kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 26.04.2017

Keskiviikon kuulumisia

Teksti
Karoliina Pentikäinen
30 kommenttia

Ensin eiliseen muuttoilmoituspostaukseen. Tiesin tietysti etukäteen, että postauksen aihe tulisi herättämään keskustelua. Kiitos kommenteistanne. Yhteisesti voin tässä vaiheessa nyt vain todeta ja samalla vastata teille, että on hyvin ymmärrettävää, että aihe herättää tunteita eritoten siitä syystä, että olen ollut vaitonainen tietyistä elämämme käänteistä viimeisten vuosien aikana. Ja jos asioista ei puhu, jää niiden tulkinta faktan sijaan spekulaation varaan. En kuitenkaan tässäkään vaiheessa koe, että minun tulee perustella valintojani julkisesti, vaikka pieni osa elämästämme onkin kaikkien luettavana. Pääasia, että valintani eivät ole ristiriidassa lapsen etua tutkineiden viranomaisten tulkinnan sekä lainkirjaimen kanssa. Niin ja toki minun ja koko tukiverkkoni. Uskon, että tulee kuitenkin se hetki, kun kaikki tähän asti kerrottu ja myös ei-kerrottu tulee näyttäytymään aivan uudessa valossa.

No sitten kevyempiin aiheisiin. Tähän tavalliseen blogielämään. Vaikka joskus mietin, onko edes sellaista olemassa. Nimittäin tavallista blogielämää. Tuntuu sille, kuin tämänkin blogin sisällä olisi niin monta maailmaan. Sitä kevyttä hömppää, tavallista arkea ja syntyjä syviä. Mutta sitä kai se elämäkin on. Kaikkea sekaisin, limittäin ja päällekkäin.

Meidän keskiviikko on alkanut yllätykseen: Ulkona oli lunta! Iskin muutossa kaikki toppatakit jo varastoon, vaikka tuntuu sille, että ne olisi todellakin pitänyt ainakin minunlaiselleni vilukissalle säästää. Hyvin vaikea uskoa hellevappuun, joita iltapäivälehdet vielä viime viikolla lupasivat.

Muuten elämä on mennyt näitä kymmeniä ja taas kymmeniä laatikkoja purkaessa. Kun ei haluttu ostaa ihan kaikkia säilytyskalusteita Ikeasta, vaan entisöidä vanhoja saatuja ja Tori.fi:stä ostettuja, täytyy vaan olla kärsivällinen sen suhteen, että osa vaatteista ja tavaroista saa olla viikon jos toisenkin vielä laatikoissa.

F on ollut ihan paras (kon)marittaja. Hän on rankannut leluja, pelejä ja kirjoja niin tiukalla kädellä, että ei ole voinut kun ihailla: ”Varastoon, tänne, köyhille lapsille, varastoon, tänne, kirpparille”. Miten minä saisin samanlaisen draivin luopumiseen? Meinasin testata tuota varastoon-korttia. Että en edes laittaisi kaikkia kamoja suoriltaan myyntiin, kuten yleensä teen, vaan jättäisinkin harkintalaatikot ullakolle. Jos en sitten kaipaile mitään sieltä kuukausiin, voin kai hyvällä omatunnolla luopua niistä.

Ihanaa iltaa! Meille tuli juuri Torin kautta ihana 50-luvun liinavaatekaappi, johon alan latoa juuri vaatteita.

-Karoliina-

Kommentit (30)

Onnellista asettumista Tampereelle, pyri kiinni nopeasti normaaliin arkiseen elämään siitä huolimatta, että olet nyt aika kovilla. Arki kantaa!

Ja faktat ovat faktoja ja mutta niitä asioita faktojen ja tapahtumien takana jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Kaikilla tapahtumilla on syynsä – aina – ne eivät ole tapahtuneet mielivaltaisesti. Uskon että joskus kerrot meille ne.

Olet saanut kyllä ihan kotuutonta ja aiheetonta ryöpytystä niskaasi. Näitä kommentteja lukiessa ei voi kuin ihmetellä, millä valtuutuksella ihmiset kuvittelevat voivansa tuomita tuolla tavalla, kun kuten sanottua, näiden asioiden taustalla on varmasti paljon enemmän kuin mitä siitä ulkopuolisille näkyy.

Toivottavasti löydät nämä muutamat rohkaisun sanat näiden kaikkien inhottavien ja todella loukkaavien kommenttejen seasta. Kyseessä on teidän oma ainutkertainen elämänne, ja sinä varmasti äitinä tiedät, mikä lapsellesi on parasta, eikä se oikeuta ketään kyseenalaistamaan äitiyttäsi näiden huhujen ja spekumaatioiden perusteella.

Toivon teille F:n kanssa ihanaa ja valoisaa elämää uudessa kotikaupungissa! <3 Onneksi olette vahvoja mimmejä kummatkin!

Kiitos kauniista sanoistasi ja ihanaa kevättä! 

Perheblogi on selvästi vaikea tyylilaji, erityisesti ero- ja uusioperhetilanteessa. Ongelma on ehkä juuri siinä, että tekstisi näyttäytyvät eri sisältöisinä ja merkityksellisinä sellaiselle, joka jo tietää ”koko totuuden” kuin tavalliselle lukijalle. Tunnut myös tarkoituksellisesti ja työsi bloggarina kannalta ymmärrettävästi pyrkivän kasvattamaan lukijoiden uteliaisuutta ”isoja uutisia tulossa”-jutuilla. Kun vielä aiemmin olet kirjoittanut F:n huoltajuus- ja tapaamisjärjestelyistä, ja sitten oma blogisikin antaa elämästänne sellaisen kuvan, etteivät asiat ainakaan sillä lailla toteudu, niin onko ihmekään, että uteliaat lukijat katsovat myös muita kirjoituksia, jotka sivuavat elämääsi. 

Toivottavasti asiat järjestyvät ja exäsikin lakkaa kirjoittamasta sinusta ikävään ja vihjailevan sävyyn.

 

Minn mielestäni Karoliina EI ole SANAAKAAN   kirjoittanut huoltajuus- ja tapaamisjärjestelyistä!! Ei muuta kun että F tapaa isäänsä, ja sehän nyt on jokaiselle selvää että näin on. Siitä olen ihan varma, ja oletan että siksi, että nämä ovat perheen sisäisiä asioita joita ei kuulukaan kertoa julkisuuteen. Tämä on taas niitä asioita, jossa lukijat tekevät omia päätelmiään ja ne menevät blogin pitäjän piikkiin. Huoltajuus- ja tapaamisasioita on reposteltu ihan toisaalla…

Sen sijaan yhdyn vahvasti kommentoijan mielipiteeseen siitä, mitä hän sanoo toisen bloggaajan tyylistä kirjoittaa.

http://www.lily.fi/blogit/kolmistaan/huoltajuuskuvioita-ja-kahden-kodin-

Tässä 5.4.2016 postauksessa perattiin aika tarkkaan OTSIKON mukaisesti huoltajuuskuvioita. Lisäksi muistelisin, että viime syksynä Karoliina kirjoitteli, että tiukentaa entisestään linjaansa F:n blogiesiintymisestä ja että exän kanssa olisi yhdessä sovittu, etteivät he perkaa eroa enempää julkisesti.

Olen siis lähinnä satunnaisesti lukenut Karoliinan blogia, ja sitä toista blogia vain silloin, kun tässä blogissa tai kommenteissa on vihjailtu jotain niin vahvasti, että olen kokenut tarpeelliseksi tarkastaa sen toisenkin näkökulman.

Omissa kommenteissani ei ole kuitenkaan ollut keskiössä Karoliinan asiat, vaan se, mistä käsittääkseni asiantuntijatkin ovat kohtuullisen yksimielisiä, että eron jälkeen lapsen arki olisi hyvä pitää mahdollisimman samankaltaisena ja ne tutut kaverit ja ympäristö olisivat tärkeitä.

Oma mielipiteeni on, että yleensäkin lapsen sosiaalista elämää ja lapsen henkilökohtaista ”tukiverkostoa”, kavereita, ei arvosteta tarpeeksi. Lapsi toki ”valitsee” äitinsä, jos on pakko, mutta lasta ei saisi tällaiseen tilanteeseen asettaa. Minusta siis lapsen arjen säilyminen tutussa ympäristössä olisi asia, jota vanhempien tulisi miettiä, ja muutot jopa kaupungin sisällä tulisi punnita huolellisesti. Toki ymmärrän, että monista syistä elämässä tulee tilanteita, jolloin lapsen elämäkin myllääntyy, mutta minusta tällöin on epärehellistä väittää, ettei näin olisi tapahtunut. Niinpä Karoliinan muuttopostaus olisi itse asiassa ollut minulle ok, ellei siinä olisi ollut sitä virkettä, että muutamaa ”käytännön asiaa” lukuunottamatta elämä ei ole muuttunut ollenkaan. Lisäksi Tampere-osio oli passiivissa, eikä Karoliina vaikuttanut viittaavan vain omaan elämäänsä vaan myös F:n elämään.

Pointtini on, että joko edellisen postauksen muotoilu oli pielessä tai sitten taustalla on vähintään minun mielestäni kyseenalaisia arvoja.

Totean vielä, että kannatan ehdottomasti äitienkin tervettä itsekkyyttä, oman jaksamisen ja hyvinvoinnin ajattelemista ennen kaikkea. Välillä lapsen paras mahdollinen lapsuus ja vanhemman paras mahdollinen aikuisuus (kiitos Juliaihminen!) sopivat samaan kuvaan helpommin kuin muulloin.

Kirjoitus yhteisestä sopimuksesta olla käsittelemättä eroa enää blogeissa olikin siinä toisessa blogissa 30.5.2016, mutta siinä oli allekirjoituksena E&K ja kuvituksena yhteiskuva.

Sellaiset asiat, kun kirjauutiset ovat toki asioita, joihin voi vitsillä luoda jännitysmomenttia. Mutta täytyy todeta, että tämänkaltaiset vakavat asiat eivät kuulu ”tittidii, jänniä uutisia -sarjaan”. 

Olet muuten ihan oikeassa, että vaikka uusperheitä on maailman pullollaan, perheblogeissa halutaan nähdä usein sitä perinteistä perhe-eloa. 

Toivotaan, että asiat kääntyvät sellaisiksi, kun niiden kuuluukiin olla. Aurinkoisiksi, kuten tuo sää 🙂 

Tää sosiaaliporno on syntynyt vihjailevista kommenteista ja lukijoiden omista olettamuksista kommenttien lukemisen jälkeen.

Tietysti on hyvä huomata et maailmassa on vielä yllättävän paljon ratkaisukeskeisiä ihmisiä etenkin kun kysymys ei ole omasta elämästä. 

 

 

 

Ensimmäinen kappaleesi: Asia, jota olen pohtinut, joka on saanut minut hämilleen ja josta tämän illan postauksessakin kirjoitan.

Lopetuskappale. Kiitos 😀 Sain hersyvät naurut! 

Tämä on kyllä mennyt jotenkin liian pitkälle ja mauttomaksi. Not cool. HC-sosiaalipokea. Lukijoilta voinee unohtua, että tässä on ensisijaisesti kyse ihan oikean ihmislapsen elämästä. Jos kyse olisi omasta lapsestani, harkitsisin edellisen postauksen kommenttien piilottamista. Se, että arvostellaan vanhempia, osuu aina loppupeleissä lapseen. Ja joku taisi ehdottaa blogitaukoakin, ihan varteen otettava vaihtoehto varmaan sekin tai ainakin tulevat postaukset ”kuivempaa” asiaa, kakkureseptejä tai yhteistyöpostauksia. 

Blogitauko olisi minusta vain vihapuheelle perikse antamista. Ja jos keskustelua ei käydä täällä, käydään se toisaalla. Uskon siihen, että kyllä me aikuisetkin opimme vielä joskus medialukutaitoja, kun niitä opetellaan 🙂 

Voisiko sinulla olla joku vähemmän julkinen foorumi henkilökohtaisille asioillesi ja sitten ammattimainen, asiallinen blogi, jossa olisi tilaa myös keskustelulle asioista, muilla kuin ad hominem-argumenteilla? Minä kyllä uskon, että halutessasi pääset ympärilläsi vellovasta nettikeskustelusta ja juorulehtien kirjoittelusta eroon, kun lakkaat kirjoittamasta juttuja, jotka voi lähes sellaisenaan painaa seiskaan.

Minä en ole lukenut tätä blogia kovin pitkään mutta Iholla-sarjasta tykkään ja pidin myös kaudesta jolla te olitte mukana. Jotenkin kyllä tuntuu menneen melkoiseksi loanheittelyksi puolin ja toisin, ja koko ajan tuntuu yhä vahvemmin siltä että kannattaisi miettiä kannattaisiko kuitenkin se pienikin ”osa elämästänne, joka on kaikkien luettavana” poistaa näkyvistä.

Ehkä lyhyt tauko tai uusi, ammattimaisempi blogi voisi tulla harkintaan..? Hurjalta tuntuu tämä meno nyt etenkin kun pieni lapsi on kaiken keskellä. Toki joillekin viihdearvo ilmeisesti korkea mutta tässähän on kuitenkin oikeista ihmisistä kyse, vaikka ovatkin julkisuuteen hakeutuneet.   

Uskon siihen,että ihminen voi valita, lukeeko blogeja vai ei. Minulle tämä blogi omalta osaltani on ammattimaista, vaikkakin toki meininki monelta osin sen ympärillä on sitä, mitä kukaan tuskin työpaikalleen haluaa. 

Uskon lopulta hyvään, vaikka joskus se totta vie onkin koetuksella. 

Uskon kyllä, että huolta on, mutta tämän asian ruotiminen ei kuulu tänne, kun kyseessä on lapsi. Itse pidättyisin bloggaamasta asiasta ja en antaisi näiden kommenttien realisoitua. 

On taas pakko tuoda kommentti kehiin. 

Karoliina kertoi blogissa Tampereelle muutosta, ei muusta. Sen jälkeen siihen liittyviä, lasta, tapaamisia ym.  koskevia asioita alettiin repostella ihan toisessa blogissa, joka poiki täysin asiattomia kommentteja ja syytöksiä myös tänne blogiin. Loanheittelyä tekivät siis kommentoijat, ei tämän blogin pitäjä, joka tarkalleen ottaen ei ole ottanut mitään kantaa omissa kirjoituksissaan tähän aiheeseen eikä toiseen vanhempaan. Eipä nyt syytetä niitä, jotka ovat sopimukset pitäneet!! Toinen bloggaaja sen sijaan on kyllä ottanut kantaa ja tuonut sen varsin epäasialisella ja ikävällä tavalla julki.

Jos siis toisen blogin kirjoittaja ei  ole myöskään pitänyt sopimuksia siitä, mitä vanhemmat ovat lapsen asioista ja erosta koskien blogikirjoittelua, sopineet, ei siitä todellakaan voi syyttää kuin häntä. Silloinhan HÄN ei ole pitänyt sopimusta. Tästä on turha Karoliinaa syyttää. Oman näkökulmansa hän kyllä tässä tilanteessa voisi kertoa, kuten jo aiemmin kehotin.

Toivoisin, että kommentoijat tutustuisivat paremmin blogin sisältöihin ja teksteihin, eivätkä tempautuisi mukaan tunnepitoisiin kommentteihin. Sosiaalipornoa ei ole synnyttänyt Kolmistaan-blogi vaan kommentit.

Blogitaukoa suosittelisin nyt sinne toiselle osastolle, koska siellä tuntuu menevän tunnekuohuissa aika lujaa – niin kuin hän on itsekin eilen tunnustanut. Tätä blogia ei tarvitse tauottaa, miksi olisikaan. Jos jotain ei huvita lukea, niin myös lukemisessa voi pitää tauon.

 

Karoliina kyllä kirjoitti ihan itse, että F on siirtynyt eskariin Tampereelle, esitti väitteen, että muuttoajankohta ennen kouluikää olisi lapselle hyvä ja että hänen ja F:n arjessa juuri mikään ei ole muuttunut. Ainakin itse ihmettelin postauksen sävyä nimenomaan Karoliinan omien aiempien tekstien valossa. Suurin osa kommenteista on kritisoinut nimenomaan Karoliinan tekstissä esitettyjä asioita, ja sitä, miten muuttopäätös näyttäytyi Karoliinan omana päätöksenä, ei yhteisenä niin kuin yhteishuoltajuudessa pitäisi. E:n blogi toki tuo oman sävynsä asiaan.

Toivoisin, että blogissa voitaisiin käydä asiallista ja kriittisiäkin keskustelua, kuten on esimerkiksi päivähoitokysymyksen ja monessa muussa asiassa onnistuttu. Miksi pitää perheblogia, ellei halua herättää keskustelua perheasioista? Selkeät haukkumiskommentit toki hyvä moderaattori poistaa, mutta kyllä nyt mielestäni kriittinen sävy on seurannut lukijoiden tarkkanäköisyydestä blogin sisäisten ristiriitojen suhteen.

Totta ihmeessä muuttopäätös syntyi Karoliinasta käsin. 🙂 Ei kai nyt isä sano että muuttakaa, mutta ei hän sitä kyllä estänytkään. Itsehän hän sen kirjoitti. 

On todella ongelmallista, jos yhteishuoltajuustilanteessa jommalla kummalla vanhemmista menee ilmoitus- ja sopimusasiat sekaisin. Eli ei, homma ei toimi niin, että toinen vanhempi ilmoittaa toiselle aikovansa muuttaa lapsen kanssa, vaan kun esimerkiksi työtä toiselta paikkakunnalta tarjotaan, ottaa yhteyttä toiseen huoltajaan, jolloin voidaan yhdessä käydä läpi eri vaihtoehdot, tässä tapauksessa esim 1)A ja K muuttavat treelle, E:stä tulee F:n lähihuoltaja, 2)A treella, K jatkaa lähihuoltajana ja palloilee tre-hel-välillä, mahdollisesti F:n vierailuja E:n luona lisätään, 3)kaikki asuvat Helsingissä, 4) kaikki muuttavat Treelle, myös E 5)K muuttaa Treelle, kun F on niin iso, että pystyy matkustamaan junalla itsenäisesti jne.

Eli ei ”olemme ajatelleet muuttaa Treelle” vaan ”nyt on sellainen tilanne, että meillä olisi töiden (tai muun) erinomainen mahdollisuus bla bla, mutta tarkoittaisi Treelle muuttoa, jolloin vaihtoehdot 1-5 jne, mitä mieltä olet? Emme tietenkään lähde, jos sinusta tuntuu, ettei tilanne ole nyt otollinen F:n kannalta”

E toteaa tuossa anteeksipyyntöblogauksessaankin, että oli viemässä asiaa käräjille, mutta sitten vain päätti antaa K:lle periksi, oletettavasti lapsen edun nimissä. 

 

Moikka taas Takiainen ja Mangonsiemen!

Tosiaan asiasta lisää illalla, mutta sen haluan sanoa, että en koe, että sellaisen faktan kertominen kuin että ”lapseni käy esikoulua tai pitää kasviksista” on saman luokan ”paljastus” kuin jokin syvmpi asia muun muassa koskien huoltajuutta, hänen tunteitaan tms. Tämä perheblogin pitäminen on tasapainoilua lapsen yksityisyyden, mutta kuitenkin perhe-elämästä kertomisen välillä. Tulkintoja on niin monia ja jokainen bloggaava vanhempi varmasti haluaa tehdä oikein. Minun nykyinen linjaukseni on kasvottomuus ja se (jota olen muuten aina pitänyt), etten selosta lapseni persoonasta, taidoista tai tunteista. Kolmistaan-blogissa ei ole kerrottu lapsen pottailusta, motoriikasta, akateemisista taidoista, ei suhtautumisesta eroon, eikä isäpuoleen tai muuttoon. Näillä tavoin minä yritän tehdä äitinä oikein. 

No nyt on faktat kerrottu. Lue uusin E2O. Puhukoon ne puolestaan.

Ei nyt mielestäni muuttanut mitään. 

Takiainen ja Mangonsiemen:

Vastailen illalla teille kaikille postauksen muodossa 🙂 

Täältä toivotetaan rauhaa ja rakkautta <3 Onnea ja iloa uuteen elämänvaiheesee.

Huh, mä en vaan pysy perässä näissä käänteissä ja säälittää pienen tytön elämänmuutos, isästä nyt puhumattakaan 🙁 Totta, ettei meillä ventovierailla ole faktoja eikä oikeutta puuttua kenenkään elämään tai päätöksiin, mutta minusta on kummsllista että F:n isä on vain viikonloppu- ja lomaisä. Etäisä. Miksi äiti ei voinu muuttaa vaan uuden poikaystävän luokse ja tyttö olisi voinut jäädä isälleen tuttuun ja turvalliseen arkeen. Olisitko sinä Karoliina valmis tapaamaan tytärtäsi vain 4 päivänä kuukaudessa ja lomilla?? Miten sulla on pokkaa vaatia tätä isältä? Tietysti joulun, pääsiäisen, vapun ym. Juhlapyhät lapsi on äidillä, tietysti. Musta on ihan hirveää seurata vierestä monia eroperheitä ja miten lapset ovat ensisijassa ne jotka kärsivät. Voin vaan arvata mitä tästäkin sopasta tulee…

Aivan yhtä hyvin voisi kysyä, miksi koet ehdottamasi kuvion paremmaksi vaihtoehdoksi  kuin nykyisen. 

Kyse ei ole siitä, mihin Karoliina tai kuka tahansa aikuinen tässä kuviossa on valmis. Kyse on juurikin lapsesta, jonka tuttu ja turvallinen arki on ollut nimenomaa asua lähivanhempiäidin kanssa. Ja se taas on ollut perheen yhdessä sopima seikka. 

Kirjoittelen aiheesta lisää illan postauksessa. Neljää päivää kuussa en silti saa millään laskuopilla. Tosin enpä ole päivistä tainnut itse missään kirjoitellakaan, joten en ota asiaan kantaa se enempää. 

Ymmärtääkseni F on kuitenkin ollut päiväkodissa ja eskarissa, hänellä on ollut kavereita ja tutut ympyrät Helsingissä. Tuttu ja turvallinen ympäristö ja arki ei ole vain koti ja vanhemmat vaan niin paljon muuta (ainakaan yli 3-vuotiaalla). 

Oma äitini itkee edelleen joka kerta, kun heidän perheensä muutto kaupungista toiseen hänen ollessaan eskari-ikäinen tulee puheeksi ja on sanonut sen olleen hänen elämänsä epäreiluin ja rankin tapahtuma. Hän menetti kaikki rakkaat ystävänsä, koska oli liian pieni osatakseen pitää heihin yhteyttä. Meni vuosikausia luoda lähellekään vastaavat sosiaaliset kuviot, kuin hänellä oli ollut ennen muuttoa.

Oma lapsipuoleni onneksi on tähän saakka pystynyt pitämään yllä ystävyyssuhteita eskari- ja viskarikavereihin, joiden kanssa ei äitinsä takia päässyt samaan kouluun. 

Kiitos 🙂 Illalla lisää postauksen muodossa aiheesta. 

Vastaa käyttäjälle Karoliina Sallinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X