kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 26.06.2015

Ensimmäiset 5 syytä matkustaa Ouluun

Teksti
Karoliina Pentikäinen
20 kommenttia

 

 

 

 

Matkustimme viime viikolla kaupunkiin, jossa en ollut koskaan ennen käynyt. Nimittäin Ouluun.

Kun Visit Oulu kutsui meidät vieraakseen, epäilin aluksi (todella noloa nyt myöntää), voisiko kaupungissa olla mitään sellaista, mikä erottaisi sen muista Suomen kolkoista, jossa olen käynyt. Ja kuinka väärässä olinkaan! Nyt nimittäin tuntuu, että on vaikeaa edes kirjoittaa tätä postausta jotenkin fiksusti ja tasapainoisesti, koska päätunteena mielessä on vain kaupungin hehkutus. Mutta yritetäänpä silti, joten:

 

ENSIMMÄISET 5 SYYTÄ MATKUSTAA OULUUN (TOISET 5 MYÖHEMMIN):

  1. Oulu on yllättävän lähellä. Nimittäin: Herralle kiitos niistä kotimaamme kaupungeista, joissa on lentokenttä. Koko matka Helsingistä lentokoneella Ouluun kesti 45 minuuttia, ja jos ottaa huomiin alku- ja loppulaskeutumisen rituaalit, lehtiä ehti lukea vajaat puoli tuntia. Lentoreissu oli muuten F.lle ensimmäinen, ja voi että hän oli odottanut sitä. Vaikkei F oikeasti saa juoda limua, päätettiin, että lentokonereissulla lasillinen Cokista on suotavaa (ja tänään kuulin, että F oli kertoillut kamuilleen juoneen lentokoneessa ”kaljaa vai mitä se nyt olikaan”).
  2. Oulussa on helppo liikkua. Meitä odotti lentokentällä Europcarin auto, jolla pärtsäilimme kaikki reissumme pidemmät matkat, ja jonka palautimme kentälle kotiin lähtiessämme. Todella kätevää (miinuksena vain se, ettei Esko meinannut astua unelma-autostaan ollenkaan ulos koko reissun aikana)!  Voin myös sanoa, että suoraa tietää ja laakeaa riitti: Jopa karttaurpotkin selvisivät perille. Kynnys vuokrata uudessa paikassa auto kyllä väheni huomattavasti.
  3. Oulussa saa tajuttoman hyvää ruokaa. Ihmettelimme jo heti keskustaan ajaessamme, kuinka paljon ravintoloita yhteen kaupunkiin olikaan mahdutettu. Tuntui, että mielenkiintoisia rafloja oli joka nurkalla, ja voin todella sanoa, että koko lomamme olikin oikea ruokaloma. Sokeri-Jussissa vaikutuksen tekivät perinteiset ja isot annokset (erityisesti oululainen perinneruoka, rössypottu),sekä ihana vanha ympäristö.  Hugo taas hurmasi yleellisellä tunnelmalla, äärettömän ammattitaitoisella tarjoilijalla, mielettömällä sisustuksella ja niin puhtailla mauilla, että tuntui kuin koko illan olisi liihotellut ruokarakkaushöyryissä. Tuli myös tunne, että tällä tavalla paremmin syömässä pitäisi käydä useamminkin, koska hintaero perusrossoihin ei kuitenkaan ole kuin kympin tai pari. (Plussaa Hugolle muuten vielä siitä, että lastenannos ei ollut mitään nakkeja ja ranskiksia, vaan tismalleen yhtä taidokkaasti tehty annos kuin aikuisillakin. Erona vain se, että lasten lautasella raaka-aineet olivat vielä selkeämmin nähtävillä. Juuri niin kuin lapset ne yleensä haluavatkin, ei sekaisin!)
  4. Oulun tärkein nähtävyys, torilla töröttävä Polliisi. ”Ookko nää Oulusta? Pelkääkkö nää polliisi? -rallatus sai aivan uuden näkökulman, kun sai tavata ihan oikean ja alkuperäisen polliisin.
  5. Oulussa ihmiset ovat mukavia, palvelu luonnollista ja ystävällistä. Ok, no tämähän on oikea kliseiden klisee, mutta mitä muutakaan voin sanoa. Jokaisessa paikassa, jossa vierailimme, saimme ihan kauhean hyvää palvelua. Ihmiset olivat puheliaita (mutta ei liikaa), auttavaisia ja tuntui, kun hapannaamaisia palveluammattilaisia ei olisi koko kaupungissa yhtään. Tuli kauhean hyvä mieli! Vaikka omasta mielestäni helsinkiläiset eivät ole sellaisia nirppanokkia, mitä maalla aina väitetään, en voi silti olla myöntämättä, etteikö oululainen tapa olla olisi ollut huomattavasti Helsinkiä ihanampi.

Tämmöisillä Oulu-huomioilla tänään. Ensi viikolla vielä 5 lisää.

Ai mikäkö oli Oulussa sitten huonoa? No SÄÄ! Oli aivan kauhea sää!

-Karoliina-

* postaus toteutettu yhteistyössä Visit Oulun ja sen yhteistyötahojen kanssa

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (20)

Mä olen käynyt Oulussa viimeksi joskus alta viisi vuotiaana, kun mummini ja vaarini asuivat siellä. Mut sitten kun vaarini jäi eläkkeelle, niin valuivat lastensa perässä eteläänn (josta muutenkin olivat kotoisin, töiden perässä Ouluun muuttaneet).

Mulla on jäänyt jotenkin tosi huono mielikuva koko Oulusta, koska äitini ja enoni eivät koskaan oikein kotiutuneet koko kaupunkiin. Ilmeisesti mummillani oli ollut koko ajan ikävä kotiseudulleen etelä-suomeen ja se vaikutti myös lapsiin. Sekä äitini on valitellut, että Oulussa / pohjois-suomessa on suhtauduttu ainakin aikaisemmin tosi nihkeästi etelä-suomalaisiin ja heidän perheensä olisi saanut siksi nyrpeätä kohtelua. Äitini ja enoni muuttivatkin Oulusta etelä-suomeen toinen heti lukion jälkeen ja toinen valmistuttaan yliopistosta. Vaikka kumpikin oli käytännössä asuneet koko elämänsä siihen mennessä Oulussa…

Vieläkin on jossain määrin huvittavaa, että äidilleni on jäänyt jonkin sortin katkuruus Oululaisia kohtaan, kun mutisee aina tilaisuuden tullen pohjois-suomalaisista, jotka eivät ymmärrä muusta kuin omista nurkistaan…

Se on pelekääkkö nää polliisia? 😉 Kiva kuulla ulkopaikkakuntalaisen ajatuksia Oulusta. Onhan Oulu vaan aivan ihana! Oon itse kaksi vuotta sitten opiskeluiden myötä helsinkiläistynyt, mutta sielultaan kai aina oululainen. Helsinki on kyllä ihan mahtava opiskelukaupunki (kaikki palvelut ja kaupungin tarjoamat mahdollisuudet nähdä ja kokea), mutta aina kun tulen Ouluun, huomaan, kuinka erilaisia ihmiset todella ovat näissä kahdessa kaupungissa. Mutta niinhän se menee, ihmiset ovat erilaisia joka kaupungissa! Ehkä tie käy vielä muutaman vuoden päästä johonki aivan uuteen kaupunkiin, ken tietää. Lapsia kun en haluaisi kasvattaa sellaiseen tyypilliseen helsinkiläiseen ilmapiiriin, jossa ihmiset ovat tympääntyneempiä vieraille ihmisille esim asiakaspalvelutilanteissa. Tällaisia mietteitä. Ihanaa kesää!

Hei,

Itse olen asunut pohjoisessa pikkukaupungissa, täällä Oulussa ja Espoossa. Mielestäni Oulu on juuri sopivan kokoinen, ei liian iso eikä liian pieni. Pyörällä pääsee jokapaikkaan ja Lahdessa asuva ystäväni kehui Oulun pyörätieverkkoa hyväksi. Täällä pyöräillään ympäri vuoden. Jos tulette vielä Ouluun, vuokratkaa pyörät ja pyöräilkää ihania reittejä mm. Ainolan puisto ja Tuiran ympäristö ja Nallikarissa. Ainut huono puoli täällä on, että AINA tuulee. No, ehkä ei kahtena päivänä vuodessa 🙂 Ja se on huono puoli, että tuo IT-työllisyys on hiipunut ja moni insinööri työpaikkaa vailla.

Ravintoloista vielä, että tykkään Pannukakkutalosta torin vanhassa aitassa ja Rooster-kahvilasta torin kupeessa. Sieltä saa mm. raakakakkuja.

Tervetuloa Ouluun toistekin!

oululaisena tosi kiva kuulla positiivisia kommentteja 🙂 täytyis itsekin heittäytyä turistiksi ja käydä kierteleen kaupunkia uusin silmin. asun itse tietomaan vieressä ja kyllä harmitti etten teitä bongannu siellä 😀 (se on muuten ”pelekääkkö” 😉 )

en ole minäkään koskaan käynyt Oulussa 🙂

Tuo Sokeri -Jussin kievari näyttää juuri sellaiselta ravintolalta missä haluan käydä syömässä 🙂 Noita ei ole paljon

”Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia” noin, hihi 😀 t. Oululainen 😀

”ookko nää oulusta, pelekääkkö nää polliisia?” noin, hih 😀 t. oululainen 😀

Voih! Itse olen kyllä todennut, että jos vain esim töiden takia mahdollista, on tärkeää asua paikassa, joka tuntuu kodille.

Voi apua: Tuo on niin noloa sanoa jokin murrejuttu aivan väärin. Anteeksi!

Mutta oikeassa olet: Oulu on mahtava paikka!

Pannukakussa ja Roosterissa kävimme myös: Niistä lisää ensi viikolla 😉

Oli ihana paikka: Suosittelen! Sielläkin todella lämmin palvelu!

Soriiiiiiiiiii!!!

Ihanaa kuulla teidän onnistuneesta reissusta! Jos yhtään lohduttaa, niin sää on ollut täällä keskemmälläkin ihan peestä koko ajan :/

Mutta tämä on erityisen kiinnostava postaus, koska käydään Oulun suunnalla ainakin kerran vuodessa sukuloimassa. Meiltä ei onneksi ole niin pitkä matka sinne kuin teillä, mutta on se aika uuvuttavaa pienten lasten kanssa silti. Koitapa viihdyttää 1-vuotiasta, joka ei tykkää nukkua autossa :/ Mutta onneksi ajan kuluessa matkasta on tullut helpompaa.

Sitä siis piti sanoa, että kiva saada vähän vinkkiä, missä kannattaa käydä. Yleensä yritetään ujuttaa aina jokin spessumpi juttu reissulle, joten kiva saada uutta näkökulmaa. Etenkin ruokapaikoista, koska minä rakastan ruokaa 😀

Mutta kävikö siis niin, että te ette Eskon kanssa lopulta käyneet kaksin millään reissulla F:n lomaillessa isovanhemmilla?

Jännä kans oululaisena lukea Oulusta turistin näkökulmasta! Jotenkin sitä itse aina kelailee, että ”mitä nyt Oulussa olisi..?”, mutta ainakin tämän postauksen perusteella Ouluhan vaikuttaa ihan mukavalta paikalta, heh! Täytyy kyllä sanoa tuosta, että Oulussa on ravintoloissa hyvä asiakaspalvelu yleensä, mutta itse olen ainakin kokenut, että Oulussa on välillä ihan kauheaa asiakaspalvelua monessakin paikassa… Asiakaspalvelijat vaikuttavat siltä niin kuin heidät olisi pakotettu töihin ja väkipakolla sitten vääntävät jotain tekohymyä (jos sitäkään). Ainakin vaatekaupoissa on mun mielestä paljon myyjiä, jotka valitsevat palveltavat ns. ”pärstä-kertoimella” eli lähinnä ulkonäön perusteella ja monesti palvelua saa ihan hakemalla hakea.

Itse olen kokenut Helsingissä turistina, että siellä on ihan huippu palvelu joka paikassa, oli sitten kyse ravintolasta tai vaatekaupasta. 🙂 Sääli, että teille sattui noin huono keli! Oulu on aurinkoisella ilmalla paljon kivempi! Esim. Nallikarin merenranta ja Ainolan puisto olisivat ihanalla kesäsäällä loistavia tutustumiskohteita. 🙂

Ainola puisto oli listalla (niin moni suositteli!), mutta se tosiaan jäi sään vuoksi väliin.

Ihanaa, jos Helsinkikin on vaikuttanut lämpimälle!

Ihania juttuja Oulusta ja kaikki totta! 🙂 Kiva, et viihdyitte. Ja rössypottukin maistui? Ite vihaan sitä 😀

Tuo Sokeri-Jussin rössypottu näyttää vähän eriltä kuin se mössö, jota meille kouluruokailussa tarjotaan. Ja kyllä, oli hämäläisenä hieman jännittävää eka kerralla kun tuota oli oppilaiden edessä pakko syödä. 😀

Ja tosi harmi, että teille osui noin paska sää. Koska näin aurinkoisella säällä täällä on oikein nättiä.

Tervetuloa toistekin!

Tuo Hugo/Uusi Seurahuone on aivan taivaallinen ruokapaikka! Olen käynyt siellä nautiskelemassa romanttisina juhlahetkinä ja myös arkena lounalla. Joka kerta sielu meinaa haljeta onnesta, kun tarjoilut näyttää lumoavilta ja maku on aivan toisesta maailmasta, aaah, suosittelen. En tiennyt, että lapsetkin saavat noin laadukkaita annoksia, hieno juttu! 🙂

On ihan totta, että omaa kaupunkiaan kannattaa katsella välillä turistin silmin. Itse jopa suunnittelin, että menisin joku päivä kiertämään Helsingin turistibussin kyydissä 🙂 Ja sori tuo murremoka!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X