kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 04.05.2015

Sängyssä koolla on väliä

Teksti
Karoliina Pentikäinen
34 kommenttia

Esko postasi pari viikkoa sitten siitä, kuinka uusi Unikulman sänky on muuttanut hänen nukkumistottumiksiaan huimasti. Ennen sohvalla nukkunut mies on palannut takaisin sänkynukkumisen pariin!

Vaikka olenkin omasta mielestäni hyväuninen, ja ajattelin, ettei sängyllä ole minulle merkitystä, olen joutunut perumaan sanani. Kun ensimmäisen kerran köllähdin uuteen petiimme, aloin ihan oikeasti nauraa ääneen. Oman painon ja selän mukaan tehdyssä sängyssä makaaminen tuntui vaan niin mahtavalle kokemukselle!

Eniten minua yllätti se, kuinka nukkumismukavuus voi todellakin olla muutamista senteistä kiinni. Ennen meillä oli alkovissa 140 senttiä leveä sänky, koska tilan ollessa 158,5 senttiä leveä, standardimittainen 160-senttinen sänky ei olisi mahtunut. Nyt kun Jaksa paremmin -prokkiksen aikaan meidän sänky tehtiin mittatilauksella, saimme lisää nukkumatilaa 16 senttiä. Nykyinen sänkymme kun on sen 156 senttiä leveä.

Ja voi kuinka nuo 16 senttiä ovatkaan merkittävät. Enää ei tunnu sille, kuin hartiat olisivat ahtaalla ja tila liian pieni. Tuntuu ihan sille, kuin tilaa olisi tullut lisää vähintään 50 senttiä. Aika huikeaa!

Olen kuullut perheistä, joissa perhepeti onnistuu 140 senttiäkin kapeassa sängyssä, ja taas niistä, jossa jokainen vaatii melkein metrin omaa tilaa. Mikä koko tekee sinut tyytyväiseksi?

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (34)

Meillä on 180 cm leveä, enkä haluaisi vaihtaa kapeampaan! 🙂 Ihanaa kun saa nukkua vaikka xnä, niin tilaa on. Ja aika usein nykyään nukun yksin tuossa king size bedissä, kun meillä mies on niin hyväuninen että saattaa nukahtaa olkkarin sohvalle telkkaria katsellessaan ja nukkua siinä aamuun saakka (mihin mä en kuuna päivänä pystyisi!). Mutta voi olla että joudutaan vaihtamaan 160 cm leveään kunhan huonejärjestelyt menee uusiksi ja laitetaan kaksi lasta meidän isoimpaan makkariin ja muutetaan itse pienempään.

Meille on juuri tulossa Beditin vetoketjupäiväpeitto. Se toimii, sellainen oli meillä jo 140 senttisessä sängyssä.

Meillä oli Lahdessa 180 senttiä leveä, joten pudotus 140 oli kova!

Perhe-elämän paras hankinta on ollut 200cm leveä sänky, eli 2 metristä patjaa. Vieraissa tämä sänky herättää hilpeyttä leveydeltään mutta todettiin,että seuraavat 5 vuotta meitä nukkuu siinä 2-4 kappaletta joka yö. Selkävaivaisena en voi nukkua missään ihmesykkyrässä, joten tilaa on oltava. Yön pimeässä en raaski lähettää sängyn viereen hipsiviä lapsia takaisin omaan sänkyyn ja en jaksa lähteä myöskään nukuttamaan heitä, hyvä jos herään siihen että tulevat viereen. Mallailtiin, että tämä sänky mahtuu meillä kahteen eri huoneeseen, joten huoneiden vaihto lasten kasvaessa ei vie tätä luksusta pois. Peittona Ava-roomin muotoon ommeltu vetoketjupeitto. Pedatessa rullataan peitto päälle ja suljetaan vain ketjut ja ei tarvitse nostella isoa ja painavaa päiväpeitettä ees taas. Arjen sijoituksia sekin.

180cm löytyypi meiltä! En kyl vois kuvitellakaa kapeempaa. Molemmat nukkuu niin leveästi. Nauran aina, kun jotku sanoo nukkuvansa 120cm leveässä sängyssä. Onko se edes mahdollista 😀

Ihana huomata, että muitakin sekopäitä on! Just parikymppisenä meni (todella hoikan) poikaystävän kanssa vuosia hyvin 120cm sängyssä. Sit tuli uus mies (normikokonen) ja 160cm sänky. Sit tuli miehen uus työ ja herätys 2h minua ennen… ja 180cm sänky minun unirauhaksi. Nyt tuo 180cm riittää juuri ja juuri minulle yksin. Uusin mies on oikeastaan samankokoinen kuin edellinen, mutta onneksi nukkuu täysin paikoillaan koko yön. Olen aina ollut huono nukkumaan ja nukahtamaan. Esko, I feel u! Välillä on pakko vaihtaa kovemmalle tai pehmeämmälle patjalle, viileämmälle puolelle, tuore tyyny, ja toisinaan vain poikittain on hyvä. Olin juuri viikon reissussa ja nukuin yksin 160cm sängyssä, eikä siitä mitään tullut, varsinkaan kun oli irtopatjat, eikä edes yhtenäistä petaria.

Ei sovi väheksyä seuraa ja sen vaikutusta nukkumiseen. Viehättävyyttäni lisää uniapnea, joten en edes kehtaa nukahtaa vieraassa seurassa. Enkä tiedä miksi, mutta edellisen miehen kanssa en saanut ollenkaan nukutuksi jos hän nukahti ennen minua. Niinpä menimme aina nukkumaan eri aikaan. Mahtavuutta parisuhteelle. Nykyisen kevyt kuorsaus ei häiritse, mutta kainalossa en nuku.

Ihana huomata, etten ole ainoa tilaa vaativa! (kehtaanko mainita olevani hätäseen puoltoistametriä, et todellakun pitäis mahtua olemaan poikittain….) Huoh. Vaikeita nämä unijutut.

Onpa kiva kuulla, että yönne ovat parantuneet sängyn myötä. Varmaan luksusta tuollainen peti! 🙂 Meillä on 160cm leveä jenkkisänky, ja se on kyllä tosi hyvä. Iän myötä varsinkin kiinnittää jo kovasti huomiota siihen miten nukkuu, toisin kuin nuorempana ei ollut niin väliksi 😉 Meidän kaksi lastamme (2v ja 5v) tykkäävät kömpiä sänkyymme oikeastaan joka yö, joten tiivis on tunnelma. Mutta -kop kop- viime aikoina unen laatu on ollut hyvää niin ei haittaa yhtään se ahtaus. Lapset osaavat yöaikaan kyllä säätääkin vaikka ja mitä, niitä aikoja ei ole ikävä! Entäs onko F viihtynyt uudessa sängyssään? 🙂 Se unityyppi vaikutti niin mainiolta! Olikohan jopa Nukkumatti 😉

160cm leveä sänky on ollut meille se unelmien täyttymys. Ihaninta siinä on nukkua ihan yksin, mutta kyllä siihen kolmekin mahtuu tarvittaessa pötköttämään.

180cm! Ja lapsia ei huolita sänkyyn edes hätätapauksissa, vaan silloin jompi kumpi siirtyy patjalla lastenhuoneeseen (näin käy ehkä kerran vuodessa, silloin kun joku on oksennustaudissa. :D) Me vaaditaan kumpikin tuo 90cm, kapeammassa ei pystytä. Jopa hotellihuoneita ollaan reissussa varattu sen perusteella, että siellä on 180cm sänky! 😀

Meillä on 160cm leveä perhepeti, jossa nukkuu lähes joka yö meijän koko nelihenkinen perhe 😀 Äiti, isä, 2v ja 7kk lapset.. Aikas ahdasta on, mutta tuntuu silti oikealta ratkaisulta tähän hetkeen. Saadaan kaikki paremmin unta ja kyllä lapset kerkee vielä omissakin sängyissä nukkua 🙂 Nyt tosin sain mieheltä käskyn mennä äitienpäivän kunniaksi hierojalle, ei kuulemma jaksa enää ite hieroa tai kuunnella mun valitusta kun on paikat kipeinä huonon nukkumisasennon takia :/

Apua!
Meillä sängyn leveys on 180 cm ja silti tuntuu, ettei tila aina riitä. Lapset eivät sängyssämme öisin pörrää, jos ei satu olemaan joku erikoistapaus (sairaus, painajainen tms). Lapsetkin nukkuvat paremmin omassa sängyssään, omassa rauhassaan. Ja on oikeastaan tosi arvokas taito opittavaksi jo lapsellekin se, että osaa nukahtaa ja nukkua ihan itsekseen. Ettei tule aikuisena yllätyksenä, ettei aina nuku joku vieressä.

Välillä ollaan nukuttu 160cm sängyssä koko nelihenkinen perhe ja muutamassa yössä siihenkin tottuu. Mutta kyllä parhaimmat unet saan silloin kun nukun kuopuksen kanssa kaksin siinä samassa 160cm leveässä sängyssä 😀

Jännä juttu on kuitenkin se, että yksin en tykkää nukkua. Vaikka haluan omaa tilaa, on kiva, että siinä lähistöllä on joku pieni tai isompi muru <3

Meillä on 160 senttinen sänky ja sekin tuntuu ajoittain liian kapealta. Varsinkin silloin, kun Pojumme kömpii meidän väliin nukkumaan (tätä tapahtuu nykyään hyvin harvoin). Syksyllä perheeseemme syntyy neljäs jäsen ja sen myötä unelmoin 180 senttisestä pedistä:).

Meillä on se 140cm, useimpina öinä siinä pötköttää äiti, poika 4v ja isä. Ja yksi kissa jalkopäässä 🙂 Isompikin mahtuisi, mutta tämä todettu hyväksi! (meillä myös siis yhden hengen peitto :D)

Mun haaveena on joskus niin iso makkari että sinne mahtuu kaksi 120cm levyistä sänkyä parisängyksi… Ai miten niin vaadimme tilaa…? Muistan joskun lukeneeni että olisko ollu Nikke ja Rakel Lignellillä olleen jotain tämmöistä?
Nyt on 160cm ja useimpina öinä kolme henkilöä ja välillä ahistaa.
Kurja herätä kun ei tunne käsiä tai viritellä käsi pysymään sängyssä selällään nukkuessa niin että työtää sen alkkareiden sivustasta reiden ulkosyrjää vasten housujen sisään ja roikottaa siinä…

Apua, miten te saatte ton pedattua? 😀 Mutta siis meillä on 120cm sänky, ja se on kyllä aivan tuskaa.. Miehen kanssa ollaan molemmat aikas harteikkaita, joten tiukkaa tekee. Seuraavaksi haaveissa 180cm, aijai. Mutta ollaan kyllä suhteen alkuaikoina nukuttu jopa 80cm sängyssä yhdessä muutama kuukausi, eli kaippa tuo 1,2m on parannusta siihen nähden. 😀

Mun 5v poika tulee melkein jokaikinen yö keskellä yötä mun viereen 120cm sänkyyn. Ollaan kesällä muuttamassa pienempään kämppään ja siitä eteenpäin nukutaankin sitten samassa sängyssä ja saadaan enemmän tilaa kämppään. Minä siirryn sitte olkkariin sohvasängylle kun poika haluaa nukkua omassa rauhassa isompana. Välillä tulee nukuttua huonommin, välillä paremmin, mutta pojan haleihin ja pusuihin aamulla on ihana herätä yhdessä! ❤️

[…] Unikulman bloggaajaillassa, jonka teemana oli ”unesta suorituskykyä”. Meillähän Eskon uniongelmat ratkesivat viime vuodenvaihteessa aivan käsittämättömällä tavalla, kun Unikulman perustaja Vesa Tuominen […]

Meillä on poikakaverin kaa ollu tähän saakka 120cm sänky joka toimi myös koko mun ylä-asteen mun petinä. Mun vanhemmat kauhisteli sitä että miten ihmeessä siinä mahtuu nukkumaan, mun mielestä hyvin. Ainut ongelma rupes sitten myöhemmin olemaan että patja alkoi olla jo melkoisen ohut ja molemmilla aamuisin aina jotakin paikkaa kolotti. Uuden sängyn hankkimisesta puhuttiin, mutta asialle ei tehty sen enempää. Nyt ollaan muutettu ensimmäiseen yhteiseen kotiin, ja kaikkien mielestä uus sänky on ehdoton. Kaupassa olikin niin paljon valikoimaa että siinä suu pyöreenä mietti minkälainen on just se itselle sopiva. Mä tykkään mahd. pehmeästä ja poikakaveri kovasta.. noh, siltä väliltä valittiin uus 160cm sänky ja oih, sitä tunnetta, kun aamuisin ei malta sieltä nousta ja iltaisin odottaa että pääsee sänkyyn. 🙂 Molemmille on tärkeää, että sänky on kotimaista tekoa. Vuoteella on todellakin merkitystä ! Petaaminen jää mun harteille 😀

Pyh. Hyvin pystyy nukkumaan 120 senttiä leveässä sängyssä! Pojan vauva-aikana nukuttiin jopa kaikki kolme siinä 😀 Sopu sijaa antaa, vai kuinka <3 Täytyy kyllä myöntää, että unelmissa on isompi sänky, joskus sitten kun tilaakin on enemmän… 🙂

Hei,

Minä nukun yksin yläkerrassa omassa huoneessa ja mies alakerrassa. Hänellä on parisänky ja minulla 90cm leveä. Olen kokenut oman sänkyni sopivaksi itselleni koska nukun aina kyljellään. Jos sänky olisi leveämpi, veisi se turhaa tilaa ja kasaisin ylimääräiselle tilalle esim. lehtiä yms. jotka säilytän muuten lattialla tai yöpöydällä.

Koska olemme asuneet jo 50v yhdessä ja nukkuneet samassa vuoteessa, päädyimme talvella nukkumaan eri huoneissa. Minulla on krooninen selkäkipu ja nukun huonosti, joskus luen tai katson tv:tä yöllä. Mieheni saa näin ollen nukkua rauhassa. Kun hän illalla sulkee silmänsä, niin aamulla ne avaa. Voi kuinka kateellinen olen!

Niin välillä ovat. Onneksi ratkaisujakin näemmä löytyy!

Tuossapa olisi tilaa nukkua!

Se onkin paras herätys <3

No huhhuh! Teillä on hyvät unenlahjat!

Meillä kaikki nukkuvat parhaiten omissa sängyissään. F heräsi esimerkiksi ennen minun vieressäni nukkuessaan aina liian aikaisin, kun minun kelloni soi kuudelta. Nyt hän nukkuu rauhassa usein jopa seiskaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei yksin oleminen varsinaisesti ole itseisarvo.

No joo. Kolmestaan 160 on liian pieni minustakin!

Olette aikamoisia sissejä 🙂

Vesa on aivan loistava ammattilainen ja ihana ihminen!

Vastaa käyttäjälle Karoliina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X