien loppukohtalokin painaa vaakakupissa ihan erilailla kuin ennen.
Vaikkapa sivulta 242 ”polyester-fleecestä irtoaa pestessä mikrokokoisia muovihiukkasia, jotka päätyvä vesistöihin ja kerääntyvät vesieliöihin”. Tai sitten erilaisten kemikaalipäästöjen vaikutukset hormonitasapainoon -miespuolisten naisistuminen -pelottavaa.

Päätinpä just tilata tän kirjan ihan omaksi, ni voi palata aika-ajoin tarkistamaan faktoja.

Kyllä oli, ja hän oli kyllä hommaan aivan liian vanha 🙁 Tuo vaihe oli kuitenkin elämässämme sellainen, että F:llä oli oikeastaan ensimmäisen kerran melkein vuoteen muuten tuttu ja stabiili tilanne. Koska kyseessähän on niin suuri stressitilanne lapselle, ei sitä voinut ottaa sairastelukierteen, meidän vanhempien työnhaku- ja asunnonmyyntistressin tai muuton ja uuden päiväkodin kanssa päällekkäin.

Joten: Mitä aikaisemmin, sen paremmin!

Tsemppiä tuttiprojektiin 🙂

Erittäin, erittäin hyvä vinkki!!

Olet ihan oikeassa: Aika ei mene tavaroiden etsimiseen tai kaaoksen siivoamiseen!

Iih, nyt lienee hyvä meidän molempien tehdä taas tyhjennys kun koti pitää kuitenkin tyhjentää, vaikka vuosi sitten tehdyn remontin tiimoilta jo ensimmäinen kierros tyhjennystä tavaroista tehtiinkin.

Less is more, ja mitä vähemmän rompetta mitä hallita, sen enempi aikaa ihan kaikelle muulle!

Mä oon keskittyny tohon vaatteiden monikäyttöisyyteen. Aina uutta vaatetta ostaessani mietin, sopiiko se vaate useampaan eri tilanteeseen. Esim mekko: sopiiko se töihin (avokkaiden kanssa) sekä iltamenoihin (saappaiden kanssa). Tai joku pusero: saako siitä arkiasun (farkkujen kanssa), työasun (hameen kanssa) ja juhla-asun (korujen ja huivin kanssa). Jos saa, se vaate pääsee jatkoon mutta jos sille keksii vaan yhden käyttötilanteen, se saa jäädä kauppaan.

Kiitos 🙂 Itsekin jätän nykyisin tuon kaapinoven auki, jotta voin ihailla tuloksia 😉

Juuri niin!! Nyt tarvitaan kauniita kotivaatteita. Tännekin 🙂

Itseänikin oikein nolottaa, millä tavalla olen ennen vaatteita ostellut. Noh. Ainakin on ollut varaa parantaa.

Meinasin, että myyn vaatekaappini ylijäämät joulukuussa Korjaamolla 6.12.2014. Tervetuloa siis sinne 🙂 Nettimyyntiin olen aivan liian laiska!

Nyt vaan karsimaan. Rankalla kädellä! Ja on varma, että sen jälken ne timantit pääsevät esiin 🙂

Suosittelen ehdottomasti kirjan lukemista. Moni kaveri on pyytänyt kirjaa jo lainaksi, mutta en voi luopua siitä: Tuntuu, että tulee koko ajan tilanteita, joissa haluan tarkistaa, mitäs se Saramäki tästä ja tästä taas sanoikaan.
Tsemiä maitobaareiluun 🙂

Mulla on sama homma edessä niinkuin sun aikisemmassa postauksessa mainitsinkin. Multa löytyy vielä vain noita ennen-kuvia, mutta niiiiin odotan, että pääsen ihastelemaan jälkeen-kuvia. Ihanalta näyttää nyt sun kaapit!

Tää oli ihan ykköspostaus! Taidanpa tehdä itselleni samanmoisen listan 🙂

Ja muuten toi kotiasuasia. Olen ollut kotona neljä vuotta, viimeisen vuoden ajan olen miettinyt, että eikö kotonakin voisi ihan oikeasti näyttää muultakin kuin rönttöiseltä ja silti tuntea oloaan mukavaksi sukeltaessa majaan???

Tämä oli kiva postaus!

Itse olen ainakin omasta mielestäni kehittynyt kuluttajana ja vaatteiden shoppailijana huomattavasti muutaman viimevuoden aikana. Aikaisemmin työskennellessäni vaatekaupassa saatoin useinkin ostaa itselleni jotain uutta, enkä silloin juuri materiaalilappua vilkuillut. Oikein ärsyttää silloiset kulutustottumukseni…
Jossain vaiheessa heräsin juurikin tuohon ”mulla ei ole mitään päällepantavaa”-pulmaan ja tajusin sen johtuvan siitä, että vaatekaappini sisällöstä ehkäpä 20 % oli aktiivisesti käyttämiäni vaatteita ja lopuissa oli jotain ”vikaa” tai sitten en vain omistanut mitään minkä kanssa niitä olisi voinut käyttää. Lopulta raivasin vaatekaappiani moneen otteeseen ja myin kirpputorilla turhat vaatteeni. Tai no ainakin valtaosan 🙂 Sittemmin olen lakannut (tai ainakin yrittänyt) ostamasta vaatteita sille mielikuvitusitselleni, jolle aikaisemmin shoppailin. Suosikkivaatteitani ovat monikäyttöiset ja mukavat kuteet, ja ne epäkäytännölliset viritykset ovat vaatekaapistani kadonneet. Kirpparilta tulee välillä tehtyä hutiostoksia, mutta onneksi olen saanut ne myytyä eteenpäin 🙂 Toki rahatilanne vaikuttaa vaatteiden ostamiseen, sillä opiskelijana ei tule notkuttua kaupoilla kun ei sitä rahaakaan niin paljon ole 🙂

Sinulla on niin kiva tyyli, että ajattelinpa kysäistä pitäisitkö vaatteiden myymistä esim huutonetissä mahdottomana ajatuksena? 🙂

Vaatekaappihirviö täällä moi. Pari kertaa vuodessa siivoan vaateHUONEEN jota käytän YKSIN (mies luovutti sotkun takia) ja aina päätän että pidän sen siistinä. Ei pysty. Ja miksi se on täynnä vaatteita joita en käytä? Ja miksi ikinä ei löydy hyviä vaatteita? 😀

Moikka,

Oliko F melkein 3-vuotias, kun hän luovutti tutit oravavauvoille?
Meillä on tytär 2v3kk ja olen miettinyt odotanko vielä puolisen vuotta… Nyt se tuntuisi ihan mahdottomalle tehtävälle.

Kiitos ihanasta blogista!

Mä olen todella myöhäisherännäinen tässä mutta aivan loistava kirja/idea/postaus 😀 Ostin kaks päivää sitten kirjan e-versiona ja siitä lähtien on aivot raksuttaneet ja olen aivan innoissani tästä!
Vinkkasin tästä kirjasta toisaalle ja sain sitä kautta vinkin tälläiseen sivuun http://theproject333.com/ Hirmuisesti suosittelen käymään silmäilemässä edes. Vaikuttas että tuo sivusto ois selkeä jatkumo tuolle kirjalle.

Oon todella huono kommentoimaan blogeissa mitään mutta ahkeraan luen tätä ja iso tsemppipeukku teille molemmille 🙂 Musta on niin hienoa että asutte ”pienesti”(miten ton nyt muotoilee niin ettei kuulosta negatiiviselta) ja teette siitä toimivan sen sijaan että asuisitte vaikka pödellä liian tilavasti. Meillä on juurikin tuo ahtaus ongelmana vaikka taitaa olla neliöitä enemmän kuin teillä. Syynä on vanha rintamamiestalo ja ”perinteinen” pohjaratkaisu. Tämä on yhtä kuin toimimaton.

Toivottavasti kerrot lisää vielä hyvän mielen vaatekaapista ja sen mahdollisesta edistymisestä 🙂

T. Erityismutsi

Oi, kiitos nopeasta vastauksesta! Täytyypä käpäistä Monkissa 🙂 Jos sieltä ei löydy sopivaa, ehkä harkitsen tosiaan sitä itse kutomista… Nyt juuri verestän virkkaamistaitojani, kai tuo pikkutyttöni huoneeseen suunniteltu iso matto jouluksi valmistuu, khih.

Kiitos 🙂 Se on Monkista! Ja ostin sen viime syksynä. Rakastan huivia, kun se on niiiiin iso ja muhkea. Ainoa miinus on se, että se on kudottu tekokuidusta. Vitsi kun osaisi kutoa samanlaisen oikeasta villasta!! Mutta joo: Ehkä se olisi sitten taas liian kuuma lämpimämmillä keleillä. Laadultaan huivi on ollut muuten yllättävän hyvä.

Sinulla on kyllä tosi kiva tyyli – teidän pikkuneitiä myöten 🙂 Nyt menee hiukan ohi tästä postauksesta, mutta saisinko kysyä, mistä sä oot ostanut sen mustavalkoraidallisen, muhkean kaulahuivin, jota oon saanut ihailla jo useammassa Iholla-jaksossa? 😀 Se on juuri niin suuren ja lämpöisen näköinen, kuin mitä olen etsinyt jo pitkään… josko kyseisellä merkillä olisi edes vastaavia vielä mallistossaan…

Hei hyvä sinä!!!

Tästä postauksesta inspiroituneena hyökkäsin vihdoin rakkaan vaatehuoneeni kimppuun ja karsin kolme ikea-kassillista vaatteita! Mahtava fiilis:)
Sitä jotenkin aina lykkää, kun selittää itselleen, että ”kyllä tämä vaate voi olla minusta vuoden päästä kiva” tai ”saatan käyttää tätä vielä joskus”, vaikka tosiasiassa ne samat rievut pysyy käyttämättöminä kuukaudesta toiseen. Sitäpaitsi nyt voi hyvällä omalla tunnolla ostaa itselle jotain uutta kivaa 😉

Minähän kävin keväällä jo karsimisprojektin. Minulla homma lähti vähän toisista syistä.. Ennen kuvat eivät olisi olleet edes noin täynnä kuin sinun jälkeen kuvat. Eli olen aina karsinut vaatteet suht pieneen määrään. Aina kun totean etten käytä niin kerännyt niitä kirppiskasaan ja muutaman kerran vuodessa ottanut kirppipöydän. Se mistä minun projekti lähti oli etten tuntenut itseäni viehättäväksi ja nätiksi joissakin vaatteissa. Minulla on jokunen ylimääräinen kilo ja ongelmat ovat jenkkakahvoissa. Jos vedin farkut jalkaan niin tunsin itseni ja vaatteeni tosi epämiellyttäväksi ja tulin pahalle päälle jo heti töihin päästyä. Jotenkin peilistä mielestäni tuijotti joku liian muodokas mörkö. Joten mina siis karsin kaapista kaikki farkut pois ja housut joissa jenkkakahvat korostuivat mielestäni. Mielestäni farkkujen vyötärö jää jotenkin juuri siihen kohtaan että takaa pain jenkkakahvat näkyvät vaikka farkut eivät olisi tiukat. Juu tiedän, ongelma on päässäni enkä kiinnitä muiden vaatteisiin ja vartaloihin mitään huomiota vaan kritiikin alla on oma vartaloni ja kipeät kohtani. Mutta se noista. Karsin siis pois kaikki ne vaatteet joissa ei tullut olo / tunne ”näytänpä nätiltä” 🙂 Tuon jälkeen on helpottanut. Yhtään huonoa vaatepäivää ei ole tullut vastaan, lisäksi olen oppinut miettimään vähän tarkemmin mitkä vaatteet ovat nätit vartalossani ja mitkä eivät. Vaatemääräni on pieni (kuvia oli instassa muutama viikko sit) mutta niillä pärjään oikein hyvin. Tammikuussa olin suuressa leikkauksessa ja vietin 6 viikkoa kotona pakon sanelemana niin etukäteen tuota aikakautta varten ostin nätit kotivaatteet 🙂 Sekin asia on nyt kunnossa! Kyllä kotonakin pitää tuntea itsensä nätiksi 🙂

Mulla ainakin nousi viime keväänä liikuntamotivaatio huimasti, kun sain kauniit sporttivaatteet. Enää ei kehdannut vetkutella lenkillä 🙂

Aloin myös jossain vaiheessa miettimään, että miksi kotona pitää olla jossain ihme rönttäsissä, reikäisissä ja kulahtaneissa vaatteissa? Kävin ostamassa ihania kotihousuja/leggareita ja kivoja huppareita kotiin. Nyt on paljon mukavampi töiden jälkeen pukea kivat kuteet ylle kuin se vanha kulahtanut iso t-paita yms 🙂 Sama juttu kotitreenauksessa…harrastan kotona kahvakuulailua ja kuntopyöräilyä, myöskin tähän tarkoitukseen hommasin kivat urheiluvaatteet, jaksaa paremmin täälläkin sitte kuntoilla 😉

Hienoa duunia!
…mutta…

Riippuvat vaatteet:
Laita vaatteet henkareille oikein päin, jolloin henkarin kaarevuus tukee kaavoituksessakin huomioitua hartioiden muotoa. Jos vaate on pidempää henkarilla käyttämättä, vähentää edellä mainittu toimenpide vaatteen muotoutumista väärään suuntaan / vinoon.
Laita kaikki henkarit ja vaatteet kaappiin samansuuntaisesti. Tällä säästät tilaa (vrt / kaapissa vai //). Huomioi henkarin otanta, eli koukut samansuuntaisesti.
Riippuvat vaatteet kannatta myös lajitella käytön mukaan; eniten käytetyt -> vähemmän käytetyt. Näin et sotke koko kaapin järjestystä joka aamu.

Viikatut vaatteet:
Viikkaa kaikki housut toisiinsa nähden samanlailla, housun etuosa taitettuna sisäänpäin (takakaarroke tarvitsee enemmän tilaa kuin etukaarroke) ja takasauma kaikissa samansuuntaisesti. Näin pinkat pysyvät paremmin pystyssä.
Viikkaa kaikki samanlaiset vaatteet (lajittele t-paidat, neuleet jne.) samankokoisiin pinkkoihin. Joissain vaatekaupoissa tätä harjoitellaan Ikean leikkuulaudalla, lopulta oppii tekemään samankokoisia pinkkoja. Näin pinkat pysyvät paremmin pystyssä ja tilavienti kaapissa on vakio.
Mieti käyttökorkeus! Eniten käytetyt asiat (esim. alusvaatteet ja sukat) tulee olla itselle parhaalla otanta ja näkökorkeudella. Harvemmin käytettyjä asioita voi tarvittaessa kurotella tai kyykötellä.

Itse laittaisin kengät joko kokonaan pois kaapista tai alahyllylle, koska kengänpohjissa on likaa, jota en tahtoisi koko kaappiin leviävän. Toiseksi, jotta kaappia olisi miellyttävämpi katsoa (ja uskon että täten helpompi siistinä pitää) laittaisin yhden väriset henkarit yhteen paikkaan, toisen väriset toiseen paikkaan / riville.

Wau! Ei voi muuta sanoa. Mulla on tää projekti vielä edessä ja sain todella paljon motivaatiota tästä postauksesta, kiitos siis! 🙂

Tsemppiä tiputukseen ja vaateprojektiin… Ajan kanssa 🙂

Lue ihmeessä 🙂 Vuoden paras tietopläjäys!

Hei oletko töissä vaateliikkeessä, vai muuten vain näin pro?

Loistavia vinkkejä. Ja kaikki varmasti tarpeen!

Opiksi otetaan… Vaikka toki lähtötilanne huomioiden olen jo nyt aika tyytyväinen saavutuksiini kaapin suhteen!

Kuukausittain! Vähänkö olet ahkera!

Ihanan vapauttavaa todellakin. Hyvä me 🙂

Tosiaankin nämä pienet ihmiset saavat olon mietteliääksi myös kulutuksen kannalta. Millaisen maailman jätämme heille, jos tuhlaamme luontoa tätä rataa!

Pitääpä ottaa toi kirja lukulistalle! Mulla on ollu sama juttu tekeillä jo pari vuotta mutta vielä on raskauskiloja sellaset 15kiloo jäljellä ja haluaisin ne tiputtaa vielä ennen kun laitan kaapin kuntoon 🙂

WAU! hieno projekti, täytyypä lukaista tuo kirja ja yrittää kunnostautua itsekin.

Ihanaa, jos sait inspiraation <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X