kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 04.10.2017

18 vuoden etsintä palkittu: Täydelliset farkut päärynävartalolle!

Teksti
Karoliina Pentikäinen
16 kommenttia

Muistan ne teiniaikojen kauhun hetken Jyväskylän Carlingsissä, kun vedin päälleni hiki hatussa koppurakangasta olevia Leviksen 555 -farkkuja. Olin saanut naisen lantion jo 6.luokalla, mutta muuten olin edelleen se alle 45-kiloinen laiheliini. Se oli vartalokombo, joka sai aikaan monen monta kirosanaa ja vuodatettua tuskanhikikarpaloa.

Ongelma oli suuri teinitytön maailmassa. Ne housut, jotka olivat sopivat lantiostani, olivat aivan hurjan isot vatsan kohdalta tai reisien alaosasta. Ja ne taas, jotka olisivat olleet sopivat vatsasta ja jaloista, eivät menneet lantiosta kiinni. Ja koska cooleinta ikinä oli omistaa 555:t, ei mallia yksinkertaisesti voinut vaihtaa itselle sopivammaksi. (Jos sellaisia edes olisi noihin aikoihin ollut tarjolla.) Niinpä ostin ne aivan liian pienet farkut, jotka vedin jalkaan selälläni maaten. Iltaisin, kun otin farkut pois, lantioluideni kohta oli puutunut aivan tunnottomaksi. 

Vaikka aikuiseksi kasvaminen, farkkumuodin muutokset ja erityisesti jegginsien rantautuminen ovatkin helpottaneet monta farkkuongelmaani, on kroppani muoto edelleen ongelmallinen erityisesti housuja ostaessa.

Minulla on naisellinen lantio ja pylly. Joka onneksi nyt on muotia toisin kuin vuosituhannen vaihteessa. Mutta näiden kahden lisäksi minulla on myös kapeat nilkat ja pohkeet. Tämä kokonaisuus tekee sen, että jos jo vatsaongelmani tekevät ongelmia housujen löydössä, antaa muotoni yhden ekstraongelman lisää.

Haaste farkuissa onkin minunlaisellani vartalolla se, että jos farkut ovat sopivat vatsasta ja lantiosta, jäävät ne poikkeuksetta liian löysiksi polven alapuolelta. Ja jos taas housut ovat hyvät polven alapuolelta (tarpeeksi tiukat ja tarpeeksi lyhyellä lahkeella), ne ovat aivan liian puristavat pepusta ja lantiosta.

Olen kuitenkin löytänyt pöksyt, jotka käyvät täydellisesti kroppaani. Jopa tähän IBS:n oikuttelevaan vatsaan. Nimittäin Zaran Body Curve-malliston farkut. Aivan, kun joku olisi ottanut vartaloni malliksi housuihin, niin hyvin istuvat ne ovat. Vatsa ei purista, peppu mahtuu mukaan ja silti ne istuvat myös jaloista. Ja hintakin on aika paljon vähemmän kuin Leviksissä ennen ja nyt. Taisin pulittaa viime kerralla Body Curve -farkuista 25-30 euroa.

Joskus töitä oikeanlaisten farkkujen eteen pitää tehdä 18 vuotta. Nyt toivotaan, että kroppa ei enää kauheasti muutu tai Body Curve -farkkujen valmistus lopu.

-Karoliina-

Kuvat: Armando Tranquille

Paita, Carlings // farkut, Zara 

 

Kommentit (16)

Kiitos! Menee testiin! Olen kai tavallaan tiimalasivartaloinen, mutta mulla on sama housuongelma. Paino on sama kuin ennen raskauksia, mutta ei toivoakaan, että samat farkut menisivät vielä jalkaan. En tiedä voiko niin olla, mutta musta tuntuu, että raskauksien jäljiltä mun lantio jäi jotenkin synnytysvalmiuteen. Lantio tuntuu leveämmältä. Ei sitä muuten huomaa, mutta housuja sovittaessa kyllä huomaa. Ja jos tulee lihottua, ekana sen huomaa reisissä. Miksei se rasva ikinä mene rintoihin?

Piti vielä tulla kiittämään vinkistä, kävin tänään sovittamassa näitä ja mukaan lähti kaksi paria. Raskauksien myötä kropan muoto on entistäkin päärynämpi, mutta sääret on kapeat. Nää oli ihan täydelliset myös hinnaltaan! 🙂

Kiitos vinkistä! Sama tilanne täällä kehon suhteen. Onko kuvissa päälläsi olevissa farkuissa matala vai normaali vyötärö?
Uskallan suositella myös Onlyn Coral-mallia. Ne on ihanan matalat ja sujahtavat jalkaan.

Oli ihan pakko tulla kiittämään vinkistä, hain eilen kaksi paria näitä. Ehdottomasti parhaat farkut tälle tällaiselle kropalle! Ainoastaan American Eagle Outfittersiltä olen onnistunut löytämään hyvin istuvia, mutta niitä kun ei suomesta tai mistään lähimaista saa. 🙂

Hyvät farkut! Ootko kuinka pitkä? Mä olen 160cm, ja kaikki housut on _aina_ liian pitkiä. Tosi harvalla valmistajalla on housuissa muita pituuksia kuin 32″, tai jos onkin niin ne koot jatkuvat ylös- eivätkä alaspäin…

165, mutta mulle on suhteessa pitkä selkä. Mun lahkeen mitta on 30, johon noi cropatut Zarat menee oikein hyvin! 

Tuli postauksestasi mieleen muistaakseni eilinen instastorysi, jossa ilmeisesti postauksen kuvien ottamisen jälkeen totesit, että olisi hyvä jos jokaisella bloggaajalla olisi homokaveri, joka voisi ottaa tarvittaessa pyllystä kuvia. En ihan sanatarkkaan muista, mutta jokseenkin näin ilmeisesti tarkoitit? Ihan hyvässä hengessä kysyisinkin, että mitä merkitystä ihmisen seksuaalisuudella on takamuksesta kuvia ottaessa, jos on ammattimielessä otetut kuvat kuitenkin? Ja onko sillä merkitystä kuka kuvan on ottanut, jos se tulee kaiken kansan nähtäville? Itse feministinä karsastan ajattelua, jossa lokeroidaan ihmisiä seksuaalisuuden perusteella, niin ihan mielenkiinnosta kuulisin ajatuksesi tuon kommentin taustalla.

Mähän vastailinkin sulle tähän kysymykseen jo Instassa, mutta laitetaanpa vielä tähänkin uudelleen 🙂

Mulle on aivan sama, onko mun kaveri/ystävä/sukulainen/työkaveri homo vai hetero. Uskon, että sellainen henki on mun blogista ennenkin välittänyt, vai kuinka?

Mutta: Olen myös työpaikassa, jossa kaikki muut ovat (hetero)miehiä. Ja varsinaisista työkavereista kukaan ei ole still-kuvien ammattilainen. Eli: Uskon, että olisi kaikista kiusallista tai vähintäänkin koomista, jos menisin huikkaamaan:”jätkät, kuka ottaisi mun pyllystä kuvan”. 

Ammattilaiset erikseen. Mutta kun näitä tehdään hyvää hyvyyttään kavereina ja työkavereina, tilanne on toinen. Silloin on väliä, kuka kuvaa kenenkin pyllyn. 

Ja kyllä: Lopullinen kuva ja kuvaustilanne ovat todella eri asiat. Kuvaustilanteessa on aina jotenkin ”alasti”. Varsinainen kuva on vain jäävuoren huippu, pelkkä lopputulos. 

 

Kiitos vastauksesta! Olen samaa mieltä kanssasi, että blogissasi on aina vallinnut suvaitsevainen henki. Sen vuoksi huomio kiinnittyikin tuohon kommenttiin, jossa erikseen painotettiin seksuaalisuutta.

Vaikea vaan tajuta, että mikä juurikin siinä kuvaajan homoudessa on merkittävää takamusta kuvattaessa. Mikä muuttuisi jos henkilö olisikin hetero? Sen enempää asiaa analysoimatta, antaa meillä jokaisella olla omat yksilölliset mielipiteemme ja kokemuksemme.

Näköjään joku muukin on myös miettinyt asiaa, koska minulle et asiaan ole Instassa vastannut, enkä siellä ole kyllä kysynytkään 🙂

Olet kyllä kaukana päärynästä 🙂 ihan normaalia että lantio ei ole yhtä kapea kuin vyötärö!

En tarkoita, että päärynä – tai mikään mukaan malli – olisi epänormaali. Mutta päärynävartalon tunnusmerkit ovat mm:

Rasva kerääntyy ensimmäisenä takapuoleen ja reisiin – kyllä
Ylä- ja alavartalon kokosuhde menee niin, että alavartalo on kokoa tai useampaa isompi kuin ylävartalo – kyllä (XS ja M)
Hartiat ja rinnat ovat kapeammat kuin lantio – kyllä

Uskoisin siis, että kroppani on klassinen päärynä. 

 

Jännää, mä en huomaa mitään noista piirteistä sussa. Mutta kaikki kai sit näkee oman kroppansa eri tavalla 🙂

Mä olen ihan samanlainen päärynä kuin Karoliina ja kuvista ei välttämättä hahmotu se kolmiulotteinen muoto, eli kun lantiossa on leveyttä hieman enemmän kuin rintakehässä, on peppua mutta pienehköt rinnat, rinnan- ja lantionympärykselle tulee helposti 15 cm eroa, joka monilla merkeillä tekee kahden koon eron. Haastavaa tyköistuvien mekkojen, kynähameiden ja housujen kannalta.

 

Juuri näin. Kyse ei ole arvotuksesta (hyvä-huono kroppa), vaan ihan faktasta. Mä en esim koskaan löydä juuri kapeita mekkoja itselleni, koska kaikki ylhäältä sopivat jää pyllystä/lantiosta jumiin. 

Öhöm, kuinka se on oman kropan näkemistä eri tavalla, jos huomio pohjautuu faktuaalisiin kokoeroihin XS – M

Hah! No ei tosiaan mene 😀 

Lantiohan jää (kuulemma) todella pitkäksi ajaksi ”auki”. Ja kaipa mitä useampi synnytys takana, sitä suurempi riski, ettei palaudu ihan entisiin malleihin. 

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X