Edelleen sinkku? Tee todellakin se vaatimuslista tulevaa kumppania varten.
Päädyin lauantai-iltana tuon Lilyn sivupalkin kautta MirvaAnnaMarian blogiin ja sieltä postaukseen Edelleen sinkku? Unohda ne vaatimuslistat.
Siinä MirvaAnnaMaria kirjoitti todella fiksusti siitä, kuinka hänen mielestään moni sinkku on yksinkertaisesti liian ronkeli kaikkine vaatimuslistoineen ja kriteereineen, eikä tämän takia löydä kumppania. ”En tarkoita, että tulisi ottaa se ensimmäinen vastaantuleva kiinnostunut. Eikä pidä sitoutua liian helposti tai nopeasti. Mutta, tiedän useamman vuoden ajan kumppania etsineitä naisia, joilla on suorastaan järjettömät vaatimuslistat siltä mieheltä, kenen kanssa sitä sitten ajatteli loppuelämänsä onnellisena viettää. Ei näin”. Allekirjoita kaiken edellisen. On ihan totta, että moni sinkku jumittuu tuijottamaan vain pinnallisia ja oikeasti aika merkityksettömiä ominaisuuksia, jonka seurauksena se todellinen rakkaus saattaa jäädä kokonaan huomaamatta.
Siltikin minun piti törkätä lusikkani tähän soppaan. Koska oikeasti olen myös sitä mieltä, että joissain tapauksissa vaatimuslista, mieluummin ehkä toivelista, voi olla joskus fiksuin teko, jonka sinkku voi oman tulevaisuutensa eteen tehdä.
No mistäkö tämän tiedän? Ainakin siitä, että minun ympärilläni olevilla ihmisillä – todella monella – lista on tuonut vain iloa elämään. Ja taisinpa minäkin sellaisen viime talvena kännykkäni muistioon rustata.
Olen ihmisenä varmasti lopulta aika rationaalinen, mutta siinä elämän suurimmassa asiassa, rakkaudessa, kuitenkin täysin tunneihminen. Ja vaikka periaatteessa vastustan kaikkia maailman ihmislistauksia (esimerkiksi näitä iltapäivälehtien vuoden kuumin mies – tai paras juhannusheila -listoja, yök), rakastan kirjata asioita ylös. Pieniä ja isoja. Kauppalistoja, haaveita ja syvällisiä juttuja. Itse asiassa : Kaikkea!
Kun sitten sinkkuunnuin viime talvena, siskoni ehdotti, että nyt voisin kirjoittaa itselleen ylös ne ominaisuudet, joita miehessä arvostan. Ne toisen ihmisen arvot, teot ja asiat, joita toivoisin löytäväni tulevassa puolisossani.
Ensin ajatus tuntui järjettömälle, koska – kuten sanottu – pidän tuollaista listaamista jotenkin anti-inhimillisenä. Sen lisäksi en ollut myöskään etsimässä ketään tai mitään, joten tuntui tyhmälle pohtia asiaa jo niin pitkälle kuin ihan oikeaan parisuhteeseen asti. Hetken asiaa mietittyäni tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Oivalsin nimittäin, että listassa voisi olla hyviäkin puolia.
Siinä hetkessä, niinä pakkaspäivinä, kun ympärilläni ei ollut yhtään ainoaa miestä, ihastusta tai edes treffikutsua, oli oikeasti aika oivallinen tilaisuus pohdiskella asiaa täysin puhtaalta pöydältä. Näin jälkikäteen ajateltuna tuo hetki olikin oikea juuri siksi, että ajatukseni olivat niin selkeät. Jos edessäni olisi ollut yksikin ihastus, luulen, että olisin voinut ainakin tiedostamatta änkeä hänen ominaisuuksiaan listaan.
Kun lopulta sain sitten listan valmiiksi, täytyi todeta, että se oli jotain ihan muuta, mitä olin ensin ajatellut. Ja aika hyväkin, koska listan äärellä oli pakko pysähtyä rehellisesti oman itsensä, toiveidensa ja elämänsä äärellä. Pinnalliselta kuulostava lista olikin muuttunut yhtäkkiä aika syvälliseksi kartaksi siihen, mikä elämässä lopulta – näin minun näkökulmastani – on tärkeintä.
No onko lista sitten oikeasti toiminut? Varsinaisessa äksönissä eli parisuhteen etsinnässä? Rehellisesti sanottuna – kyllä ja ei.
Siinä mielessä lista on toimiva, että monesti sitä tunneasioissa on helppo vähän huijata itseään. (Ainakin minä osaan tehdä niin). Silloin voi työntää tiettyjä asioita ja faktoja pois mielestä, vaikka oikeasti tietää, että näiden asioiden eteen pitäisi uhrata muutama ajatus. Kaivoinkin keväällä pari kertaa listani esille ja totesin, että nyt ollaan menossa väärään suuntaan. Lista oli kuin se järjenääni lähimenneisyydestä, joka kehotti olla toistamatta virheitään. Ja kummallista kyllä, minä jopa tottelin.
Se, missä tällaiset listaukset eivät varmasti toimi, on, jos vaatii ehdottomuutta. Itse ainakin kirjasin omille ranskalaisille viivoilleni aivan kaikki mieleeni juolahtaneet asiat tietäen, ettei kukaan oikea ihminen voisi toteuttaa niitä kaikkia. Eikä tarvitsisikaan! Sellaista listan kourassa deittimaailmassa kulkemista en siis suosittele, koska kukaan ei varmasti tule olemaan sataprosenttinen match (ylläritietoutta).
Ehkä vaatimuslistoilla on karu maine siksi, että niistä tulee ensimmäiseksi mieleen jokin karmea ja pinnallinen ranking-listaus. Sellainen, jonne ängetään tulevan toivekumppanin ammatti, silmienväri, rasvaprosentti ja hiustenpituus. Mutta totta on, että tämänkin jutun voi tehdä pehmeästi. Mitä jos kirjaa listaan, että haluaa ihmisen, joka pitää kädestä kiinni? Ja osaa kuunnella? Ehkä jopa haluaisi istua samanlaisessa kiikkutuolissa, samanlaisten muistojen kanssa 90-vuotiaana? Silloin minusta lista näyttäytyy jo ihan erilaisena.
Lopuksi on todettava, että onneksi elämä on kuitenkin sellaista, että lopulta listat – nämä ja kaikki muut –unohtuvat, kun se todellinen elämä alkaa. Ja kyllä ne listat pitää joskus myös unohtaa aivan tietoisesti. Johan sen John Lennonkin sanoi:
Life is what happens when you`re busy making other plans.
-Karoliina-
*vaatteet kuvauslainaa, Ivana Helsinki
Kommentit (17)
Ehkä mä sovellan tätä ja kirjoitan listan asioista, joita haluan elämässäni saavuttaa, sellaisista, joiden toteutuessa tiedän olevani onnellinen. Ehkä miesjuttujakin voisin listailla, puolitosissani.
Ah, hyvä et tartuit tohon aikaisempaan tekstiin, se oli jotenkin pinnallinen. Susta ja sun blogista tulee kyllä hyvä fiilis, sun pohdinnat menee usein vähän syvemmälle ja on aidompia kuin muilla vastaavilla bloggaajilla 🙂
Tykkäsin kyllä alkuperäisestäkin tekstistä, mutta ihanaa, jos mun blogista tulee sinulle tuollaiset fiilikset. Kiitos <3
Ehkä johtuu siitä että olen aika kriittinen persoona, mutta mulla on kyllä vaatimuslista ja siinä on muutamakin kohta. Oon kyllä vasta 23-vee ja sinkku ihan omasta tahdostani, mutta kyllä mun mielestä on välillä ihan hyvä että on vaatimuksia. Olen todella tyytyväinen omaan elämäntilaanteeseni, tiedän mistä haaveilen, minulla on selkeitä tavoitteita ja olen mieluummin yksin kuin jonkun kanssa, joka ei täydellisesti sovi elämäntilanteeseeni, elämäntyyliini ja haaveisiini vierelle. En voisi esimerkiksi ikinä olla kenenkään ei-urheilullisen tyypin kanssa; se nyt sattuu olevaan vain yksi elämäni tärkeimmistä osa-alueista jo pienestä pitäen ja kokemuksesta tiedän ettei se vaan toimi. Mun mielestä pienessä ronkeliudessa ei ole mitään pahaa- se vaan tarkoittaa sitä että tietää omat arvonsa ja että itsellä on myös realistiset kuvat siitä millainen suhde tulee toimimaan. Mutta on se totta että liian ronkelikaan ei saa olla, ja jos onnellisuuteen tärkeintä on juuri se parisuhde niin silloin ehkä se kumppanin täydellisyys ei ole niin tärkeää.
Juuri niin! Hyviä mietteitä 🙂
Minä tein kerran itselleni listan. Hyvin rankan eron jälkeen, jolloin kolme vuotta rakentelin itseäni uudestaan. Kirjoitin listaan mitä kumppaniltani toivoisin – syvällisempiä asioita ja pari vähän höppänääkin. Haaveilin ja toivoin, että vielä joskus kohtaisin hyvän miehen jonka kanssa saisimme yhdessä rakentaa onnellista elämää. Ja kohtasin sen miehen! Siis Listamiehen, johon päti joka ikinen kirjoitettu toive ja joka oli kaikkien haaveitteni perikuva! Meidän tarina vaan loppui aika lyhyeen, minun päätöksestäni, koska huomasin että ei tämä kyllä toimi.. eikä olekaan sitä mitä haluan. Kuukautta myöhemmin kohtasin nykyisen avomieheni jonka kanssa kolmatta vuotta nyt eletään, ja hän on suurimmalta osin sen listani vastakohta. Enkä onnellisempi voisi olla! Luulen, että listani ominaisuudet ehti muuttua samalla kun muutuin kaiken tapahtuneen jälkeen itse. Ne asiat, joista kirjoitin, olivat niitä joita juuri silloin tarvitsin. Ehdin vain ajan kanssa mennä jo niiden ohi! Oli tosi hassua löytää juuri se Listamies, ja hyvä mies olikin, ei vain enää minulle. Mutta se listan tekeminen oli pelkästään hyvä asia. Uskon että se toimi muistutuksena itselleni, että vielä joku päivä se hyvä tyyppi tulee vastaan. Ja ajatus siitä rohkaisi minua sen kolmen vuoden jälkeen lähteä kurkistelemaan markkinoita. Kun kohtasin nykyisen mieheni, ymmärsin samaan aikaan kolme asiaa: olen päässyt vanhasta yli, rakennusurakka on valmis, ja tuossa Se on. Luulen että sen listan ansiosta ymmärsin nuo asiat niin konkreettisesti. Joten iso kyllä minulta kaikenmaailman listoille. Ne tutustuttaa meitä meihin itseemme.
Hieno viimeinen lause. TUOHAN se listan pointti juuri on. Hyvä kun puit sanoiksi!
Tän tekstin jälkeen olis kiinnostavaa kuulla, että millaisia asioita sun listalle sitten päätyi.
Hah 🙂 Apua. No ainakin siellä luki, että ei riitä, että ihminen haluaa olla minun kanssani, hänen on ymmärrettävä, että tässä paketissa tulee kaksi naista 🙂
Vastapainoksihan voisi myös kirjoittaa listan siitä mitä kriteerejä myös itse täyttää tai mitä on valmis viemään uuteen suhteeseen ja missä asioissa voi joustaa 🙂 monesti törmöä siihen että kumppanilta halutaan tai,suorastaan vaaditaan vaikka ja mitä mutta itse ei olla valmiita joustamaan yhtään. Nykymaailmassa kun vaan ollaan paljon egoistisempiä: mitä minä haluan ja mitä minä tarvitsen, mitä toisen pitää tehdä että minusta tulee onnellinen. Oma onnellisuushan on täysin jokaisen omilla harteilla. Enkä tällä viittaa nyt suoraan kirjoitukseesi, se vain pisti ajattelemaan myös kolikon kääntöpuolta. Ja maalaisjärkisen ihmisen käsissä tällainen lista varmaan toimiikin. Surulla vaan katselen joidenkin tuttujen parinmetsästystä kovine vaatimuksineen. Etsitään sitä ihmistä joka tekee itsestä täydellisen. Jokainenhan on täydellinen juuri sellaisena kun on sinkkuna tai varattuna. Parhaimmassa tapauksessa kumppani tuo tullessaan rikkautta omaan elämään ja persoonallisuuteen. Uskon että kun ihminen on onnellinen ja tyytyväinen itseensä, tulee se kumppanikin sieltä aikanaan ihan ilman listojakin 😉 omassa miehessäni ainakin minun kiinnostuksen herätti iloisuus, tyytyväisyys elämään ja terve itsetunto. Valehtelisin tietysti jos väittäisin ettei pitkä ja tumma italialainen olemus olisi vaikuttanut asiaan yhtään 😉 Ei paljon tarvinut listoja lueskella 😉 ihanaa ja onnellista syksyä, listoilla tai ilman! 🙂
Hauska, että otit asian puheeksi, koska tein samaan notes-tiedostoon myös listan otsikolla ”Karoliina 2.0! ”. Se on ollut myös kovassa käytössä – koska itseään, itsessään, on myös helppo jekuttaa 🙂
Niin, kaikki lähtee aina itsestä 🙂 vaikka välillä elämän reissulla ylä ja alamäissä apujoukot onkin enemmän kuin tarpeen 🙂 ja niihin apujoukkoihin kannattaakin lisätä se paras mahdollinen kumppani 🙂
Mulla lista toimii lähinnä sellaisena suuntaa antavana vinkkinä, josta tarkastaa että oiskohan tässä nyt oikeasti potentiaalia 😀 Oon järkyttävän hitaasti lämpeävä ja vastapuoli innostuu (jos siis innostuu) yleensä kauan ennen kuin edes itselleni myönnän ihastumista tms tunteita. Listan avulla on helppo tsekata että oiskohan tässä sitä jotain minkä takia jaksaa odotella omia tuntemuksia, eli pitää tukeutua siihen ”järkeen” ennen kuin tunteet ehtii mukaan. Mutta lista on kyllä sellainen josta joustan. Ei ihmisen ominaisuuksia aina voi kirjoittaa ylös ja listaan, jos joku vain toimii niin se toimii.
Juurikin näin!!
Mulla oli lista jo 15-vuotiaana. Olin sopinut itseni kanssa, että jos löytyy kumppani, joka täyttää kaikki kohdat, mennään naimisiin 😀 Olen itse asiassa edelleen aika ylpeä tuosta listasta, joka meni näin
1. Pitää olla kiltti
2. Pitää olla rehellinen itselleen ja muille
3. Pitää olla enimmäkseen iloinen ja ei vaikea
4. Ei saa ryypätä tai pelata pelikoneella
5. Pitää tykätä eläimistä ja matkustelusta
Lista toimi hyvin. Olinkin kyllä sitten naimisissa jo 22-vuotiaana, mutta mies on edelleen aivan ihana!
Miten ihana ja söpö lista <3
Kyllä. Sellainen unelmakartta. Suosittelen!