Vuoden 2016 lupaukset - Ja kuinkas sitten kävikään?

Lueskelin äsken viime vuonna tähän samaan aikaan kirjoitettuja postauksiani ja tuli kurja, mutta samalla myös ihan hirveän helpottunut olo. En tiedä, huomasitteko te silloin ahdistukseni, mutta virkkeen pätkät  ”vuosi 2015 tuntunut puolestaan juosseen ohitseni niin, etten ole oikein itse ehtinyt edes mukaan”, ”istu–n tismalleen samassa paikassa kuin vuosikin sitten” tai ”yritän pysyä vielä enemmän rehellisenä itselleni ja teille”  kielivät ainakin näin omaan korvaani – varsinkin jälkikäteen – jostain sellaisesta olotilasta, johon ei halua palata enää koskaan.

Viime vuonna tekemäni uuden vuoden lupaukset olivat kuitenkin fiksuimpia, mitä ehkä koskaan uutena vuotena olen tehnyt. En luvannut hommata fitness-vartaloa, olla karkkilakossa tai muutakaan pinnalista ja (minulle) älytöntä, vaan selvästi koko lista oli valmisteltu – kuten viime vuoden lpostauksen otsikkokin sanoi – teemalla Paremman vuoden lupaukset.

Mutta vaikka lupaukset olivat fiksuja, kuinka niiden toteutuksen laita oli:

1. Lupaus: ”Pidän itsestäni huolta. Kaikin tavoin.” TOTEUTUNUT / EI TOTEUTUNUT. Olen monella tavalla opetellut tänä vuonna kuuntelemaan itseäni. Omaa sisäistä ääntäni ja sitä todellista minää, joka on ollut varmasti monessakin käänteessä viime vuosina piilossa. Olen hemmotellut itseäni sillä, että olen voinut kuunnella sydäntäni ja tehdä asioita oman omatuntoni mukaan, mutta varsinkin fyysisesti olen laiminlyönyt itseäni. Olen tehnyt liikaa töitä, nukkunut aivan liian vähän ja liikkunut hävettävän vähän. Varsinkin tämä loppuvuoden sairastelukierre on todistanut sen, että nyt vihdoin olisi aika alkaa huoltaa itseään, koska terveys ei todellakaan ole itsestäänselvä asia. 

2. Lupaus: ”Teen blogiin vain sellaista sisältöä, josta olen ylpeä.” TOTEUTUNUT / EI TOTEUTUNUT.  Vaikka syyllisyys turhan nopeasti tehdyistä postauksista ja liian pitkistä kommentointitauoista painaakin edelleen välillä mieltä, täytyy sanoa, että tänä vuonna on ollut erityisen ihana blogata. Ja toivon, että se into välittyy myös teille lukijoille.

3. Lupaus: ”Muistan JOKA PÄIVÄ nauttia siitä, että F on elämässäni.”TOTEUTUNUT / EI TOTEUTUNUT.  Kyllä vaan! Tämä on todella toteutunut. 

4. Lupaus: ”Yritän olla potematta huonoa omatuntoa. Huonoa omatuntoa pyykkipinoista, liian pitkistä työpäivistä ja siitä, ettei aina ehdi nähdä ystäviä.” TOTEUTUNUT / EI TOTEUTUNUT. Vaikka en edelleenkään – luonnetta kun ei voi muuttaa – ole päässyt syyllisyydestä kokonaan eroon, on tämä vuosi opettanut armoa. Kun vapaa-aikaa on ollut vähemmän kuin ennen, töitä enemmän ja matkat tämän kaiken päälle, on ollut pakko myöntää, että kaikeen ei vain ehdi. Välillä olen ollut ihan surkea ystävä. Unohtanut soittaa tai missannut kemut. Välillä meillä on syöty (ainakin puoli)eineksiä ja kodinkin on siivonnut loppuvuodesta useammin ulkopuolinen siivoaja kuin minä itse.

5.Lupaus: ”Nauran! Kauhea sanoa, mutta viime vuonna nauru, se vatsan pohjasta kumpuava rötkötysnauru, oli vähemmässä kuin koskaan ennen.”  TOTEUTUNUT / EI TOTEUTUNUT.  Kyllä, kyllä ja kyllä! Vaikka tänä vuonna olen itkenytkin varmasti enemmän kuin koskaan – ilosta, surusta, raivosta, pelosta, hämmennyksestä, ikävästä, rakkaudesta – olen myös nauranut enemmän kuin vuosiin. Niin, että silmistä on tullut vesi. Niin että vatsalihakset ovat olleet kipeinä seuraavana päivänä ja suupieliä on ihan pakottanut. 

Kuinkas teillä kävi lupausten kanssa? Jos minä tein lupaukseni parempaa vuotta odotellen, taisi saldoni jäädä plussan puolelle. 

-Karoliina-

Kuvat: Janita Autio // Stailaus: Ida Nyrhinen // Asu: Ivana Helsinki