Kirje Au pair -Hennalle ja muille nuorille tytöille!

Kun olin tällä viikolla todella monta päivää kipeänä, ja F oli varannut DVD-soittimen itselleen, katselin Pädiltä YleAreenan ohjelmia. Olen aina ollut aikamoinen (Ylen) dokkareiden fani, mutta nyt katseluaikani vei kyllä kokonaan ihan toisenlaisen ohjelmaformaatti.

Jäin nimittäin aivan koukkuun Au pairit Los Angelesissa –sarjaan. Ja katsoin, ihan oikeasti, jokaisen sarjan jakson vain muutaman päivän sisällä.

En oikein tiedä, mikä sarjassa oli niin koukuttavaa. Ehkä se, että tytöt olivat niin hirveän erilaisia keskenään. Perheet niin jenkkijenkkejä tai sitten jotain sellaista, jota ei olisi voinut edes kuvitella. Toisaalta sarjaa katsoi sellaisesta tätinäkökulmasta. Vaikka jotkut tyttöjen jutuista jopa ihan nolottivat, oli sympatiat koko ajan mimmien puolella; Niinpä niin, tuollaistahan se oli olla melkein parikymppinen!

Kun näin jakson, jossa isäntäperhe kohteli todella huonosti Muuramesta (symppispisteet jo siitä!) kotoisin olevaa Hennaa, iski tajuntaa montakin työpaikkakokemusta omista ensimmäisistä työpaikoistani. Henna jenkkiperhe simputti reipasta ja ahkeraa, mutta samalla myös hirveän viattoman oloista tyttöä mennen tullen saaden tytön itkemään ja epäilemään omia kykykään. Lopulta homma kärjistyi niin pahaksi, että Henna joutui lähtemään isäntäperheestään pois. Koko prosessin ajan nämä ”aikuiset” ihmiset käyttivät valtaansa nuoreen tyttöön, ja mikä karmeinta, pitivät kulissit kameroiden ollessa päällä pystyssä. Silti en hetkeäkään uskonut, etteikö Hennan kertomukset sairaista esimiehistä olisi ollut totta. Juttu kuulosti nimittäin niin tutulle…

Vaikka olen aina ollut reipas ja työtä karttamaton tyttö, on minullekin käynyt samantapaisia työnantajakokemuksia elämäni aikana, juuri tuossa parin kympin korvilla, useammankin kerran. Vaikka luulin unohtaneeni nuo kokemukset jo kokonaan, toi Hennan tapahtumat omatkin muistoni mieleen. Tiedän todella miltä tuntuu, kun itsevarmasta ja rohkeasta mimmistä kuoriutuu tarpeeksi ilkeän esimiehen käsissä kädet täristen töitään hoitava itkuherkkä hermoheikko. Tiedän, kuinka 40-asteen kuumeessa pomolle soittaessa esimies ei usko sairautta, vaan pakottaa hoipertelevassa kunnossa olevan tytön töihin. Tiedän miltä tuntuu, kun puolentoista vuoden työsuhteen kiitoksena pomo pimittää lomarahat niin, ettei opiskelijatyttö saa pennin penniä.

Noiden kymmenen vuotta sitten tapahtuneiden esimieskokemusteni jäljiltä olen onneksi saanut jo useita ammattitaitoisia ja inhimillisiä esimiehiä. Silti tuollaiset ihmiset ovat jättäneet minuun jäljen. Edelleen häpeilen soittaa esimerkiksi sairaana esimiehelleni. Edelleen ihmettelen, jos esimies sanoo, että ”paranna nyt itsesi kuntoon, äläkä tule tänne kipeänä heilumaan”.

Olen myös monta kertaa miettinyt noita vanhoja simputtajaesimiehiäni. Miksi he kohtelivat minua (ja lukuisia muita nuoria tyttöjä) huonosti? Ja ennen kaikkea: Kuinka ne saivat ihan ok-itsetuntoisen tytön hetkessä niin paniikkiin, että vatsa käänsi ympäri ja olo tuli aivan karmeaksi?

Nyt kolmekymppisenä tietysti ymmärrän, että kaksikymppinen sinisilmäinen maalaistyttö on mitä parasta materiaalia hänelle, kuka tahtoo vähän ilkeillä. Viattomuus paistoi Au pair -Hennasta ja varmasti minustakin vuonna 2004 satojen metrien päähän, ja juuri sellaisia mimmejähän sitä on varmasti kiva vähän taklata. Opettaa, ettei elämä olekaan niin helppoa ja auvoisaa. Ettei rehellinen työnteko ehkä kannakaan mihinkään, tarvittaisiin kyynärpäitä.

Mutta tiedättekö mitä, Hennan jenkkiperhe, minun esimieheni teiniajoilta ja muut ilkeilijät! Ette nuivertaneet minua, ette luultavasti Hennaa, ettekä montaa muutakaan tyttöä. Onneksi! Nimittäin viattomuus, rehellisyys ja oikeanlainen sinisilmäisyys ovat asioita, joita rahalla ei saa! Ja uskon – ihan oikeasti – että lopulta hyvät vie voiton, ja ilkeilijät jäävät rannalle ruikuttamaan.

Pitäkää siis tytöt, iästä riippumatta, kiinni siitä maalaisen rehdistä asenteestanne ja reippaudesta. Viaton ja avoin saa olla, se ei ole hölmöyttä. Se on ihmisyyttä!

Tsemppiä Henna ja muut mimmit 🙂 On kivaa olla kiltti!

-Karoliina-

*kuvat: Yle

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.