kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 18.10.2015

Mä jään pois töistä! Mutta miksi ihmeessä?

Teksti
Karoliina Pentikäinen
75 kommenttia

Huomenna on ihan tavallinen lokakuinen maanantai. Mutta minulle se ei ole yhtään tavallinen. Ensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen minä en astele kouluun töihin syysloman jälkeen maanantaina, vaan jään kotiin. Eikä tuo ole vain yksittäinen päivä, ”syyslomani” on tänä vuonna erikoispitkä. Niin kauan kun muistan, on yksi suurimmista haaveistani ollut se, että saisin kirjoittaa kirjan. Kirjat ovat nimittäin lapsesta asti edustaneet minulle jotain tätä oikeaa maailmaa suurempaa. Ja kirjailijat taas sellaista ihmisryhmää, jonka päällä leijuu ihan erityinen sivistyksen kehä. No. Nyt minä ihan tavallinen ja vain semisivistynyt Karoliina pääsen huomenna toteuttamaan haavettani, kun aloitan kuusi viikkoa kestävän kirjankirjoitus”loman”. Päässäni on muhinut useampi kirjan aihe näiden kaikkien vuosien aikana, mutta viime keväänä – 30-vuotissynttäreideni nurkilla – päätin, että minun on vihdoin toimittava. Tajusin, etten voi odotella ideoideni kanssa ikuisesti, vaan jotain on tehtävä. Niinpä kirjoitin ideani kirjaan auki. En kyllä tosin vielä viime keväänä, vaan tänä syksynä, koska sulatteluaika oli otettava. Kirjoitin kirjani lukuja, kässärin, synopsiksen ja lähetin sen matkaan sillä seuraamuksella, että muutama viikko sitten kirjoitin esikoiskirjani kustannussopimuksen. Haaveestani oli tullut totta niin nopeasti, että lopulta vähän tuntui sille, että pysynkö itse mukana tässä tahdissa. Ymmärsin hyvin sen sanonnan, jossa varoitetaan siitä, että unelmat todella voivat toteutua. Kuusi viikkoa kirjaan on tajuttoman lyhyt aika. Varsinkin, kun sen kanssa yhdessä tietysti pyöritetään lapsiperhearkea ja blogia. Uskon silti, että pystyn siihen. Kirjoitin graduni aikanaan kolmessa viikossa, joten päätin, että tämä on taas yksi haaste napattavaksi. Onneksi takanani on rautainen ammattilaisten joukko ja kuuden viikon jälkeen toki saan työstää tekstiä vielä pariin muuhun, vähän lyhyempään otteeseen. Uskon, että kuusi viikkoakin tekevät ihmeitä. Ensimmäisen kerran tämän kirjaprokkiksen aikana voin hetkeksi unohtaa päivätyöni, ja se jos mikä vapauttaa aivosoluja jo aikamoisen köntin. Koulumaailma on kuitenkin todella hektinen paikka, ja varsinkin nyt kun uutta opetussuunnitelmaa tehdään, on tuntunut sille, että päivät ovat venyneet usein todella pitkiksi (vaikkei sitä välttämättä luokkahuoneessa vietetystä ajasta ulkopuolinen aina huomaakaan). Kuusi viikkoa on toisaalta myös aika, jota kauempaa en taloudellisesti enkä työmoraalinikaan kannalta kauempaa koulusta voisi olla pois. Olen kuitenkin yli 150 nuoren äikän maikka ja parinkymmenen ysiluokkalaisen luokanvalvoja, joten koen, etten voi – todella pätevästä ja hyvästä sijaisesta huolimatta – laiminlyödä omaa päätyötäni pidempään. Nyt siis – tai sanotaan huomenna, otan tämän illan vielä vapaaksi  – alkaa aikamoinen koitos! Pitäkää peukkuja!

-Karoliina-

huppari ja tunika, Mainio (saatu) // farkut, Crocker(JC) // kengät, Converse

 

Kommentit (75)

Oi apua, aivan mahtavaa! Unelmat on tosiaan tehty toteutettaviksi, ei pöytälaatikkoon haudattaviksi.

Huikeeta! Mahtavaa! Hienoa, että uskallat tavoitella unelmiasi. Liian usein näkee ja kuulee syitä sille miksi ei voi unelmiaan toteuttaa. Voisipa tuota innostusta ja rohkeutta purkittaa ja pistää jakoon!

Wau!!!! Onnea! Mahtavia uutisia! Paljastatko vielä tulevan kirjan genren, onko fiktiota vai faktaa, vai jääkö salaisuudeksi viime metreille? 🙂 Tosi paljon tsemppiä! Varmasti saa paljon aikaiseksi kuudessa viikossa, onhan F sentään hoidossa päivät. Muutenkin sitä kummasti tehostuu lasten myötä. Siis siinä mielessä, että kun annetaan joku aikaikkuna, jolloin saa keskittyä johonkin hommaan, niin sitä todella tekee parhaansa keskittyäkseen ja saadakseen aikaan. Ennen lapsia muistan varsin hyvin päivät yliopistolla, kahdeksan tuntia haahuilua, ehkä seassa jotain olemattomia aikaansaannoksia. Viime vuonna tein gradun kotiäitiyden ohella, joten siinä vaiheessa kun sai jonkun kolmenkin tunnin pätkän kirjoitusrauhaa, tekstiä tuli niin, että aivot vain sauhusivat! Ja gradu tuli kolme päivää ennen tavoiteaikaa valmiiksi 🙂

Mutta tsemppiä ja NAUTI!

Vaikka en olekaan Karoliina, vastaan tähän silti, koska tein oman graduni viime vuonna ja jopa nautin siitä projektista!

Veikkaan, että tässä ei ollut kyse gradun tekemisestä alusta loppuun kolmessa viikossa. Ennen tuota kolmen viikon kirjoitusprosessia on varmaan tehty aika paljon pohjatyötä. Mutta kun aihe on selvä, aineisto kerätty (jos on kerättävää) ja ehkä jotain lähdemateriaaliakin luettuna, itse kirjoitusprosessi on varmasti monellakin mahdollista tehdä lyhyessäkin ajassa. Asiaa myös auttaa, jos kirjoittaminen on luontevaa.

Itselläni ei ollut mahdollisuutta tehdä tavallista lyhyemmässä ajassa, koko lukuvuosi siihen meni, mutta jos olosuhteet olisivat olleet toiset, olisi valmiiksi saaminen voinut olla paaaljon nopeampaakin. Enkä myöskään kyllä kirjoittanut ns. yhdeltä istumalta, vaan jatkuvasti prosessin joka vaiheessa. Mutta mitä tarvitset: istumalihaksia, päättäväisyyttä, itsekuria ja välitavoitteita/suunnitelmia. Vaikka tunneittain, jos olet sen luonteinen, mutta päiväkohtainenkin: tänään kirjoitan tätä ja tätä lukua, huomenna jotain muuta, ylihuomenna palaan toissapäiväisiin jne. Se mikälie tomatoes-ohjelma on hyvä myös tähän! Siinä kello soittaa tietyn ajan (melko lyhyen) välein, jolloin pidetään esim. 5min tauko ja sitten taas jatketaan. Auttaa keskittymään, eikä käy niin, että viisi minuuttia gradua ja 25 minuuttia Facebookia 😉 Ylipäätään sen gradun palastelu pienempii osiin auttaa sen eteenpäin viemiseksi.

Hyvä myös huomioida se, että gradun kaltainen proggis vaatii myös sulattelua ja pohdintaa, mikä saattaa kärsiä liian tiukassa aikataulussa. Nimimerkillä kaksi kuukautta aineiston keräämisestä manasin koko aineistonkeruumentelmäni. Mutta jos tavoite on saada vain gradu valmiiksi, tästä varmasti voi tinkiä.

Ja Karoliina, jos oletuksestani poiketen tosiaan teit gradun alusta loppuun tuossa ajassa, ei varmasti ole yhden kirjan kirjoittaminen mikään ongelma 😀

Niin ihanaa ja mahtavaa!!!! :)) Ja tuhat peukkua perään!!
Jos tuntisin sinut ihan reaalielämässä, niin tulisin ja halaisin!!

Tsemppiä!!! 🙂

Huii miten hienoa! Tsemii!!!! 🙂

Kääk, arvasin! Onnea aivan mielettömästi kustannussopparista! Joko voit yhtään paljastaa, millaista kirjaa teet? Tunnistan tuon kolmenkympin antaman motivaation. Itselläni on romaanin synopsis ja alku lojuneet laatikossa viisi vuotta. Tänä vuonna on ollut tarkoitus viimein tarttua toimeen, mutta vähiin käy vuosi. Ehkä huomenna..

Ai mahtavaa!!! ? Paljon tsemppiä unelman toteutukseen! Lupaan lukea lopputuloksen. ?

Aivan mahtava uutinen! Ihailen todella että toteutat unelmaasi ja innolla jään odottelemaan kirjaa. 🙂 Itselläni on hieman samanlaisia unelmia ja heti heräsi fiilis että äkkiä kirjoittamaan. 😀 Kiitos siis myös jakamastasi inspiraatiosta!

Voi että, niin hienoa!! Tsemppiä! 🙂

Onnea ja tsemppiä kirjoitukseen. Unelmat pitää toteuttaa… Jälkeenpäin vain harmittaa jos antaa tilaisuuden unelman toteutukseen mennä sivu suun. Mielenkiinnolla jään odottelemaan kirjaasi.

Upeaa!! Itse olen lomailemassa nyt ja heti kun sai jattaa oman arjen taakseen, alkaa mieli pyorittaa ideaa kirjasta. kirja kirja kirja. Ehka itsekkin toteutan ikiaikaisen unelmani joskus ja kirjoitan sen pirun kirjan! Innolla odotan mita saat aikaan, siita tulee varmasti hyva!<3

Hei ihan mahtavaa!!
Tsemppiä koitokseen! Innolla odotellen siis sinun esikoistasi ilmestyvän.
P.s Tää sun blogi on ainoa mitä olen koskaan innostunut lukemaan ja se on jo paljon se minulle , joka on vannonut suureen ääneen että ” minä en koskaan tule lukemaan mitään blogeja, pyh! ” . Joten kiitos huippu blogistasi ja aurinkoista syksyä koko perheellenne!

Tosi upea juttu!!! Tsemppiä vain kovasti kirjoitusprojektiin! Ja pidä vain kerralla blogivapaata myös niin saisit enemmän aikaa kirjallesi. Kyllä me lukijat 6 viikkoa maltetaan odottaa varsinkin kun Eskokin on olemassa:) Joskus kannattaa priorisoida kunnolla eli antaa kaikkensa sillä hetkellä tärkeimmälle tekemiselle. Lapsesta nyt ei tietenkään voi ottaa kuutta viikkoa lomaa, mutta blogista voi kyllä!

Kiitos, Kata!

Kyllä ne herää! Tsemppiä ❤

Mahtavaa! Tsemppiä koitokseen!

voi että, mahtavaa! tsemppiä 🙂

HUI!
Siis niin hienoa! Ihailen suuresti! :)Voi kumpa ne omatkin unelmat heräisi vielä eloon täältä kotiäidin alta.. :/ No kyllähän ne siellä on mutta jotenkin sitä itsensä unohtaa ja tämä postaus todella herätti! Tsemppiä koitokseen!

Onnea ja tsemppiä! Mahtava irtiotto!

Huippu juttu! Paljon tsemppiä kirjotukseen! ?

Vau! Isosti onnea! Onpa makee juttu!

oooo ihan mahtavaa!! onnea ja tsemppiä kirjoittamiseen!! täällä haudutellaan samaa unelmaa… ehkä vielä joskus.

Wau, upeaa!! Onnea tuhannesti ja tsemppiä kirjoitusurakkaan – malttamattomana jään odottelemaan lopputoloksen näkemistä (ja lukemista, tietty)! <3

Vau mahtavaa! Onnea koitokseen, jään innolla odottamaan kirjaasi 🙂

Huikea juttu, onnea! Arvelin, että otat ehkä töistä vapaata, mutta syytä en kyllä osannut arvata. Upeaa, että pidät kiinni unelmista ja teet niistä totta. 🙂

Onnea ja kuulostaa hyvältä!

Wau, onnea!! Ihan mieletöntä! Paljasta hieman minkä tyyppistä kirjaa kirjoitat 🙂

Oi, mahtavaa! Onnea ja iloa urakkaan!

Vau, hieno juttu! Palan jo halusta tietää kirjan aihepiirin ja toki päästä lukemaankin. Tsemppiä loppusyksyyn!

Wau! Hieno juttu! Ihanaa, että uskalsit lähteä tavoittelemaan unelmaasi! Oot kyllä tosi inspiroiva! Onnea matkaan! 🙂

Ihanaa, että toteutat unelmaasi! Onnea hirmuisen paljon 🙂

Vautsi, upea juttu! Ihanaa kun ihmiset uskaltavat toteuttaa haaveitaan ja unelmiaan. Tsemppiä kirjoitusprojektiin!

Tsemppiä kirjaprojektiin! Mutta miten kirjoitit gradun kolmessa viikossa??! Tee postaus jooko ja anna vinkkejä! Täällä nimittäin yks gradua kirjoittava ja haluun kans tehä gradun nopeesti 😉

Kiitti, Ansku!

Arvasit? Wau! Ja en saa kyllä vielä enempää kertoa!

Jes! Yksi varma lukija oman äidin lisäksi takataskussa 😀

Tsemppiä oman unelmasi kanssa!!

Kiitos paljon 😀

Niinpä. En halua myöhemmin katua tai jossitella!

Tsemiä sunkin kirjaunelman kanssa <3

Olet oikeassa 🙂 Äitiydestä ei lomailla…onneksi!

Mielettömän hienoa! Tsemppiä kirjan kirjoittamiseen 🙂

Hih, arvasin siksi, kun Esko vasta mainitsi postauksessaan sinun puurtavan jonkin kirjoitustyön ja unelman parissa, ja muistin sinun joskus maininneen, että haaveilet kirjan kirjoittamisesta. Olen vähän odotellut tätä uutista, ja nyt odotan kovasti, että saan kirjan käsiini! Voin vain kuvitella, miltä kustannussopimus tuntuu. Kuvitellessa tulee ihan kylmät väreet ja tyhmä virne, koska se on ollut omakin haave lapsesta asti. 🙂

Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä. Olet esimerkillinen nuori nainen…perhe,työ ym ym. Olen kirjojen suurkuluttaja. Millainenhan kirja on tulossa,jään odottelemaan.

Vautsi! Onneksi olkoon, ja paljon tsemppiä 🙂 Hyvä siitä tulee!

[…] Mä jään pois töistä! Mutta miksi ihmeessä? […]

Onnittelut sopimuksesta! Todella mielenkiintoiset ajat sulla siis. 🙂 tsemppiä kirjoittamiseen, ja ainakin minä aion kirjan lukea kunhan ilmestyy!

Voi kiitos 😀 !

Kiitos Sanna ?

Kiitti, Ouska ?

Oi onnea haaveen toteuttamiseen!

Sulle kutsu sitten julkkareihin, kaunotar ?

Kiitos paljon ?

Virtuaalihaleja!

Kiitos, Essi ?

Kiitos E! Jätetään jotain vielä salaisuudeksi!

Kiitti paljon ?

Noh. Mun gradun pohjana oli prosemmatyö ja sen 30 sivua.

Mutta kyllä. Kirjoitin sen kyllä ilman pohjatyötä tuossa ajassa. Ja miten onnistui? Aiheena kotimainen kirjallisuus (ts ei kenttätyötä) ja arvosanatavoitteet todella alhaalla ? En myöskään suostunut tekemään mitään muutoksia, joita gradun ohjaaja ehdotti!

Kiitos onnenpotkuista!

Voih <3 Kauniisti sanottu!

Se on juuri niin. Nyt kun ei ole aikaa löysäilyyn, saa enemmän aikaan kun silloin, kun oikeasti oli sitä aikaa 😀

Kirjan genre ja muut jääköön vielä salaisuudeksi!

Oi. En saa vielä kertoa!

Vastaa käyttäjälle Jenna Hoo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X