Viikon kirppislöytö : Lastenhuoneen retropurnukat
Voih! Nyt on kyllä jäänyt tämä Viikon kirppislöytö -sarja auttamatta muiden postausten jalkoihin. Pitänee ryhdistäytyä. Ja tehdään se niin, että esittelen nyt kaksi löytyä yhden sijaan. Ihan jo siksikin, että nämä löydöt nököttävät parina toisensa kyljessä ihan oikeassakin elämässä.
| TUOTTEET | Pelitinen raitapurnukka ja muovinen Hello Kitty -purkki |
| OSTOPAIKAT | Peltipurkki Kallion Puistokirppis goes Diakonissalaitos, muovinen purnukka Hankasalmen KihveliKirppikseltä |
| HINNAT | Peltipurkki 4e, muovipurnukka 2,5e |
| KÄYTTÖKOHDE | F:n huoneeseen pienten tavaroiden säilytykseen. Nyt peltipurkissa majailee F:n liidut, Hello Kittyssä on puolestaan F:n korut. |
| KÄYTTÖÖNOTTOTOIMENPITEET | Peltipurkissa oli teippejä ja teippien jättämiä liimajälkiä. Myyjä kertoi, että ne lähtevät pois, kun hinkkaa teippikohtaa käsidesillä. Tämä oli täysin uusi tieto minulle, ja vinkki oli kyllä loistava: Purkki puhdistui täysin. Muovipurnukan pesin tiskiaineella. |
| ARVIO OSTOKSEN KANNATTAVUUDESTA | Ihania löytöjä. Pienen tytön huoneessa ei todellakaan voi olla liikaa säilytystilaa kaiken maailman tilpehööreille. |
| OSTOKSEN HINTA-LAATU -SUHDE | 5/5 |
Olen huomannut olevani retropurnukkafani. Käsi ylös, jos sieltä löytyy muita purkkeihin hurahtaneita!
-Karoliina-
Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.
Kommentit
Hihii täällä ollaan retropurkkien ja purkkien keskellä. Mun lemppareita on nuo vanhan kulta Katriina-kahvipurkit! Ja keräilen siinä ohessa ihan uusiakin, mm. Marimekon muijat on ihana ja Iittalan satumetsä. Ihanasti saa kätkettyä tavaraa kauniiseen purkkiin 🙂
Kommentit
Marimekon Muijat on munkin lemppari. Ihan missä muodossa vaan. Niin eleetön ja tyylikäs 🙂
Lapsuudenkodissani oli Chymoksen Marimint peltipurkkeja ja tuolla samalla raitakuosilla olevia Marimekon purkkeja. Juuri nuo purkit olivat ne kauneimmat minusta ja toivat mieleen marianne-karkit. Haaveilen tuollaisesta purkista kirkkaankeltaisilla raidoilla, se sopisi pojan huoneeseen täydellisesti. Ja sen kaveriksi musta lakritsi peltipurkki. Itse olen muuten laittanut liidut ja värit vanhaan Riihimäen kannelliseen lasitölkkiin; näyttää tosi herkulliselta, aivan kuin karkkipurkki.
Lapsuuden kodissani on edelleen käytössä nuita samoja raitapurkkeja myös vihreä-valkoraidallisina. Hyvin vetää sisäänsä keittiössä jauhoja, ryynejä sekä muita kuivatuotteita =)
Te olette niin paras pariskunta ja aina niin ihanan positiivisiä iholla sarjassa. Minusta tulee nyt kestolukija blogiisi kun blogisi on ihan huippu. Harmi etten ole aikaisemmin huomannut tai löytänyt tai tai ja tai. Jatka samaan malliin =)
Täällä ilmottautuu yksi purkkihamstraaja lisää. Purkkeja on kertynyt erityisesti keittiöön. Lempi kirppislöytöni on 2kg jauhoja sisäänsä huoliva retropurkki.
Ah, vanhat purkit <3 Tykkään nimenomaan vanhoista ja käytetyistä, joissa näkyy, eletty elämä. Mulla on tuo sama raidallinen ja haaveilen niistä muissa väreissä. Miehen mielestä meillä tosin on jo riittävä määrä purkkeja…
Löysin blogiin Iholla-sarjan kautta ja tästä on tullut yksi lemppareista. Ihan erityisesti on kiva nähdä paloja arjesta kahden opettajan näkökulmasta. Itse valmistun keväällä historian opettajaksi, joten aihe on sillä tavalla läheinen. 🙂
Täällä ilmoittautuu yleensäkin peltipurkkien ystävä. Tuon raitapurkin kyllä sait hyvään hintaan. Tuppaavat maksaa yli 8€ ainakun itse näen. Mulla on keittiö täynnä peltipurkkeja, vaihdoin tupperwaret niihin… Ja lisää etsin vaikken tarvitsekaan enää..
Ystävä antoi kerran vinkin, että hiuskiinteellä saa lähes kaikki tahrat pois ja kun testasin, niin sillä todellakin lähti jopa kuulakärkikynän jäljet maalatusta seinästä. En tiedä toimisiko teippitahroihinkin.
Hihii täällä ollaan retropurkkien ja purkkien keskellä. Mun lemppareita on nuo vanhan kulta Katriina-kahvipurkit! Ja keräilen siinä ohessa ihan uusiakin, mm. Marimekon muijat on ihana ja Iittalan satumetsä. Ihanasti saa kätkettyä tavaraa kauniiseen purkkiin 🙂
Mä sain mummolta kasoittain noita Riihimäen lasipurkkeja. Kauniita. Mutta hirmuisen isoja ja painavia!
Ihanaa: Vihreitä 🙂
No mutta hei, eihän nytkään ole liian myöhäistä! Täällähän me ollaan 🙂
Miksihän nämä purkit niin kiehtoo? Joku jäänne niiltä ajoilta, kun lapsena keräili tarroja ja kiiltokuvia pieniin purkkeihin?
Mahtavaa! Tervetuloa alalle!! P.S. Hissan opet ovat olleet oppilaina ja näin työkamuinakin aina niitä mun mielestä makeita tyyppejä 🙂
Harmittaa, etten ostanut toista samanlaista!Olisi ollut tarjolla..ja yhteenstä sen 8e :/
Oikeasti? Mutta eikös siitä jää sellainen kiiltävä tahra itsestään?
Hei kuule, ei tarvitse mitään anteeksipyytelyä 🙂 Maailmaan mahtuu mielipiteitä ja kommentteja. No worries. Hyvä, että saa itseään ilmaista!
”Tunkemisesta” sen verran, että kun ohjelmaa kuvattiin 55 neliön kämpässä 7 kuukautta, olisi ollut hieman epäluontevaa asustella kaapissa tuo aika. Eskon elämään kun nyt sattuneesta syystä kuuluin ja kuulun.
Sitä vaan hiukan kummastelen, miksi ihmeessä tulit tänne blogiin asti minua katsomaan, jos niin kovasti häiritsin sinua jo ihan sarjassakin…
Joka tapauksessa: Oikein kivaa syksyä!
Valkoisesta, maalatusta, lastulevyseinästä sain hiuskiinteellä tussi- ja kuulakärkikynätahrat pois ilman että seinään jäi kiinteestä jälkiä, mutta en sitten muualta ole kokeillut. Suikutin siis jäljen päälle hiuskiinnettä ja ennen kuin se ehti kuivua, pyyhin pois kostealla rätillä.
Varmaan kannattaa kokeilla kuitenkin sillä varauksella, että lakasta saattaa jotain jälkiä jäädä.
Katsotaan juuri iholla sarjan bloggaaja-jaksoa. Eikö tässä ollut tarkoitus seurata eskoa.. Miksi tungit itseäsi kameraan koko ajan?
Ja tuo jatkuva vinkuminen… Sori tää negistely, mutta.