Kolmistaan

Paniikkia lentokoneessa

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Se iski aivan yllättäen. Hetkessä, ilman varoitusta.

Istuin viime viikolla lentokoneessa matkalla Helsingistä Tukholmaan. Olen lentänyt vuoden sisällä ennen tätä 18 kertaa. En ole pelännyt kertaakaan, edes hitusta. Ja sitten se kuitenkin iski. Ensin aloin pohtia, miten kone keikuttaakin niin hirveästi. Sitten alkoi tuntua, että on hirveän kuuma. Happi loppui, oksetti. Kuinka ihmeessä tämmöinen sillipurkki voi pysyä ilmassa? Miten kaikki muut ympärillä olivat niin coolisti? Kuinka helppoa tässä olisi kaapata kone. Hyökätä toisten matkustajien kimppuun. Tiputtaa koko laitos.

Selvisin maankamaralle hengissä. Ihan yllätys sinänsä, koska kyllähän noita lentokoneita putoilee ja kaapataan tuon tuosta juuri välillä Helsinki-Arlanda.

Pelko ei laskeutumisen jälkeen silti poistunut. Ne kolme lentoa – varsinkin nousua – jota vielä saman viikon sisällä tein, tuntuivat kaikki yhtä ahdistaville. Pitkillä lennoilla, joissa ei kaarreltu moneen tuntiin tuntuvasti, osasin hieman jo relata ja lukea edes kirjaa. Silti kun laskeuduimme maahan, niskani olivat aina aivan jumissa. Olin peloissani jäpittänyt takakireästi koko matkan ajan.

Ensi viikolla pitäisi lentää taas ulkomaille. Mietin, oliko pelkoni vaan yhden reissun kummajainen vai tulisiko minun nyt valmistautua jotenkin matkaan. Ehkä hömpsy konjakkia, meditaatiota tai jotain muuta?

Onko joukossa muita yllätyslentopelkoisia (tulee mieleen yllätyskyykky)? Miten tästä pääsee taas rentouttavan matkaamisen moodiin?

-Karoliina-

 

Lue myös

X