kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 01.12.2017

En osaa ruotsia. Olen juntti?

Teksti
Karoliina Pentikäinen
131 kommenttia

Juha Hurme voitti tällä viikolla Finlandia-palkinnon teoksellaan Niemi. Teostakin suuremman huomion mediassa on kuitenkin saanut Hurmeen kiitospuhe, jossa hän otti napakasti kantaa maailmantilaan ja meihin ihmisiin. ”Opetelkaa ruotsia, juntit”, läväytti Hurme lopuksi ja se jos mikä, pisti minut miettimään.

Minä olen aina ollut todella huono vieraissa kielissä. Osasyy löytyy varmasti lukihäiriöstäni. Kun oppiminen oli kovan työn takana – eikä sittenkään tulokset olleet mitään huimia – motivaatio kielten opiskeluun laski. Enkä nyt voi sanoa, että milleniumin ajan Hankasalmi olisi ollut mitenkään otollinen ympäristö opiskella ruotsia. Ei siellä päin Suomea tullut mieleenkään, että joku oikeasti puhuisi ruotsia jossain.

Oli syy huonoon kielitaitooni mikä hyvänsä, fakta on se, että olen aivan toivottoman surkea ruotsissa. Englantia puhun vielä jokseenkin ok:sti, vaikken siinäkään loista, mutta ruotsin kanssa asia on toisin.

A – joka itse puhuu hyvinkin sujuvaa ruotsia – kerran totesi, että varmasti minäkin ymmärtäisin ruotsia, jos vain rohkaistuisin: ”Se on vaan sun omasta asenteesta kiinni.” Oli pakko pudottaa mies maanpinnalle ja kertoa, että tässä ei ole nyt asenteesta kyse. Jos ihan oikeasti kielitaidon koko kirja tiivistyy lauseisiin ”Jag heter Karoliina” ja ”När går nästä bussen till Slussen”, ei ihan hirveän hyvin menee. Enää ei ole kyse rohkeudesta tai ujoudesta, vaan yksinkertaisesti osaamattomuudesta. Siitäkin huolimatta, että jollain kummallisella ilveellä olen läpäissyt niin ruotsin yo-kokeen kuin akateemisen ruotsin yliopistossakin.

Hurmeen mukaan me ruotsia osaamattomat olemme juntteja. Kyllähän tuollainen nimittely tietysti sattuu, mutta siltä minustakin – juntilta – on hirmuisen monta kertaa kielitaidottomana tuntunut. Kun muutin 2005 Helsinkiin ja menin töihin Stockalle, tajusin ensimmäisen kerran konkreettisesti, että joku oikeasti puhuu toista kotimaista. Samalla myös ymmärsin sen, kuinka ruotsin kielen osaaminen – edelleenkin, vaikkei eletä enää mitään Mikael Agricola -aikoja – jakaa ihmiset usein meihin ja teihin. On ne vähän paremmat ihmiset, jotka puhuvat ruotsia. Ja sitten me rahvaanomaiset juntit, jotka emme sitä osaa.

Jos ruotsin ja suomen kielen jako kertoi joskus aikanaan kuuluiko ihminen porvareihin vai työläisiin, ei jako – ainakaan joissain piireissä – ole kadonnut vielä minnekään. Hurme sen sanoillaan jo osoitti todeksi.

Täytyi todeta, että häpesin – ja häpeän joskus edelleenkin – kun en ymmärrä sanaakaan jostain ruotsinkielisestä keskustelusta. Tulee hurjan kiusaantunut olo, kun pöytäseurue vaihtaa yhtäkkisesti kieleksi ruotsin tai kun joku letkauttaa jonkin hauskan sanonnan RUOTSIKSI. Siinä sitten istuu hölmö ilme naamalla, koska kyllähän nyt jokaisen akateemisen ihmisen kuuluu osata ruotsi kuin vettä vaan. Minä vaan en osaa.

Näin aikuisena kiroan sitä, etten ottanut itseäni niskasta kiinni kouluaikana. Olisi pitänyt lukihäiriöstä ja ympäröivästäni ruotsalaiset on homoja -asenteesta* huolimatta opiskella se perhanan kieli edes sille tasolle, missä englantini nykyisin on. Olin tyhmä, keskenkasvuinen ja varmaan myös vähän laiska. Ennen kaikkea olin ymmärtämätön maailman suhteen.

Silti olen sitä mieltä, että ruotsia osaamattomien haukkuminen junteiksi on vielä juntimpaa kuin itse kielitaidottomuus. Tulee ihan mieleen jo lapsena opittu sanonta: Se joka toisia junteiksi haukkuu, on sitä ite.

Ehkä Hurmeen pitäisi tutustua sielun sivistykseen akateemisten taitojen lisäksi. Silloin hän ymmärtäisi, ettei yksittäinen taito tee ihmisestä yhtään sen huonompaa – eikä kyllä parempaakaan – kuin jostakin toisesta. On hienoa osata erilaisia asioita, mutta itse asiassa todellisuudessa asiat mitataan muilla kuin taitojen luettelolla.

-Karoliina-

*teini-ikäisten keskuudessa levinnyt lentävä lause. Ei oma kantani aiheesta. 

Kuva: Pixabay 

Kommentit (131)

Näin kirjoitti nuori mies blogissaan ja tämän soisi kuuluvan Hurmeen ja hänen ihailijoittensa korviin:

Kerron teille julkisen salaisuuden: en osaa muodostaa ruotsiksi oikein yhtäkään lausetta. Ylipäätään olen kielissä ihan paska. Yksinkertaisesti mahdottoman ruotsin kurssin vuoksi myös kandin tutkintoni lepää ruotsia vaille valmiina yliopistolla. Luultavasti ikuisesti. —

—. Ymmärrän tarpeen ruotsinkielisille palveluille. Kaksikielisyys on itsestäänselvää. Kielten opiskelu todellakin avartaa maailmaa ja sivistää, mutta ei itsessään ole koko sivistys eikä opiskeltavan kielen tarvitse olla ruotsi. —

Juha Hurmeen eiliseltä Finlandia-palkintopuheelta ja ”opetelkaa ruotsia, juntit” -puheelta tuskin kukaan on voinut välttyä. Myönnän rehellisesti, että pahoitin siitä mieleni —

— elitismissä ruotsi — eniten näkyy. Siinä, kun suomenruotsalainen puhuu suomenkieliselle ruotsia ihan vain koska voi, ei koska tarvitsee. Siinä, kun ruotsinopettaja vahingoniloisesti naurahtaen aloittaa, että olit kyllä kaikista hylätyistä ehdottomasti heikoin, ruotsi ei tule päästäsi ulos järjellisessä muodossa kun pitäisi oikeasti käydä tentti läpi siinä mielessä, että joskus voisin päästä siitä läpi. Siinä, kun kirjallisuuspalkinnon pitäjä puhuu puolet ruotsiksi ja hörähtää loppuun, että opettele juntti ruotsia ja koko ylhäinen kirjallisuusväki katsomossa nauraa. Se ei ole minusta lempeää huumoria, se on ilkeää. Minäkin olen kirjallisuusihminen: kirjoitan, luen ja olen paperillakin ruotsia vaille kirjallisuuden tuntija. En tosin selvästikään saman kirjallisuuden kuin Juha Hurme.

Sivistynyt ja fiksu kun voi ihan hyvin olla osaamatta ruotsia. Asioista voi olla perillä ja aikaansa seurata.

— Kielitaidoton junttikin tajuaa, ettei Hurmeen peräänkuuluttamaa sivistystä vaalita sanomalla toisen olevan tyhmä.

http://www.tamankylanhomopoika.fi/2017/11/ruotsin-kieli-ei-ole-sivistyks

No jopa on kommenttiryöppy. Pistän pari omaa mielipidettäni/vastausta vielä tähän ja klousaan sitten omalta osaltani tämän.
1. Jos joku väittää, että MINUN ajatukseni ruotsin kielestä, sen osaamisesta ja Hurmeen puheesta on kannanotto pakkoruotsille, se ei ole. Joku voi liittää asian siihen, itse en edes miettinyt sitä.
2. Oma kirjoitukseni ei ollut myöskääm rasismiin kannustava puheenvuoro, Oksettava ajatus, ja varmasti myös kommentin kirjoittaja tiesi, ettei sellainen kuulu ajatusmaailmaani.
3. Lukihäiriötä on montaa erilaista. Ja siihen voi liittyä myös moni muita oppimisvaikeuksia. Se, että minä olen ammatiltani kirjoittaja ja äidinkielen opettaja lukihäiriöstäni huolimatta, on totta, mutta se ei silti ole mahdollista – edes sillä kuuluisalla sisulla – kaikille lukihäiriöisille. Olen sitä mieltä, ettei oppimisvaikeus saa olla tekosyy, mutta toisaalta se on monesti myös todellinen iso syy oppimisen ongelmiin. Siksi sitä ei saa vähätellä ja vaan sanoa, että vaikeus olisi ”vain hidaste”. Joskus niin, mutta joskus se on myös kokonainen este.

Palaan tähän vanhaan juttuun, kun vasta nyt uskalletaan kritisoida Hurmetta. Meni yli kuukausi ennen kuin Hurmeen puhetta tohditaan kritisoida valtamediassa. Näin professori Hämeen-Anttila eilen hesarissa:

Hurmeen junttipuhe lienee ollut tähdätty liiallista suomenkielistä kansallisuusmielisyyttä vastaan, mutta ylimielisyydessään heitto oli huonosti harkittu.

Useimmat suomalaiset, joille ruotsin puhuminen tai ymmärtäminen on vaikeaa, eivät suinkaan ole kansalliskiihkoisia fennomaaneja, vaan aivan tavallisia ihmisiä, joiden elämässä ruotsi ei vain näyttele mitään roolia ja joille laaja kielitaito ei ole itsestäänselvyys.

Ja tietysti on myös niitä, jotka seuraisivat englannin-, saksan- tai ranskankielistä puhetta vaivattomammin kuin ruotsinkielistä eikä heidänkään julistamisensa junteiksi tunnu oikein luontevalta. Nykyään ikkunoita voi avata suoraankin Eurooppaan eikä kaiken tarvitse enää kulkea entisen emämaan kautta.

Sensuroit kommenttini?!?

Välinpitämättömyys on paras kosto.
Tunnekuohun sijasta kannattaa kylmästi pohtia, mihin rajallisen aikansa käyttää.Itse katson jo tulevaisuuteen, valinnanvapauden aikaan.

Eduskunnan kaksi valiokuntaa on juuri hyväksynyt kielikokeilun, jossa ruotsin sijasta voi opiskella jotain maailmankieltä.

Ruotsin kielen valitsemisella koulujärjestelmän puitteissa on erikoiset seuraukset.
Jos luet ruotsia ”edes vähän”, velvollisuus lukea ruotsia seuraa koko opintopolun ajan. Ruotsi on siis nimenomaan velvollisuus, ei oikeus.

Jos taas valitset jonkin maailmankielen, mitään virkamiesranskaa tai virkamiesvenäjää ei korkeakoulussa tarvitse lukea.Maailmankieli on oikeus, ei velvollisuus.

Kannattaa siis oppia se ruotsi jossain muualla kuin koulussa, jos siihen on ”edes vähän” suuntautunut. Muuten siitä tulee taakka.

Lue ja hämmästy!
Lainaus

Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.
8.5.2017 15.15
Hallinto-oikeus: Dekaanin päätöksellä hylätä vapautushakemus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä ei loukattu perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta

Hallinto-oikeus: Dekaanin päätöksellä hylätä vapautushakemus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä ei loukattu perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta
Valittaja oli hakenut vapautusta toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä. Asiassa saadun selvityksen mukaan Aalto-yliopiston perustieteiden laitoksella tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittavalla valittajalla on päättötodistus Sipoon lukiosta. Hänen päättötodistukseensa on merkitty suomi äidinkielenä hyväksytysti suoritetuksi, minkä lisäksi hän on suorittanut ruotsin kielestä B1-tasolla 6 kurssia. Hallinto-oikeus katsoi, että valittajan koulusivistyskieli on siten suomi ja näin ollen hänen tulee osoittaa toisen kotimaisen kielen taito ruotsin kielessä. A ei esittänyt erityistä syytä kielitaitovaatimuksesta vapauttamiseksi. Hallinto-oikeus katsoi, ettei valituksenalaisella päätöksellä loukattu Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2017)

Helsingin hallinto-oikeus 24.4.2017, päätös 17/0308, dnro 04387/16/1305 (julkaisematon)
Lainaus loppu

Tässä ketjussa on monta sellaista, jotka sanoivat loukkaantuneensa niiden juntiksi kutsumisesta, jotka eivät ymmärrä ruotsia. Tämän blogin ulkopuolella loukkaantuneita on todennäköisesti tuhansia ehkä paljonkin enemmän. He eivät ole tehneet mitään muille, eivät vaatineet mitään muilta. Heitä pilkattiin vain, jotta heidän kauttaan päästiin plkkaamaan persuja. Miksi tämä hyväksytään mielihyvin?

Tässä puhe kokonaisuudessaan: https://areena.yle.fi/1-4300695

Ei siinä ketään pilkata, ei edes persuja. Uhriutumiseen ei ole nytkään aihetta.

Tietoisesti raapaisemaan ja sitä kautta kohauttamaan tehty puhe. Puheen ammattilaiselta olisi lupa odottaa enemmänkin.

Hurme ei ole puheen ammattilainen, vaan melko omissa oloissaan elävä kirjailija. Kuulehan sen, että Hurme ei ole ammattiesiintyjä, jo Hurmeen pitämästä puheesta, jos sen on kuunnellut. Hurmeen epävarmuudeen jopa näkee hänestä: puhuminen jännittää Hurmetta aivan suunnattomasti. Tuollainen Hurmeen kaltainen reppanako on sitä Suomen ylimielistä kultturieliittiä? Nyt on kyllä viholliskuvat vähissä.
Tämä kohu on pelkää farssia, jota kukaan järkevä ihminen ei ota tosissaan. Tai ainakaan kukaan, joka on sen puheen kuullut, ei ota sitä tosissaan. Ilmeisesti Karoliina ja kulttuuriministerimme reagoivat lööpeihin.

Karoliina reagoi lukivaikeuden omaavana ihan oikein – niin ovat reagoineet muutkin.

Onko Hurme niin reppana, että saa loukata muita, koska ei hallitse puhumista?

Minä kuulin puheen taustalla kassakoneen äänen. Ymmärrän mutten hyväksy.

Eräs toinen blogisti puki asian hyvin sanoiksi: ”Tiedämme myös, että ruotsin osaaminen ei ole sivistyksen tae. Tämän todistamiseen ei olisi kuitenkaan pitänyt käyttää tätä juhlavaa hetkeä ja tilannetta.”

Niin, onko Hurme ilkeä ammattipuhuja, joka tukka sliipattuna laskelmallisesti loukkasi tahallaan miljardeja ihmisiä koska kirjamyynti? Vai onko Hurme nukkavieru kynäniekka, jonka mitätön vitsi irrotettiin julmasti asiayhteydestään, jotta blogit, lööpilehdet ja tahallaanloukkaantujat saisivat klikkejä ja kommenttiosioita joissa meuhkata? Kuulen kommenttien taustalla kassakoneen äänen. Ymmärrän, utten hyväksy.
Muut ovat reagoineet? Muut? Joo, hyvä yritys, trolli, mutta kuinka monta erillistä kommentoijaa täällä oikeasti on? Tunnistan tyylisi LumikkoSeesNRR. Miksi keskustelet niin monella nimellä? Miksi keskustelet niin epärehellisesti?
Tässä eräs aikaisempi viestisi: ”Eilisillan pikkujouluissa juontaja aloitti: ´Minä puhun nyt teille suomea, koska ette te juntit muuta ymmärrä.´ Nauru täytti salin.”
Joko Hurmeen puhe oli hirvittävä rikos ihmisyyttä vastaan, tai sitten se oli vitsi, jolle voi naureskella pikkujouluissa ja toistaa samaa vitsiä kommentista toiseen. Hurmeen puheen on oltava jompi kumpi, se ei voi olla molempia samaan aikaan.

Kuulehan, nyt keskustellaan eikä sillä ole väliä, oletko löytänyt jonkun tekstejä jostain muualtakin. Keskity ihmeessä hiomaan ajatuksia ja jätä henkilökohtaisuudet sikseen. Ne eivät somessa kuulu asiaan. Asia taas kuuluu someen ja nimenmaan aito vuorovaikutus.

Kukaan ei ole sanonut Hurmeen tekstiä rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Tyylilajiasi sanotaan olkiukoksi.

Sen sijaan herrojen ilkeilyt käännetään nauruksi – se on ollut ikiaikainen toimiva tapa. Niin tässäkin.

Ja tästä eteenpäin vain asiaa.

Joko ilkeily on itkettävää tai ilkeily on naurattavaa. Se ei voi olla molempia samaan aikaan. Ellei sitten ole täysin epärehellinen mielipidelannoittaja, joka esiintyy monilla nimillä eikä välitä rehellisestä keskustelusta pätkääkään, koska haluaa vain levittää salaliittoteorioitaan ja propagandaansa.
Seuraavaksi voit varmaankin kertoa lisää siitä, miten suomenruotsalainen (((eliitti))) on oikeasti syyllinen Hurmeen sanomisiin ja sanan ”juntti” olemassaoloon. Ja kohta saamme varmaan kuulla mikä oli ruotsinkielisten rooli Mainilan laukauksissa ja kuka hurreista teki 9/11. Onnea valitsemallasi tiellä.

Edelleen olen sitä mieltä, että lukihäiriö ei ole este, se on hidaste. Karoliina on itse upea esimerkki siitä. Hän on pätevä äidinkielen opettaja, kirjailija, kirjoittaja. Ja varmasti on vaatinut työtä, intoa ja älyä. Ja lisäksi uskoa siihen, että voi ja pystyy. Lukihäiriö ei estä ihmistä oppimasta. Sellainen ajatus aiheuttaa syrjintää. Lue tarkemmin, arvostele sitten, hyvä lumikko. Trolleja riittää jokaiselle sivulle. Tylsää.

Yhdellä este toisella hidaste. Jos haluaa elämältä muutakin kuin kielitaitoa niin pakkoruotsi voi olla helvetillinen este. Kuinka moni insinööri on lopettanut opintonsa ruotsia vaille valmiina?

Miksi haluat nostaa kielten osaamisen muun yläpuolelle? Siitähän nyt on kysymys. Jos joku matemaatikko olisi voittanut Finlandian säieteoriapläjäyksellä ja sitten vetänyt puheensa kaavojen kavalkadina ja ilkkunut, että jos menee yli hilseen, niin kannattaa opiskella teoreettista fysiikkaa, juntit.

Niin – oletteko te kielitaidon hehkuttelijat tavallista ylimielisempiä?

Joo, kyllä me varmaan ollaan. Hienosti päätelty 🙂

Nyt ollaan oleellisen äärellä!

Kysymys: ”Nyt ei puhuta suomenruotsalaisten kokemuksesta vaan muiden suomalaisten oikeudesta elää ilman ruotsia ja ilman leimaa ruotsittoman junttiudesta. Onnistuuko se?”

Vastaus: — esim saisi hoitoa äidinkielellään joka kuitenkin on ”pakkoruotsin” tarkoitus. — siis vastauksena kysymykseen; ei, minusta ei onnistu.
Suomalainen (Ei varmistettu)2.12.2017 11:46:

Siis meitä suomenkielisiä saa ja pitää kutsua junteiksi, jollemme hoida velvollisuuttamme opiskella ruotsia – ei suinkaan kirjallisen makumme kehittämiseksi vaan – ruotsinkielisten palvelemiseksi?

Missä kohtaa sanottiin että saa ja pitää kutsua junteiksi? Tosiasia on että laissa säädetyn virkamiesruotsin ja -suomen tarkoitus nimenomaan on turvata perustuslaissa määritelty oikeus saada hoitoa ja palvelua maan molemmilla virallisilla kielillä, ei kehittää kenenkään kirjallista makua. Muuttamatta perustuslakia (eli poistamalla tämä oikeus) ei voi puhua ”muiden suomalaisten oikeudesta elää ilman ruotsia” koska silloin jyrätään toisen, vaikkakin vähemmistön, perustuslaissa määritelty tosiasiallinen oikeus. Eli mielestäni nämä kaksi asiaa ovat hyvinkin kiinteästi toisiinsa liittyvät eikä oikein toisesta voi keskustella ilman toista.

Se, saako jotakuta kutsua juntiksi ja millä perusteella on ihan eri asia, eikä siihen varsinaisesti otettu kyllä kantaa yllä. Se, että nyt tämän Hurmeen kommentin lisäksi olisi ollut joku yleinen konsensus, edes ns. sivistyneiden kesken, että et osaa ruotsia = olet juntti, josta suomalaiset jotka eivät osaa ruotsia niin kovin jokapäiväisessä elämässään kärsisivät, niin noh, väitätkö nyt ihan tosissasi että näin on?

Missään ei pienen kielivähemmistön palveluja toteuteta pakkoruotsin kaltaisella pienellä pakollisella kielellä alakoulusta yliopistoon, ja vielä vailla vapautuksia. Ei missään. Eikä toteutettu meilläkään ennen vuotta 2004, jolloin RKP sai haluamansa virkamiesten kielitaitolain. Siihen asti oli riittänyt, että viranomainen erilaisin järjestelyin pystyi tarjoamaan tarvittaessa ruotsinkielistä palvelua. 2004 tämä muuttui yksittäisen virkamiehen velvollisuudeksi osata ruotsia, mikä muka varmistetaan korkeakoulututkinnoissa pakollisella virkapakkoruotsilla.

Kyse on siitä, että todellisuudessa jo 50-luvulla huomattiin, ettei ruotsi ole useimmille suomalaisille tarpeellinen kieli, englanti on. Tämä sai varakkaan ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston liikkeelle: ruotsin asema ei saa heikentyä. Niinpä varakkaat ruotsinkieliset taustavaikuttajat panivat myyränsä liikkeelle politiikassa, virkamiehistössä ja elinkeinoelämässä. Lehmänkauppa 1968 toi pedagogien suunnitteleman englannin sijaan ainoaksi yhteiseksi kieleksi peruskouluun ruotsin. Yliopistojen tutkinnonuudistukseen saatiin 1978 virkapakkoruotsi (jota ei siis useimmilla aloilla ollut aiemmin lainkaan, kuten ei ole vieläkään missään muussa maassa), 1990-Luvulla ammattikorkeiden tutkintoihin tuli sama virkapakkoruotsi. Seuraava taso oli saatava aina perustelemaan edellisen tason pakkoa. Vasta 2004 saatiin virkamiehiä sitova kielitaitolaki.

Aluksi siis ruotsin pakollisuus oli perusteltu ensin sillä, että kyseessä on toinen kansalliskieli (vuodesta 1968), vaikkei tuo nimike missään muualla vaatinut kielen pakollisuutta. Vuosina 1978-2004 pakkoa perusteltiin sillä, että ruotsi tulee kuitenkin vastaan korkeakouluopinnoissa. 2004 eteenpäin pakon perusteena olikin ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen ja suomenkielisten tasa-arvo, koska ilman pakkoruotsia he eivät kykene suoriutumaan virkamieheksi. Näin siis rakennettiin pakko, jota on nyt vaikea purkaa.

Pakko pitäisi purkaa käänteisessä järjestyksessä, mutta silloin ruotsinkielisten edunvalvonta alkaa vaatia: kertokaa ensin, miten ruotsinkieliset palvelut järjestetään. – Tietysti kuten oikeasti nytkin: ruotsinkieliset palvelevat toisiaan ja pieni joukko suomenkielisiä opiskelee vapaaehtoisesti ruotsia. Pakkoruotsi ei ole koskaan taannut palveluita eikä edes kelpaa ruotsinkielisille vrt. Vaasa-Seinäjoki. Mutta pakkoruotsista ruotsinkielinen edunvalvonta ei ole valmis luopumaan sen antaessa muita etuja: alemmat pääsyrajat suosikkialoille, etuajo-oikeuden virantäytössä, ruotsia osaavien etuajo-oikeuden ja siten ruotsimyönteisyyden korkeammassa virantäytössä, erilaiset kieliasiantuntijatehtävät eri tahoilla…

Tästä pitäisi puhua. Suomen kielipolitiikka vaatii ison remontin. Paine kasvaa paitsi suomenkielisten taholta myös kasvavan maahanmuuttajajoukon takia. Elämän on mentävä eteenpäin.

Ruotsin kielen asemasta Suomessa saa ilman muuta puhua. Mutta se ei mielestäni sinänsä nimenomaan liity mitenkään Hurmeen puheeseen, tai siihen kuinka kautta aikojen on kovin loukattu ja haukuttu ruotsia osaamattomia ja että tämä olisi ”eliitin” mielestä hyväksyttävää ja jopa suotavaa, mikä oli kommenttiketjun alkuperäinen kyseenalainen väite. Kohun alkuperä on hyvin suurilta osin nimenomaan sinisten epätoivoinen yritys nostaa kannatusta pakkoruotsin avulla, ja tähän tarttuivat media ja lööpit ja koko asia on irrotettu asiayhteydestä sen myötä.
Puhumattakaan siitä, että tämän kielipolitiikan tarkoitus olisi säilyttää väitetyt yhteiskunnalliset edut kuten mainitut alemmat pääsyrajat jne, on ihan pötyä, nyt foliohatut pois päästä! Mikään ei estä hakemasta ruotsinkieliselle ”helpommalle” puolelle, ihan joka vuosi ”pelkällä” kouluruotsilla mennään ruotsinkielisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin sisälle (ja myös valmistutaan), ihan samalla tavalla kun ruotsinkielisten pitää opetella suomea opiskellakseen niitä aineita mitä ei vaikka ruotsiksi tarjota. Mikä tämän asian ratkaisisi, koko ruotsinkielisen koulujärjestelmän lakkauttaminen? Sekin on jo aika eri keskustelu sitten… Ja ihan yhtä lailla virkoihin (ja yleensäkin about kaikkiin töihin) vaaditaan nimenomaan suomenkielen osaamista, eli äidinkieleltään ruotsinkielisten on opeteltava se suomi. Kaksikielisyys ei todellakaan ole mikään ilmaiseksi taivaalta tippuva lahja jonka joku suurempi taho viisaudessaan päättää langettaa koko ”varakkaalle suomenruotsalaiselle eliitille” syntymästä, vaan se vaatii aktiivisen päätöksen perheessä ja kovaa työtä ja ihan yhtä lailla ”pakkosuomen” opiskelua, jotta lapsesta ja myöhemmin aikuisesta tulee oikeasti kaksikielinen, se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, vaan asennekysymys. Ja kyllä ihan yksikielisistäkin perheistä kasvaa todistetusti täysin kaksikielisiä lapsia, sekään ei tule ilmaiseksi mutta yhtälailla se ei todellakaan ole mahdotonta tai edes kovinkaan harvinaista tänä päivänä.

Ruotsinkieliset ovat mannermaalla alle viiden prosentin kielivähemmistö, he opiskelevat suomen omaksi edukseen kuten kaikki maailman kielivähemmistöt opiskelevat maansa pääkielen.

Ruotsinkielisten koulutusten alemmat pääsyrajat tarvitsevat pakkoruotsin, koska silloin voidaan sanoa, että ne ovat periaatteessa kaikkien haettavissa. Tämän totesi aikanaan opetusministeri Gustafsson, joka epäili erilaisia pääsyrajoja ja kiintiöitä tasa-arvoperiaatteen vastaisiksi. Todellisuudessa ruotsinkielisiin koulutuksiin hakeutuvat vain harvat muunkieliset, koska ihmiset eivät halua opiskella ruotsiksi eikä panostus ruotsiin ole usempien kohdalla järkevää. Ennemmin moni lähtee ulkomaille opiskelemaan. Ruotsinkielisissä kiintiöissä hakevat esim. ne suomenkieliset, jotka ovat asuneet osan kouluajastaan Ruotsissa.

Vaikka ruotsin kielellä on maassa oma virallinen asemansa, mikään ei voi tehdä siitä tarpeellisempaa kuin alle viiden prosentin vähemmistön pieni kieli on missä tahansa maailmassa.

Mäkään en osaa hirveästi ruotsia, sanasto on ihan olematon. Mä olen kokenut, että opettelemattomuuttakin isompi merkitys on ollut sillä, että ei ole altistunut ruotsille samalla tavalla kuin englannille. Olen aina katsonut suurimmaksi osaksi englanninkielisiä ohjelmia ja olen lukenut paljon englanniksi. Kielitaito on sitä kautta pysynyt yllä ja sanavarasto laajentunut. Ruotsia en ole harjoittanut samalla tavalla.

Olisikohan vielä liian myöhäistä?

Ei oo liian myöhäistä! Jos intoa riittää, niin sanastoa tarttuu tosi hyvin vaikka leffoja katselemalla. Toinen hyvä on suomenruotsalaiset keskusteluohjelmat, joissa ääntäminen on suomenkielisen korvaan paljon selkeämpää kuin ruotsalaisten puhe. Niitä on tosi helppo ymmärtää ihan kouluruotsin pohjalta.

Juuri siksi englannin ohelle täytyy päästä itse valitsemaan kielet, että samalla täytyy olla intoa ja halua ylläpitää itse kontakteja siihen uuden kielen avaamaan kulttuurialueeseen: musiikkia, elokuvia, lehtiä, kirjoja, matkoja, ystäviä – eikä haittaa, vaikka työn tai harrastuksen tai erityisesti sukulaisten kautta olisi jopa kontakteja tuohon alueeseen. Onnea valitsemaasi seikkailuun!

Täällä kommentoitiin: ”kirjallisuus- ja kulttuuripiireissä on sallittua ja melkeinpä pakko esittää kritiikkiä joka välissä näitä ihmisiä [perussuomalaiset, siniset] kohtaan”.

Tästä on tullut tapa ja tähän liittyy näkemys yhtäläisyysmerkeistä pakkoruotsikritiikin ja ”persuilun” välillä (vaikka pakkoruotsia kritisoi enemmistö kansalaisista eivätkä useimmat varmasti ole perussuomalaisia tai sinisiä). Minkä tahansa perussuomalaisten agendalla esiintyvän teeman nostaminen esiin aiheuttaa tietyissä kulttuuripiireissä primitiivireaktion.

Sumensiko ”persuviha” Hurmeen ajattelun? Kun vaihtaa ruotsiksi tietäen, ettei kuulijoista ruotsia osaa juuri se kaikkein haavoittuvin osa (kulttuuria rakastavat duunarit, erkat ja mamut) ja päättää osuutensa heittämällä ”opetelkaa ruotsia, juntit”, niin ei tasan osoita heittoaan kenellekään muulle kuin niille, jotka eivät sitä ruotsinkielistä puhetta ymmärtäneet (eli taas kulttuuria rakastavat duunarit, erkat ja mamut). En väitäkään, että Hurme täysin ymmärsi tätä. Hän kuvitteli, että tölvii nyt uudesta asemastaan vihattuja pakkoruotsipersuja ja oli varmasti onnellinen, kun juuri Sampo Terho ärähti. Mutta yhtä kaikki, Hurme osoitti äärimmäisen ylimielistä asennetta ja kyvyttömyyttä miettiä, mitä oikeasti tulee sanoneeksi ja kenelle. – Tosin tässä hän ei ole yksin.

Entäs sivistyneet duunarit jotka sattumalta osaavat ruotsia? 😉 esim siivoojana työskentelevä äitini, joka puhuu sujuvasti ei vain ruotsia ja englantia (suomen lisäksi) mutta myös ranskaa ja saksaa. Tai rekkakuski-isäni, joka myös osaa ihan hyvin enkkua ja ruotsia vaikkei niitä ole paljon opiskellutkaan. Ei duunarius ole este kielutaidolle. Eikä akateeminen koulutus (välttämättä) silta kielitaitoon. Itse olen oman sukuni ensimmäinen kandidaatti ja kohta maisteri ja hauska on ollut huomata kuinka osa ’akateemisista suvuista’ tulleista opiskelukavereista ei osaa kyllä yhtään ruotsia eikä välttämättä englantiakaan erityisen hyvin. Myös eräs läheinen ystäväni joka on maahanmuuttaja puhuu ruotsia paremmin kuin minä! Ehkä olemme vain kummajaisia 😉 Tuntuu että juuri ruotsia osaamattomat koulutetut ihmiset suivaantuivat eniten tästä Hurmeen heitosta 😀 Ainakaan kukaan oman lähipiirini duunari tai mamu ei ollut moksiskaan hänen heitostaan vaikka eivät ruotsia oikein osaakaan.

Tietysti on ruotsia osaavia duunareita ja mamuja, mutta tosi vähän. Kyllä piiska osuu nyt nimenomaan ryhmään, joka ei piiskaa ansaitse. Ja piiskakin on otettu käyttöön vain kirjan myynnin nostattamiseksi. Tyly homma.

Akateemiset ovat tottuneet näyttelemään ymmärtävänsä ruotsia, vaikkeivät ymmärtäisikään. Piiskan hekin toki tunnistavat ja myös motiivit sen takana.

Mutta keitä olette te, joiden mielestä ei saa loukkaantua, jos loukataan?

Mieti, jos Virossa maan merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon voittaja puhuisi puheensä suomeksi ja julistaisi ”opetelkaa suomea, juntit”…

Onko suomi virallinen kieli Virossa?

Siis vain virallisen kielen osaamattomuus on junttiutta?

Ja jos poistetaan Suomesta ruotsin virallinen asema, myös juntit katoavat?

Kysyin vain, älä hikeenny. Minusta tuo vertaus oli vain vähän ontuva, kun ruotsi on kuitenkin virallinen kieli maassamme ja sitä täällä kaikille opetetaan. Suomen kielellä ei kai tällaista asemaa Virossa ole.

Minulla ei ole mielipidettä suuntaan eikä toiseen pakkoruotsista Suomessa. Itse sitä kieltä jonkun verran osaan, koska olen opetellut ja pidän sen osaamista hyödyllisenä.

Jos virallisen kielen osaamattomuus on junttiutta, niin Sveitsi lienee huippujunttimaa, siellä kun on monta virallista kieltä ja retoromaniaa ei osaa kukaan 😉

Mieti vähän, millä argumenteilla kannattaa edetä…

Missä minä sanoin, että virallisen kielen osaamattomuus on junttiutta? Anteeksi vain, jos jostain sanomastani sai sellaisen kuvan…?

Vastasit kommenttiin, jossa pyydettiin miettimään, miltä tuntuisi, jos Virossa voittajapuheessa sanottaisiin, että ”opetelkaa suomea, juntit”. Sinusta suomi Virossa oli eri asia kuin ruotsi Suomessa, koska suomi ei ole Viron virallinen kieli. Tästä päättelin, että sinusta vain virallisen kielen osaamattomuudesta voi juntitella. Mutta olin siis väärässä, pahoittelen. En tosin nyt tiedä, mihin sitten vastasit ja mitä tarkoitit. Tiedätkö itsekään?

”Sinusta suomi Virossa oli eri asia kuin ruotsi Suomessa, koska suomi ei ole Viron virallinen kieli. ”

Tätä tarkoitinkin, vain ja ainoastaan tätä. Tartuin vain siihen vertaukseen, kun se ei minusta toiminut. En ottanut junttihommiin kantaa ollenkaan 🙂

Vertauksen pointtihan oli se, voiko ruotsittomuudesta juntitella. Älä hikeenny, mutta miksi kommentoit, jos et kerran halunnut kommentoida koko juntittelua?

Miten musta tuntuu, että tämä keskustelu ei johda mihinkään? 😀

Sovitaan niin, että sinun vertauskuva ei sitten vain avautunut mulle.

Valtavasti peukutuksia ovat keränneet kommentit, joissa valitellaan, ettei puhetta ole ymmärretty oikein: ylistys sivistykselle, kiitollisuus ruotsinkieliselle kirjallisuudelle ja ruotsinopinnoille, huumori!

Vain muutamat ovat peukuttaneet niitä, jotka rehellisesti kertovat loukkaantuneensa ja vielä hyvästä syystä: puheessa ei jätetty mitenkään epäselväksi sitä, että nimenomaan ruotsinosaamattomuus oli junttiutta ja sellainen osaamaton joutaa jäädä suljetuksi Finlandiavoittajan puheen ulkopuolelle ja saada muistutuksen junttiudestaan. Sitten pitäisi vielä ymmärtää olla hiljaa.

Kannattaisiko kysyä itseltä, saako pukea ”kiitollisuuden” ja ”huumorin” ilkeilyksi ja vaatia muita ymmärtämään kontekstia? Saako olla niin taiteellinen ja tyylilajien mestari, ettei tarvitse ajatella, mitä oma puhe oikeasti tekee, ketä loukkaa ja mistä syystä.

Miksi monilla on valtava tarve puolustella tätä ilkeilijää? Eikö kannattaisi myöntää, että kaveri töppäsi ja taisi vielä paljastaa muita halveksivan perusvireen asenteissaan?

Ja sitten tätä lässytystä niille, joille kielet ovat vaikeita: ”Lukivaikeus vaikeuttaa kielten oppimista, mutta ei estä sitä. Lukivaikeus kyllä hidastaa, mutta kovalla työllä ja oikeilla opiskelijalle sopivilla opetus-ja oppimistavoilla se on mahdollista. Tämän tiedän sekä ammattini, että läheisteni vuoksi.”

Myös minä tiedän sekä ammattini että läheisteni vuoksi, että lukivaikeuden/oppimisvaikeuden omaava joutuu tekemään hurjasti enemmän työtä kuin muut ja saa silti huonompia arvosanoja, etenee hitaammin ja joissakin kohdissa, kuten täysin turhan kielen kohdalla, ei vain pysty oppimaan sitä. Mistä kumpaa halu väittää, että ne oppimisvaikeuden omaavat, joille ruotsi ei avaudu, ovat sekä laiskoja että asenneongelmaisia ja että reippaalla työllä kyllä selvittäisiin? Mitä arroganssia! Ja miksi?

Nimimerkki lumikko
Mielestäni sana ”lässytys” on alentava.
Vastaan heittoosi, joka koski kirjoitustani. Ihminen, jolla on lukivaikeus, oppii kieliä. Se vaatii kovaa työtä ja oikeita opetus-ja oppimismenetelmiä. Lisäksi se vaatii positiivista asennetta opiskeluun. Jos ajattelee, että opiskeltava asia on turha ja sen lisäksi vaikea, ei opi ainakaan kovin helposti.
Jospa nyt pysyttäisiin asiallisessa sanastossa, sillä mielestäni Karoliinan blogi on asiallinen, hyväntuulinen ja ystävällinen. Pidetään keskustelukin sellaisena, vaikka eri mieltä olisimmekin.

Kyllä, lässytys ja juntti ovat sanoja, jotka toinen varmasti ymmärtää. Nyt ei kyse ole lempeästä huumorista, ei hyväntuulisesta ja ystävällisestä hymistelystä.

Sinulta asiallista olisi lukea uudelleen, mitä ihmiset ovat kirjoittaneet:

– ”Opetelkaa ruotsia, juntit”, läväytti Hurme lopuksi ja se jos mikä, pisti minut miettimään. Minä olen aina ollut todella huono vieraissa kielissä. Osasyy löytyy varmasti lukihäiriöstäni. — fakta on se, että olen aivan toivottoman surkea ruotsissa. Englantia puhun vielä jokseenkin ok:sti, vaikken siinäkään loista, mutta ruotsin kanssa asia on toisin. — A – joka itse puhuu hyvinkin sujuvaa ruotsia – kerran totesi, että varmasti minäkin ymmärtäisin ruotsia, jos vain rohkaistuisin: ”Se on vaan sun omasta asenteesta kiinni.” Oli pakko pudottaa mies maanpinnalle ja kertoa, että tässä ei ole nyt asenteesta kyse. — Hurmeen mukaan me ruotsia osaamattomat olemme juntteja. Kyllähän tuollainen nimittely tietysti sattuu

– Kerron teille julkisen salaisuuden: en osaa muodostaa ruotsiksi oikein yhtäkään lausetta. Ylipäätään olen kielissä ihan paska. Yksinkertaisesti mahdottoman ruotsin kurssin vuoksi myös kandin tutkintoni lepää ruotsia vaille valmiina yliopistolla. Luultavasti ikuisesti. — kun kirjallisuuspalkinnon pitäjä puhuu puolet ruotsiksi ja hörähtää loppuun, että opettele juntti ruotsia ja koko ylhäinen kirjallisuusväki katsomossa nauraa. Se ei ole minusta lempeää huumoria, se on ilkeää. Minäkin olen kirjallisuusihminen: kirjoitan, luen ja olen paperillakin ruotsia vaille kirjallisuuden tuntija. En tosin selvästikään saman kirjallisuuden kuin Juha Hurme.

– Hätkähdin itsekin tätä puheen lopetusta — Työläistausta tulevana olen kokenut itse omassa arjessani, 2010-luvulla, olevani akateemisessa maailmassa vähän huonompi kuin kielitaidollaan loistavat ystäväni. Olen kokenut valtavaa riittämättömyyden tunnetta, jonka vuoksi tällainen kommentti kirpaisee syvältä. Eikä kyse ole motivaatiosta vaan toisenlaisesta perhetaustata ja mahdollisuuksista matkustaa ym. lapsuudessa.

Sinussa pitäisi nyt herätä uteliaisuus ja kunnioitus näiden kirjoitusten edessä, ei besserwisser, joka väittää, että näiden ihmisten pitäisi ponnistella enemmän, osoittaa enemmän asennetta ja ymmärtää ruotsin tärkeys. Eikö kannattaisi ennemmin kuunnella näiden ihmisten realismia kuin puolustella eliitin vääriä sanavalintoja?

”puheessa ei jätetty mitenkään epäselväksi sitä, että nimenomaan ruotsinosaamattomuus oli junttiutta ja sellainen osaamaton joutaa jäädä suljetuksi Finlandiavoittajan puheen ulkopuolelle ja saada muistutuksen junttiudestaan.”

Oot yksinkertaisesti ymmärtänyt puheen ihan täysin väärin. Ja tuo on ihan pelkkää omaa tarinaasi jonka kerrot itsellesi. Sille että ymmärrät näin väärin, kukaan ei voi mitään. :/  Juntti – sana oli ilmoilla tasan kerran, eikä hän sanonut kertaakaan että ruotsinosaamattomuus on junttia. Vaan että jos on juntti, ainakin ruotsinopiskelu sivistää. Siinä on ISO ero, jos oikein mietit asiaa. Mutta ihmisillä on vissiin suuri tarve loukkaantua ja tuohtua ja alkaa raivoamaan ennenkuin noita lauseita jaksaa edes sen tarkemmin miettiä. 

Jos sanon jollekin ”opetelkaa matikkaa, juntit” en todellakaan tarkoita ”jos olet juntti, ainakin matematiikan opiskelu sivistää”.

Finlandiavoittajan voi luottaa sanovan sitä mitä tarkoittaa.

Öö todellakin hän tarkoitti tässä puheessa juuri tuota 😀 en mä tälläistä juupas- eipäs väittelyä jaksa, mutta se oli hänen tarkoituksensa. Kaverini siis tuntee hänet ja voin sen tätä kautta vahvistaa. Jos sä otat sen niin että sua on nyt haukuttu juntiksi, niin se on tosiaan ihan omien korviesi välissä. Jos en itse osaisi yhtään ruotsia, ainakin itse ajattelisin hänen puheestaan että hmm, voisin tosiaan ehkä alkaa opiskella sitä. Enkä lähtisi raivoamaan nettiin että nyt on minua juntiksi haukuttu!

Ja kaverisi kertoo, että Hurmeen toivottaessa kulttuuriministerille ”siunauksellista adventin aikaa ja että pukki toisi kaksi numeroa isomman pipon”, hän välitti vilpittömät pahoittelunsa ja oli huolissaan ministerin jaksamisesta flunssakaudella.

Ruotsinkieliset ovat haukkuneet suomenkielisiä junteiksi vuosikymmenet. Ihan uutta tämä ei ole. Hurmeen ote teemaan oli linjassa tämän kanssa.

Hurme ja hänen kaverinsa ja sinä myös leikitte nyt pidennettyä juntittelua. Ensin juntitellaan puheessa. Odotetaan, että kansa kohahtaa. Sitten juntitellaan väittämällä, ettei juntiteltu, kunhan kuvittelette. Ja lopuksi juntitellaan väittämällä, että on sanottu jotain ihan muuta, jotain hyvin lempeää ja humoristista, mutta kun juntit ei ymmärrä.

Kuten sanoin, tää on ihan sun oma päätöksesi ajatella näin, ei mitään sellaista mitä Juha olisi sanonut. Ja jos musta sai sen kuvan että olisin suomenruotsalainen niin en ole, eikä kaverinikaan. Juhan pointti on se että ruotsin opiskelu sivistää, kuten moni muukin asia , mutta hän nyt päätti keskittyä siihen. Se ei ole keneltäkään pois eikä mikään mielipidejuttu, sivistääkö ruotsin opiskelu vai ei. Koska tottakai opiskelu sivistää ihan joka tapauksessa. Jos on juntti, kannattaa opiskella. En tiedä miksi tästä täytyy loukkaantua, ellei sitten pidä vahvasti omaa identiteettiään junttina. 

Juntti on siis suomenruotsalaisten pitkään käyttämä hellittelynimike suomenkielisille. Tämän kertominen ei ollut viittaus sinun, kaverisi tai ”juhan” suomenruotsalaisuuteen. Hurme on taitava sanankäyttäjä ja teki heittonsa tahallaan. Sinä selittelet mustaa valkoiseksi ihan turhaan. Ja mikä pahinta, ohitat ja vähättelet sen, että Hurme tuli loukanneeksi valtavaa määrää ihania ihmisiä, joiden kohdalla kielitaito ei syystä tai toisesta ulotu juuri tähän kyseiseen autuaaksi tekevään ruotsiin. Ja tähänkin meillä Suomessa on pitkät perinteet. Jos tökkii, olisi oltava miestä myöntää tökkineensä.

Kannattaisiko kysyä itseltä, saako pukea ”kiitollisuuden” ja ”huumorin” ilkeilyksi ja vaatia muita ymmärtämään kontekstia? Saako olla niin taiteellinen ja tyylilajien mestari, ettei tarvitse ajatella, mitä oma puhe oikeasti tekee, ketä loukkaa ja mistä syystä. Ja sitten vielä syyllistää muita siitä, että satutettuihin sattui?

Miksi monilla on valtava tarve puolustella tätä ilkeilijää? Eikö kannattaisi myöntää, että kaveri töppäsi ja taisi vielä paljastaa muita halveksivan perusvireen asenteissaan?

Me juntit hoidetaan asia omalla tavallamme ja nauramme teille, jotka juntittelette. Eilisillan pikkujouluissa juontaja aloitti: ”Minä puhun nyt teille suomea, koska ette te juntit muuta ymmärrä.” Nauru täytti salin. Luultavasti sama toistui eri tavoin lukuisissa pikkujouluissa kautta maan. Hurmeen heitosta tuli hetkessä meemi, jolla puhuja voi leikitellä muka ylemmyydellä ja antaa muille mahdollisuuden nauraa sille, että kulttuurieliitti pitää meitä juntteina ja sitähän nyt sitten ollaan ja niin maan perusteellisesti, malja sille!

”Juntti on siis suomenruotsalaisten pitkään käyttämä hellittelynimike suomenkielisille”

Kiva teoria, mutta aivan väärä, kuten muutkin pointtisi.

Slangiin juntti-sana on saatu Sisä-Suomen murteista, missä sillä on useita enimmäkseen kielteisesti sävyttyneitä merkityksiä, esim. ”laiska, itsepäinen ihminen; kömpelö poika”.
Lähteet:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/H217.html#3
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. 2000

Ruotsissa on kutsumanimi Jonte tai Jontte ihmisille, joiden nimi on Jonathan, John, Jonas ja ehkä jopa Johan tai Johanna.

Mikä sun mielestä tuossa on nyt niin valtavan ilkeää, mä en vaan ymmärrä. Juha ei osoittanut sanalla juntit juuri sua, vaan sanoi että jos on ei-sivistynyt eli juntti, ruotsin opiskelu kyllä auttaa. Tää ei ole mikään mun selitykseni asialle vaan se mitä hän tarkoitti jos puheen vaan kuuntelee tarkasti.

Miksi määrittelet siis itsesi juntiksi? Mä en ainakaan määrittele, en vaikka en osaisikaan ruotsia. Juhan heitto oli niille jotka identifioivat itsensä juntiksi. Eli vissiin sitten sulle. Se ei ole Juhan vika , jos sä tunnet olosi juntiksi. 🙂  

Juha voitti juuri Finlandia palkinnon, joten voisi olettaa, että hän on keskimääräistä ehkä parempikin kielen käyttäjä, joten kyllä hän ihan tarkkaan tiesi miten tuohon heittoon suhtaudutaan ja miten se ymmärretään ja miten se nostetaan esille iltapäivälehdille. Ja samalla Juhan nimi jää mieleen ja kirja myy joulumarkkinoilla. 🙂

Samaa mieltä. Luultavasti hän havitteli nostattavansa myyntiä ja saavansa omiltaan runsaasti kiitosta päästessään ilkeilemään persulle ja sinisten Terholle…

Hei ihan totta nyt 😀 en vaan voi olla puuttumatta näihin kommentteihin. Jos juntti tarkoittaa teistä persuja ja Sampo Terhoa, miksi se on Juhan vika?

Kaverit on istuneet markkinointipalaverissa miettien, millä sohaisisivat niin, että persut tai siniset joutuvat kommentoimaan: puhutaan ruotsia ilman käännöstä ja nälvitään juntteja… ihan loogista.

Kerropa, kuka Suomessa, koulutuksen mallimaassa, jossa ihmiset ovat kiinnostuneita niin elämästä, erotiikasta kuin maailmanrauhasta, niin siis kuka Suomessa on ei-sivistynyt?

Sitä kannattaa kysyä lumikko-nimimerkiltä, koska hän puhui suuresta joukosta ja myös itsestään. 

Eikö siis edes Hurme tiedä, ketkä ovat juntteja vaikka osoittaa puheensa heille?

Ja sinä puolustat täällä Hurmetta, muttet ole tietävinäsi, keitä Hurme on tarkoittanut?

Oliko se juntti sittenkin niin paha sana, ettei voi tarkoittaa ketään?

Juntti tarkottaa musta ei-sivistynyttä kuten oon jo monta kertaa sanonut. Ja kyllä sellaisia on olemassa. Ei sitä voi määritellä iän, sukupuolen, ammatin tai asuinpaikan perusteella. Älä jaksa viisastella. 

Keitä Hurme kutsui ei-sivistyneeksi?

Niitä ketkä on ei-sivistyneitä? 😀 

Onko siis juntti niin paha sana, ettet uskalla kuvata heitä mitenkään?

Koska et näe ihan yläpuolella olevaa kommenttiani, laitan sen uudestaan: ”Juntti tarkottaa musta ei-sivistynyttä kuten oon jo monta kertaa sanonut. Ja kyllä sellaisia on olemassa. Ei sitä voi määritellä iän, sukupuolen, ammatin tai asuinpaikan perusteella. ”

Koska et vastaa ihan yläpuolella olevaan kysymykseen, kysyn uudestaan:

Kerropa, kuka Suomessa, koulutuksen mallimaassa, jossa ihmiset ovat kiinnostuneita niin elämästä, erotiikasta kuin maailmanrauhasta, niin siis kuka Suomessa on ei-sivistynyt?

Ne joita ei voi määrittää minkään yleisen määritteen mukaan, kuten yllä sanoin. Et säkään voi mitenkään sanoa että JOKAINEN ihminen suomessa on sivistynyt ihminen. Mulle sivistynyt on esim korkealle koulutettu ja paljon kirjoja lukeva ihminen. Mutta en voi sanoa että esim jokainen Marja -Leena Tammisaaresta on epäsivistynyt, tai että kaikki espoolaiset miehet ovat epäsivistyneitä. Se riippuu ihmisestä ja on ihmiskohtaista. Mikä sulle vielä on epäselvää? Jännä että tää asia tulee sulle uutena.

Oletko miettinyt, kuka mielestäsi on ruma tai syntinen?

Maanantaina olin ruma, sillä en jaksanut säteillä tavalliseen tapaan, hikikin tuli usein. Tai sitten olinkin väsynyt.
Tiistaina olin syntinen, sillä suklaata meni. Tai ehkä se oli keskiviikko ja silloin nalkutin lapsille. En ainakaan ollut synnitön.
Enkä torstaina tai perjantaina, jolloin olin myös sivistymätön, koska unohdin pöytäetiketin pikkujouluissa enkä luovuttanut paikkaani bussissa, vaikka…

Kuka heittääkään ensimmäisen kiven?

Onko erityislapsi, joka ei koskaan opi kunnolla lukemaan sivistymätön, vai riittääkö hänelle sivistykseksi se, että elää ihmisten joukossa, jotka pitävät häntä täydellisenä ihmisenä vammasta huolimatta ja ehkä juuri sen takia? Onko sivistymätön mitta, jolla voi mitata yhtään ketään? Tai rumuus tai kauneus – tai ovatko ne aina katsojan silmässä. Entä synti? Jos syntiä on olemassa, niin kenties juuri toisten leimaaminen on synti – ja trollaus, rahan vuoksi, oman maineen vuoksi, kavereiden ihailun vuoksi…

Ehkä on olemassa myös armo. Annetaan sen virrata, mutta järkeä ja kohtuutta unohtamatta.

Tietenkään erityislapsen lukutaidottomuus ei ole epäsivistystä, en tajua mistä sen nyt revit 😀 eikä ruotsinkielen taidottomuuskaan. Sen sijaan sen opiskelu sivistää ketä vaan.

Opiskelu, elämä, kokemukset, pohdinnat, …. sivistävät, kasvattavat – voivat myös viedä harhaan, saada halveksimaan muita, kuvittelemaan itsestään turhia, sulkemaan silmät todellisuudelta ja määrittämään muita mielen sisäisistä torneista käsin.

Mutta kuka siis on ei-sivistynyt ja kenelle Hurme osoitti sanansa?

Ei voi sanoa että kuka, koska ei-sivistynyttä ei voi määritellä iän , sukupuolen , ammatin tai asuinpaikan perusteella. Siksi en voi vastata sulle että Juha tarkoitti tammisaarelaisia Marja-Leenoja. Ei-sivistynyt on jo määritelmä itsessään ja en tiedä miksi se ei riitä sulle. 

Entä jos ei-sivistynyt tarkoittaa jotain yhtä subjektiivista ja viratonta kuin ei-kaunis tai ei-syntinen?

Luepa keskustelu vielä läpi ja mieti, millä eväillä Hurme on liikkeellä. Toki raha ja kavereitten selkääntaputtelu persuhärnäyksestä selittää vähemmän eettisen puheen, mutta silti…

”Entä jos ei-sivistynyt tarkoittaa jotain yhtä subjektiivista ja viratonta kuin ei-kaunis tai ei-syntinen?”

Tää liittyy keskusteluun miten?

Viimeistään nyt, sinun pitäisi kyseenalaistaa oma tulkintasi, että ”kyllä ei-sivistyneitä on olemassa” ja ”jos on ei-sivistynyt eli juntti, ruotsin opiskelu kyllä auttaa”. Ei-sivistyneitä on vain sinun silmissäsi ja sinun kriteereilläsi, ja ilmeisesti Hurmeen, ja vain teidän mielestänne ruotsin opiskelu silloin auttaa. Muille ei ehkä ole tärkeää luokitella ihmisiä ns. sivistyksen, kauneuden tai synnittömyyden käsittein saati ryhtyä ruotsilla paikkaamaan toisista löytämiään puutteita.

En kyllä kyseenalaista ollenkaan koska oon täysin tota mieltä 😀 on ihan normaalia puhetta puhua ihmisistä jotka ei ole sivistyneitä. En tiedä miten maailmaa voi kehittää mihinkään suuntaan jos sivistyneisyydestä, lukeneisuudesta ja koulutustasosta ei saa puhua. 

Vai on normaalia puhua ihmisistä, jotka eivät ole sivistyneitä 😀
Konkretia on siis mahdollista ja helpottaa jatkoa.
Kerropa sitten, mitä kriteereitä minun pitäisi täyttää ollakseni sivistynyt tai sivistymätön.

Ihminen joka ei tiedä paljoakaan maailman menosta, ei lue kirjoja tai lehtiä tai uutisia, eikä ole käynyt peruskoulun lisäksi mitään muuta koulua on musta sivistymätön. Sivistynyt voi kyllä toisaalta olla kouluttamatonkin jos on vaan tosi aktiivisesti itse etsinyt hyvin paljon tietoa kirjoista. En kyllä tiedä miten monessa ammatissa pärjää ilman mitään koulutusta. 

Toivon, että lakkasit vastaamasta, koska ymmärsit jotain.

En muuttanut kantaani mitenkään, sulta vaan loppui järkevät kommentit 🙂

Ei tuolle Lumikolle kannatakaan vastata, sillä se on persujen ammattitrolli, joka kiertelee täyttämässä kommenttipalstoja ruotsinkielistenvastaisilla salaliittoteorioillaan ja omilla selkääntaputuksilla. Tuollaista mielipidelannoittamista ne harrastavat kaikkialla, missä ruotsi mainitaan edes sivulauseessa. Täälläkään ei mennyt kovinkaan montaa virkettä ennen kuin Lumikko siiirtyi siitä, että paheksui suomenkielisen Hurmeen puheen ruotsinkielistä osuutta, siihen että Lumikko julistaa maamme ruotsinkielisten kansalaisten olevan kollektiivisesti syyllisiä Hurmeen loppusutjaukseen.

Konkreettinen todiste, että nimimerkki Lumikko on nettitrolli löytyy vertaamalla näitä kommentteja:

https://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?t=3116
NRR
Viestin otsikko: Malja junteille, valta kansalle!
02.12.2017 07:33
”Me juntit hoidetaan nyt tämäkin Hurmeen tölväisy omalla iloisella tavallamme. Eilisillan pikkujouluissa juontaja aloitti illan sanomalla mikkiinsä:
”Minä puhun nyt teille suomea, koska ette te juntit muuta ymmärrä.” Nauru täytti salin. Luultavasti sama toistui eri tavoin lukuisissa pikkujouluissa kautta maan. Hurmeen heitosta tuli hetkessä meemi, jolla puhuja voi leikitellä muka ylemmyydellä ja antaa muille mahdollisuuden nauraa sille, että kulttuurieliitti pitää meitä juntteina ja sitähän nyt sitten ollaan ja niin maan perusteellisesti, malja meille!”

ja täältä
lumikko 2.12.2017 06:24
”Me juntit hoidetaan asia omalla tavallamme ja nauramme teille, jotka juntittelette. Eilisillan pikkujouluissa juontaja aloitti: ”Minä puhun nyt teille suomea, koska ette te juntit muuta ymmärrä.” Nauru täytti salin. Luultavasti sama toistui eri tavoin lukuisissa pikkujouluissa kautta maan. Hurmeen heitosta tuli hetkessä meemi, jolla puhuja voi leikitellä muka ylemmyydellä ja antaa muille mahdollisuuden nauraa sille, että kulttuurieliitti pitää meitä juntteina ja sitähän nyt sitten ollaan ja niin maan perusteellisesti, malja sille!”

Sinä, joka lopetat keskustelut tunkemalla muka ”paljastamaan” meitä osallistujia joiksikuiksi muista blogeista tai palstoilta, mitä järkeä tuossa on? Ei keskustelu sivistyksestä nyt voi olla niin vaarallista, että se pitää lopettaa vuodattamalla diipadaapaa väliin.

Toisin kuin sinä, joku muu voi olla oikeasti kiinnostunut vuoropuhelusta ja siitä, mitä käsitteiden ja sloganeiden takaa löytyy.

Onko keskustelussa mitään järkeä, kun toisella ei ole puhtaat jauhot pussissa? Miksi keskustella mielipidelannoittajan kanssa, jonka ainoa tehtävä on levittää propagandaa ja valheita? Mitä tuollainen ”vaikuttaminen” tekee vuoropuhelulle? Voiko Jessika Aro käydä vuoropuhelua Ilja Janitskinin kätyreiden kanssa?
Miksi tässä keskustelussa päätit siirtyä Juha Hurmeen puheen tarkastelusta suomenruotsalaisten kollektiiviseen syyllistämiseen? Kuka sieltä käsitteiden ja sloganeiden takaa löytyy?

Seikkailusi sivistyksen parissa voi alkaa vaikka wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sivistys.

Sivistystä on monenlaista. Ihmiselle itselleen se tarkoittaa matkaa oman maailmankuvan rakentamisessa, eettistä ja tiedollista puntarointia. Ennen kaikkea se on matkaa ihmisyyteen itsessä ja muissa. Kun eri aikakausien matemaatikko, matonkutoja ja runoilija kohtaavat tähtikirkkaassa ajattomuudessa, mistä he puhuvat universaalin sanattomuuden kielellä: ehkä ketä rakastit, kenet petit, millaisena kuulet musiikin, ehkä ei.

Halusin kysymykselläni herättää sinut kuuntelemaan toista, muistamaan, että ”ei-sivistyneen” villin sijaan toisessa kohtaammekin erilaisen sivistyksen. Niitä on loputtomasti. Se mitä on vaikeinta kohdata, on rikottu ihminen. Häväisty, ohitettu, rakkaudetta jätetty, itsensä unohtanut.

Hurme unohti puheessaan tämän ihmisyyden tason, vaikka saarnasi sivistyksestä. Hän kylvi kylmän tuulen. Hän leikkaa myrskyn mutta luulee sitä vain numeroiksi myyntitilastoissa ja tilinauhoilla.

Ehkä kuitenkin karujen asenteiden paljastaminen kääntyy vielä itseään vastaan ja yhteiseksi hyväksi. Ehkä.

Herättää kieltämättä kunnioitusta kun joku laittaa lähteekseen wikipedia 😀 

Ota kaikin mokomin joku kunnioitettavampi lähde, mutta älä päästä itseäsi liian helpolla – olet jakamassa ihmisiä sivistyneisiin ja ei-sivistyneisiin ja silloin on tiedettävä, kenen kriteereillä tekee jakoa ja mietittävä, onko jaolla oikeasti merkitystä sen kannalta, kenen kanssa on hyvä elää ja kenen ajatuksia on ilo kuunnella ja – kenellä on puhtaat jauhot pussissa 😀

Milloin olet viimeksi keskustellut ”ei-sivistyneen” kanssa ja mihin silloin kiinnitit huomiota?

Sen enempään en jaksa enää toistaa jo hyvin aiemmin perusteltuja mielipiteitä itse puheesta, mutta nyt on pakko kommentoida sen verran että ’vähän’ särähtää korvaan se nyt tässä toistuva ”voi meitä suomenkielisiä joita isot pahat suomenruotsalaiset aina kiusaavat ja nimittelevät” Suomenruotsalaisena suomenkielisellä paikkakunnalla kasvaneena pakko sanoa että ihan mielelläni varmaan aika iso osa mun kaveriporukasta ois mieluummin kuunnellut välillä juntittelua kun ihan todellista jos ei jokapäiväistä niin säännöllistä väkivallalla uhkailua ja esim ihan aikuisten ihmisten jatkuvaa pientenkin lasten suoraan haukkumista, nimittelyä ja mutinaa ja mulkoilua ja vaikka ja mitä keskellä päivää kaupungilla kulkiessa kun erehtyi niinkin loukkaavaan käytökseen kun oman äidinkielen (ja maan toisen kansalliskielen) puhumiseen. Puhumattakaan tästä ainaisesta hurrittelusta ja ruotsalaiseksi kutsumisesta; ei, mun vanhemmat ei ole ruotsalaisia, ei edes iso- tai isoisovanhemmat, vaan ollaan kaikki ihan yhtä suomalaisia! Ja vaikka ammuttaisiinkin samoilla aseilla, niin siinä nyt vaan on vissi sävyero jos enemmistö kiusaa vähemmistöä tai toisinpäin. Ja joo, ei tietenkään ole paras tai edes oikea tapa alentua itse samaan käytökseen kun miten ei haluaisi itseänsä kohdeltavan, mutta silti mun on nyt suoraan sanottuna tätä taustaa vasten vähän vaikea tuntea kovinkaan suurta myötätuntoa Sampoa ja muita mielensäpahoittaneita kohtaan…. (varsinkaan, kun Terhon osalta tässä on nyt aika selkeästi kyse pelkästä epätoivoisesta kannatuskalastelusta pakkoruotsilla, kun sinisillä ei nyt oikein mene kovin hyvin muuten….)

Nyt ei puhuta suomenruotsalaisten kokemuksesta vaan muiden suomalaisten oikeudesta elää ilman ruotsia ja ilman leimaa ruotsittoman junttiudesta. Onnistuuko se?

No musta ne ei nimenomaan ole kaksi toisistaan erillistä asiaa, koska Sampo Terhon ja vastaavien reaktioon nimenomaan liittyy ruotsinkielen asema(n heikentäminen) yhteiskunnassa ja siten nimenomaan suomenruotsalaisten kokemukset. Koska se että vitsillä puhutaan kerran junteista (ei jaksa vääntää siitä mitä Hurme tarkoitti tai ei tarkoittanut) ei oikein ole verrattavissa siihen, ettei saisi puhua omaa äidinkieltään ja esim saisi hoitoa äidinkielellään joka kuitenkin on ”pakkoruotsin” tarkoitus. Heti kun joku esittää toisen realistisen vaihtoehdon sille miten muuten tämä oikeus turvataan niin varmasti on paljon kuuntelijoita. Edelleen olen sitä mieltä että jos joku yksittäinen heitto loukkaa niin paljon niin kannattaisi ehkä mennä itseensä ja miettiä mistä nämä fiilikset ja traumat kumpuavat ja miksi nimenomaan kokee heiton kohdistuneen itseensä…

Ja siis vastauksena kysymykseen; ei, minusta ei onnistu.

Vastasin avaamalla loppuun uuden teema: juntin määritelmä siis on palvelupakosta kieltäytyminen eikä sitä voi sallia…

Realistinen vaihtoehto on se, että kaikki opettelevat enemmistökielen eli suomen ja halukkaat suomenkieliset vähemmistökielen ruotsin, suomenruotsalaiset tietenkin puhuvat myös sitä ruotsia. Ihmisiä varmasti riittää aloille niin, että saattaa olla mahdollista saada palvelua myös ruotsiksi etenkin suomenruotsalaisilla paikkakunnilla, mutta jos ei niin sitten puhutaan suomea. Suomenruotsalaisia on alle 6% väestöstä. Jokainen ymmärtää, että kyseessä on todellakin vähemmistö eikä enää ole relevanttia kaikkien opiskella ruotsia, ”jotta suomenruotsalaiset saavat palvelua omalla äidinkielellään.”

Hei kuka edes haluaa osata ruotsia vieraana kielenä? Maailmalla sillä ei ole juuri mitään virkaa ja Suomessa pärjää suomella. Puhun itse kolmea vierasta kieltä sujuvasti, mutta ruotsi ei lukeudu näihin, koska siitä ei vaan ole mitään hyötyä.

Se, ettei sinulle ole ollut hyötyä ruotsista ei tarkoita, etteikö siitä olisi hyötyä jollekin toiselle. Jos osaa tarpeeksi hyvin ihan jo meidän kouluruotsiakin se lisää työskentely ja opiskelu mahdollisuuksia. Norjaan ja Ruotsiinkin pääsee suhteellisen helposti töihin, jos on jollain tavalla ruotsi hallussa ja on valmis oppimaan lisää, miksei vaikka Tanskaankin. Alakohtaista tietenkin. Se avaa myös mahdollisesti enemmän teitä korkeakouluihin, koska suomen- ja englanninkielisten ohjelmien lisäksi voi hakea, ruotsin, tanskan ja norjan yliopistoihin opiskelemaan ihan maan omalla kielellä, ja helpottaahan se yhteiskuntaan sopeutumista vaikka englanniksi opiskelisikin. Ja kotimaassahan se mahdollistaa myös lisää opiskelupolkuja, kun ei ole sidottu opiskelemaan suomeksi tai englanniksi. Voin sanoa, että itseäni sapetti ensimmäisiä kertoja kouluun hakiessani, kun en ollut opiskellut kieltä niin paljoa, että oisin voinut hakea vaikka naapurimaahan opiskelemaan. Koska pohjoismaissahan on ilmaista opiskella ja lähempänä kuin vaikkapa Iso-Britannia. Minun mielestäni meidän nuorisoltamme viedään melkoinen määrä mahdollisuuksia, kun ruotsia ei opeteta yhtä innokkaasti ja hyvin kuin englantia ja on surullista, että yleinen ilmapiiri kielen opiskeluun on niin negatiivista, koska todellisuudessa sillä on pohjoismaissa tärkeä asema ja sillä pääsee pitkälle.

Kaikkien kielten osaaminen tuo aina mielestäni tavalla tai toisella jotain lisää osaajalleen, vaikkei sitä heti huomaisikaan. Joko se helpottaa toisen kielen oppimista, toisen kulttuurin ymmärrystä (koska kieli on keskeisessä osassa kulttuuria) tai sitten opiskelua ja työnhakua. Minusta on hassua, miten neljää kieltä osaavalla on noin kapea näkemys kielten osaamisesta ja noin karkea arvotus kielistä. Se, ettei kieli maailmanlaajuisesti tunnu kovin merkittävältä, ei tarkoita, ettei se voi olla yksittäisen ihmisen tulevaisuudelle merkittävä apua.

Eli ei ole lupa olla kielitaitoinenkaan, jollei osaa ruotsia?

Suomalaisen on siis aina osattava ruotsia, muuten on asenneongelmia. Minusta tuollainen asenne vasta on asenneongelma!

Maailma on täynnä kieliä, aina on valittava. Kielitaito on aina valintakysymys ja sen pitäisi olla ihmisen oma, hänen taustaansa ja taipumuksiinsa liittyvä valinta. Miksi tätä on pakkoruotsin kannattajien niin vaikea käsittää?

Ja miksi tämä saarna Hurmeen puheesta nousseesta kohusta? Onko Hurmeella oikeus haukkua ihmisiä, jotka eivät osaa ruotsia?

En usko, että sen paremmin olisi taputeltu, jos Hurmeen sijasta voittaja olisi ollut joku toinen, joka olisi vaihtanut puheen englanniksi ja lopettanut samalla ”opetelkaa englantia, juntit”.

Moi Karoliina.

Hätkähdin itsekin tätä puheen lopetusta, koska sivistynyttä ei ole vastata samalla tavalla kuin joku huutelee. Viitaten siihen, että tämä kommentti olisi suunnattu perussuomalaisille. Vastakkainasettelu ei mielestäni vie keskustelua eteenpäin ja sanat rakentavat todellisuutta. Näin ollen ajattelen, että huumori kumpuaa todellisista ajatuksista ja kokemuksista eikä sen varjolla voi möläytellä mitä tahansa.

Työläistausta tulevana olen kokenut itse omassa arjessani, 2010-luvulla, olevani akateemisessa maailmassa vähän huonompi kuin kielitaidollaan loistavat ystäväni. Olen kokenut valtavaa riittämättömyyden tunnetta, jonka vuoksi tällainen kommentti kirpaisee syvältä. Eikä kyse ole motivaatiosta vaan toisenlaisesta perhetaustata ja mahdollisuuksista matkustaa ym. lapsuudessa. Kiitos siis tästä kirjoituksesta; jaan jollain tasolla kokemuksesi.

Rakastin ruotsintunteja , muut vihasi. Olin tosi hyvä ruotsissa ja se oli minusta helppo kieli. Harmi, ettei sitä ole tarvinnut ja nyt on jo paljon unohtunut. Opiskeluista yli 10 vuotta…

Tuota….nästä-sanan jälkeen substantiivi on epämääräisessä muodossa. Ei mulla muuta:D

Oih niin ihanat vuodet yläasteen ruotsintunnilla. ”När går nästä bussen till Slussen” on lause jota olen yllättävän monta kertaa käyttänyt elämäni aikana, ilman mitään järkevää syytä tosin. Ihana blogi sulla, ihan lempparini. 🙂

Miten voi olla sivistyksen hehkuttelua, heittää Suomi100-juhlavuoden Finlandiapalkintopuheessa, että ”opetelkaa ruotsia, juntit”? Huumoria? ”Läppä oli”, huutavat kasiluokkalaiset homoteltuaan kavereita. Läppä ja huumori ei toimi niin. Ilkeys toimii niin.

Miten tämä juntittelu kuultiin niissä piireissä, joissa taiteilija itse liikkuu? Li Andersson kuvaa ehkä twiitissään tätä yleisintä tulkintaa: ”Kulttuuriministeri vaatii Finlandia-voittajalta anteeksipyyntöä voittopuheen kehotuksesta opiskella ruotsia. Hyvää Suomi100 vaan kaikille pohjanoteerauksen pohjalta, ja olkoon kirjailijoilla sananvapaus myös jatkossa.”

Eli kyse on keskisormen nostosta perussuomalaisille, sinisille – ei luultavasti lainkaan pystytä näkemään sitä, ketkä oikeasti ovat ne, jotka eivät noita ruotsinkielisiä lauseita osanneet kääntää eli kulttuuria rakastavat duunarit, mamut ja erkat.

Koko pakkoruotsikysymystä ei kyetä näkemään siitä eniten kärsivien ryhmien kannalta vaan pakkoruotsin puolustuksella näytetään haluttavan vain häpäistä persuja ja paljastaa piilopersuja, joiden maailmankuvan koetaan uhkaavan vapaata maailmaa – ja samalla itse tullaan persuista persuimmaksi, uhrataan järki ja muiden vapauden kunnioitus.

Homottelua ja koulukiusaamista ei nyt ihan voi verrata siihen että joku sanoo yhtäkään yksittäistä ihmistä mainitsematta että junttien kannattaisi opetella ruotsia. Kyllä se on nimenomaan huumoria, jota ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti vaan miettiä ennemmin mikä hänen tarkoituksensa noiden sanojen takana oli, mihin hän haluaa provosoida ja herätellä ihmisiä, missä kyllä onnistuikin hyvin.

Eliittiruotsin järjetön vaatimus estää tavallisia, hyviä ihmisiä valmistumasta. Onko sana kohtuuttomuus tuttu?

Hurme tökki tietoisesti niitä, jotka eivät halua tai kykene leikkimään ”ruotsi kuuluu suomalaoseen yleissivistykseen”-liturgialeikkiä. Tökkii ja ilkeilee ja osa kuvittelee sellaisen olevan ok. Vaan ei se ole. Se on ilkeilyä ja tökkimistä.

Mikähän tää tälläinen vaatimus on joka estää yhtään ketään valmistumasta ? Ilkeily ja tökkiminen on ihan oman pääsi sisällä.

Sekä lukioruotsi että korkeakoulututkinnon virkapakkoruotsi jäävät osalta suorittamatta ja samalla tutkinto saamatta.

Tällä logiikalla kaikki koulujen pakolliset kurssit estää valmistumisen.

Vain ruotsi on pakollinen joka tasolla. Erityisesti ruotsi aiheuttaa ongelmia ja estää valmistumisia.

Lukioruotsista ei saa vapautusta, vaikka sen takia – eikä minkään muun aineen takia – moni joutuu opiskelemaan lisää kansanopistossa tai työväenopistossa tai lopettamaan opinnot. Kieli, jolla ei ole käytännössä käyttöä ja jota ei kuule eikä tarvitse, ei tartu heikoimpien kieltenoppijoiden päähän.

Korkeakoulujen virkapakkoruotsi on pakollinen kaikille. Mitään muuta vastaavaa pakkoa ei ole. Tätä vastaavaa pakkoa ei ole missään muualla maailmassa!

Ruotsi aiheuttaa ongelmia ja estää valmistumisia – siitä esimerkkinä tuo ensimmäinen viesti tässä ketjussa. Tämä tiedetään, mutta mitään ei voida tehdä, koska virkamiespakkoruotsilaki 2004 – rkp:n kirjoittama ja vaatima.

Sama juttu pakkosuomen kanssa.

On mullakin monta ainetta ja kurssia jotka koin itselleni täysin turhiksi ja silti opiskelin ne ja valmistuin. Opetussuunnitelmia ei tehdä jokaiselle yksilölle räätälöidyiksi vaan varsinkin lukiossa ne katsotaan yleissivistyksen kannalta, sellaisen tiedon kannalta mitä suurin osa opiskelijoista tulee kuitenkin jossain vaiheessa tarvitsemaan elämässään. 

Kielet ei ole yksi aine vaan kori, josta on aina valittava.

Pakkoruotsi on poliittinen valinta kuten pakkovenäjä DDR:ssä.

Missään maailmassa ei ole tällä hetkellä pakkoruotsin kaltaista järjestelyä.

Pakkoruotsissa kyse ei ole alakohtaisesta osaamistarpeesta. Yliopisto-opinnot voivat olla täsmälleen samat kahdella opiskelijalla, mutta suomalaista tutkintoa tekevä ei valmistu ilman pakkoruotsin suoritusta.

Missään maailmassa ei ole myöskään toista maata joka on Suomi ja jolla on samanlainen historia kuin Suomella. Pakkoruotsi lasketaan yleissivistykseen ihan syystä, koska maassa on paljon virkoja ja muita töitä missä sitä tarvitaan ja missä siitä on hyötyä. Koska täällä on paljon ihmisiä jotka eivät osaa suomea, mutta ruotsia osaavat. Jos suomenkielisten ei tarvitsisi opiskella ruotsia, myöskään ruotsinkielisten ei pitäisi silloin osata suomea ja ruotsin kieli pitäisi silloin poistaa virallisen kielen asemasta. Ruotsinkielisen väestön kannalta siinä olisi kyse ihan vaan syrjinnästä. 

Ruotsinkieli avaa myös portin muihin pohjoismaisiin kieliin ja auttaa ymmärtämään muissa pohjoismaissa matkustaessa ja töitä tehdessä paremmin paikallisia ihmisiä ja elämäntapaa sen kielen kautta. Se on siis ihan yhtä yleissivistävä asia kuin mikä tahansa muukin kieli, meillä ruotsi on myös historiaan ja ruotsinkieliseen väestöön sidottu asia.

Suomen uniikkius ei ole Ruotsin vallan alla olo (toki moni maa on ollut muiden vallan alla) vaan suomen kieli ja suomalainen kulttuuri.

Virkojen kielitaitovaatimukset on tehty paperilla RKP:n vaatimuksesta – kyse ei tietenkään ole sivistyksestä.

Kielivähemmistöt oppivat kyllä maan pääkielen ihan oman etunsa tähden, ei minkään lain velvoittamana. Tosin Ahvenanmaalta on pakkosuomi jo poistettu, koska se kuulemma söi nuorten muun kielitaidon.

Ruotsin paikka on valinnaiskielen paikka. Se, joka haluaa erikoistua Skandinaavisiin maihin, voi niin tehdä. Joku toinen erikoistuu vaikka Keski-Eurooppaan tai latinalaiseen kulttuuriin tai vaikka Venäjälle.

Käyttämäsi puhe riittää markkinoimaan valinnaista ruotsia muttei määrittämään sitä kaikille pakolliseksi.

Juntti- läppä oli nimenomaan perussuomalaisille ja heidän äänestäjilleen suunnattu, kirjallisuus- ja kulttuuripiireissä on sallittua ja melkeinpä pakko esittää kritiikkiä joka välissä näitä ihmisiä kohtaan. 🙂
Ruotsin pakollista opiskelua ei voi perustella juuri muulla kuin historialla ja historiaan pitäisi kuulua se ajatus, jossa suomenkieliset juntit sivistävät itseään opiskelemalla sivistyskieltä. Suomenruotsalaisten ”pakkosuomen” opiskelu taas ei ole verrattavissa suomenkielisten ruotsin opiskeluun, koska ruotsi on selkeä vähemmistökieli ja suomi maamme valtakieli. Tietenkin kirjoja olisi hyvä osata lukea alkuperäiskielellä, mutta onneksi meillä on erinomaisia kääntäjiä. 🙂

Tästä tulee tosiaankin se olo, että oot lukenut pelkästään iltalehden otsikon ja sitten tullut kirjoittamaan tän jutun sen pohjalta. Hän korosti puheessaan sivistyneisyyttä, esim lauseilla ”Sivistys ja valistus ovat kovinta todellisuutta. Kaikki muu niiden rinnalla on roskaa”. Todellisuushan on että ”juntteja” eli määritelmältään ei niin sivistyneitä ON olemassa. Ja hän halusi kehottaa huumorimielessä ihmisiä sivistämään itseään opettelemalla ruotsia, koska se avaa ihan uuden maailman myös ruotsinkielisessä, suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän ei sanonut että kaikki ne jotka eivät osaa ruotsia ovat juntteja. Jos tuli sellainen olo että juntilla tarkotetaan tässä just sua , niin ehkä se ei ole Juhan vika 😀

Täällä toinen juntti, eikä edes haittaa! Kielipäätä löytyy, ja ruotsinkin kirjoitin ylppäreissä hyvin, mutta eipä ole koskaan tarvinnut käyttää sitä missään, ja niin se on päässyt ruostumaan. Ranska ja espanja sen sijaan ovat englannin ohella hallussa enemmän tai vähemmän, mutta toisille valitettavasti sen ruotsinkielen taito on se tärkein junttiuden mittari. Yleensäkin luulisi olevan muita tärkeämpiä ja hienompia ominaisuuksia, joita etsiä ihmisistä kuin pelkkä kielitaito….Huvittavaa 😀

Olen samaa mieltä kuin örveli ja ssss Juha Hurmeen puheesta. Haastattelussa hän kertoi harmistuneensa Turussa opiskellessaan, kun tajusi ruotsinsa olevan heikolla tolalla. Ruotsin hän oppi viettäessään pari vuotta naapurimaassa mummoja ja pappoja hoitaen, kun jätti opintonsa Turussa kesken. Ei kovin elitististä.
X:n kirjoituksesta paistaa se, minkä elämäänsä kyllästynyt opettaja saa aikaan: oppimisen ilon sijaan täydellisen lannistumisen ja vihan ainetta kohtaan.
Asun kaupungissa, jossa suomi on vähemmistökieli. Kaupassa myyjät aloittavat molemmilla kielillä ja jatkavat sillä, minkä asiakas valitsee. Kaupunkimme on liitoskaupunki ja yksi yhdistyneistä oli lähes täysin ruosinkielinen. Siellä käy joskus niin, että kahvilassa myyjän ystävällisillä kasvoilla häivähtää hienoinen kauhu, kun hän huomaa, että asiakas on suomenkielinen. Silti hän alkaa puhua suomea, kankeaa ja hapuilevaa koulusuomea. Sanon joka kerta, että upeaa kun uskalsit ja hienosti meni. Joskus vaihdan ruotsiin, jos huomaan, että toinen on menossa aivan lukkoon suomenkielentaitonsa vuoksi. Silloin näen aina helpotuksen, joka vyöryy suomenruotsalaisen nuoren yli. Ja joka kerta saan vuolaan anteeksipyynnön ja kertomuksen siitä, että opettelen kyllä, se on vain hankalaa ja pelottavaa puhua. Aivan turhaan, mutta anteeksipyytely kumpuaa asiakkaista, joiden mielestä ”Suomessa puhutaan suomea” ja käytös on välillä aika ilkeää.Se siitä X:n elitismin kokemuksesta. Osa suomenruotsalaisista ei osaa suomea. He ovat asuneet koko elämänsä täysin ruotsinkielisellä alueella tarvitsematta suomea koskaan muualla kuin sitten koulussa, jossa suomea saakin opiskella urakalla. Suomenruotsalaisia on kaikissa yhteiskuntaluokissa, joten kieleen liitetty elitismin kokemus taitaa olla vain oman kielitaidottomuuden tuomaa huonommuudentunnetta, joka ei liity keskustelukumppaniin mitenkään.
Lukivaikeus vaikeuttaa kielten oppimista, mutta ei estä sitä. Lukivaikeus kyllä hidastaa, mutta kovalla työllä ja oikeilla opiskelijalle sopivilla opetus-ja oppimistavoilla se on mahdollista. Tämän tiedän sekä ammattini, että läheisteni vuoksi.
En osaa puhua ruotsia sujuvasti, mikä harmittaa minua. Aion sen kyllä vielä opetella. Jonakin päivänä yllätän ruotsinkieliset ystäväni pulputtamalla ruotsiksi. Nyt puhumme kieliä välillä ihan sekaisin, toinen suomea, toinen ruotsia. Luen ruotsinkielisiä kirjoja, katson ruotsinkielisiä elokuvia, kuuntelen radiosta ruotsinkielisiä ohjelmia.
Täysin suomenkielisenä, suomenkieliseltä alueelta muuttaneena voin sanoa, että kaksikielisyys on rikkaus ja pakkoruotsi puhe tuntuu todella ikävältä. Ja Hurmeen humoristinen heitto ei olisi koskaan saanut kohua aikaan ilman maassamme käytävää ikuista pakkoruotsikeskustelua.
Meillä on kaksi virallista kieltä. Etelä-Afrikassa 11, joista pitäisi hallita viisi, että pärjäisi palveluammatissa. Koulu aloitetaan omalla kielellä, kolmannelta opetuskieli vaihtuu englantiin, ei tarvitse odottaa yliopiston kielikokeeseen saakka. Helpolla siis selviämme.
Luen blogiasi mielelläni. Se on niitä harvoja, joissa teksti soljuu.

Etelä-Afrikan virallisista kielistä monet ovat aika samankaltaisia keskenään eli vähän sama asia kuin se, että suomalainen ymmärtää savon, rauman, pohjanmaan, tampereen jne murretta kirjakielen lisäksi ja tähän päälle englanti ja ruotsi. Näin muistelisin asian olevan, kun maassa joitakin vuosia sitten kävin.

Suomessa ruotsin ja suomen opiskeluun vaikuttaa historia, mutta nykyään on kieltämättä erikoista, että edelleen kaikki opiskelevat myös selkeää vähemmistökieleä. Itsekään en osaa enää ruotsia, vaikka olen akateeminen, koska en ole kieltä tarvinnut sitten sen yliopiston ruotsin kurssin. Toki kielen saisi elvytettyä jollekin tasolle, jos olisi pakko, mutta sen oppiminen aikuisiällä olisi myös helpompaa kuin monen muun kielen.

Kommenttisi on silkkaa valetta. Kukaan ei ymmärrä savoa.

Missään maailmassa ei ole mitään pakkoruotsiin verrattavaa!

Pakkoruotsi alkaa alakoulussa ja jatkuu läpi kaikkien koulupolkujen.

Edes yliopistotutkintoa ei saa ulos ilman mittavia pakkoruotsin opintoja.

Mitään tällaista ei ole muualla maailmassa.

Ihmetelkää hetki sitä!

Oikeastaan Irlannissa opetetaan Iiriä ja sen opiskelu alkaa jo eskarista ja jatkuu ymmärtääkseni läpi koko koulupolun. En tiedä millainen asema kielellä on loppukokeissa, mutta ainakin opettajaksi halavien tulee sitä osata suhteellisen hyvin, sillä kieltä tulee pystyä opettamaan sekä kielellä opettamaan. Verrattuna ei suomalaisten luokanopettajien tarvitse käydä kuin kahden opintopisteen verran ruotsin opintoja yliopistossa, eikä kielellä tarvitse pystyä edes opettamaan. Vapautuksen kielestä saa vain jos on enemmän yleisen oppimisen kanssa ongelmia tai jos muuttaa maahan ”tarpeeksi vanhana”, mutta kait tuolloinkin kieltä on mahdollista oppia jos niin haluaa.

Irlannissa
1. on valtion kouluja ja yksityiskouluja, iiri on pakollista vain valtion rahoittamissa kouluissa, koska
2. iiri on irlantilaisten alkuperäinen kieli – Helsingin yliopiston Suomen historian professori Meinanderin mukaan suomen kielen olisi käynyt kuin iirin, ellei Suomi olisi siirtynyt 1809 pois Ruotsin vallan alta – kyse on siis esivanhempien kielen opetuksesta;
3. väestö puhuu englantia äidinkielenään, jolloin ei ole tarvetta laajalle vieraitten kielten opetukselle, voidaan keskittyä elvytykseen;
4. vapautukset ovat sallittuja iiristä, toisin kuin meillä ruotsista, josta ei saa vapautusta edes lukivaikeuksinen maahanmuuttaja;
5. mitään virkapakkoiiriä ei ole, kuten mitään virkatoinenvirallinenkieli-pakkoa ei ole missään muualla maailmassa kuin meillä.

Että näin.

Kyllä ruotsista voi saada vapautuksen juurikin lukivaikeuksinen maahanmuuttaja. Muistakin hyvin perustelluista syistä.

Vapautukset ovat laissa, mutta käytännössä näin ei ole. Jos kirja pysyy kädessä, lapsi pysyy pakkoruottsin tunneilla. Jopa kesken yläkoulun tullut maahanmuuttaja vailla suomen ja englannin osaamista vedetään erityisopetuksessa ruotsin läpi – tietysti tulos on olematon, mutta vitonen revitään jostakin.

Miksikö?

Koska paine esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa ruotsin vapauttamiseksi on valtava. Noin 20-25% oppilaista on maahanmuuttajataustaisia ja erityisoppilaiden määräkin on samaa luokkaa. Vaika ryhmät ovat osin päällekkäisiä ainakin kolmannes tarvitsisi vapautuksen. Kolmannes vapautetaan toisesta vieraasta kielestä myös Ruotsissa, mitään tiettyä pakkokieltähän siellä ei englannin ohella ole. Mutta meillä tällaisen joukon vapauttaminen ruotsista raunioittaisi pakon. Siksi vapautuksia ei heru eivätkä koulut enää edes hae niitä, koska ne ovat suuritöisiä ja tulos on aina kielteinen. – Ok, joitakin vapautuksia on, mutta niissä oppilas lukee vielä seiskalla viitosen kirjoja, siis on vahvasti mukautettu.

Kyllä itse olen tietoinen oppilaista, jotka ovat saaneet maahamuuttajina vapautuksen ruotsista lukihäiriön nojalla ja kyllä he muuten ovat opinnoista selvinneet ja ”kirja pysynyt” kädessä.

Kiitos, että toit tuollaisen kokemuksen elinympäristöstäsi tänne. Kuten sanottu: Minulle kaksikielinen Suomi – varsinkin tuolla tavalla – on täysin vieras, joten tällaisista asioista on tärkeä kuulla. 

Lukivaikeus on todellakin vaan hidaste, joskus jopa tekosyy. Se voi tehdä asioista helkkarin vaikeaa, turhauttavaa ja inhottavaa, mutta työnteolla voi selvitä mistän vaan. 

Mua itseäni harmittaa, miksi Hurme meni pilaamaan muuten niin fiksun puheen yhdellä ”apinalla” ja ”juntilla”. Tuollainen letkaus voisi olla hauskaa vaikka perhe- ja ystäväpiirissä, mutta julkisesti se on minusta vaarallista. Hurmetta itsettään en ole tosin ajatellut elitistiksi (en kyllä häntä ole liiemmin miettinytkään), mutta puheenvuoron sävy oli minun tulkintani mukaan sellainen, että fiksut osaavat ruotsia, muut ovat juntteja. 

Mä en itse liitä – ja muiden puolesta en voi puhua – Hurmeen puhetta pakkoruotsiin. Se enemmänkin kertoo tästä ajasta ja siitä, kuinka ihmiset nostavat helposti itsenstä toisten yläpuolelle. Tosin se on tavallaan hassu tulkinta, koska Hurme puheessaan juuri parjasi ihmiskuntaa itsekkyydestä 🙂

Kommenttini kommentoi enemmän X:n valitsemaa lainausta (jonka vasta nyt huomasin olevan lainaus. Ensimmäinen kappale ei näkynyt ollenkaan ensimmäisellä lukukerralla).

Kaksikielisyys, kuten myös yksikielisyys, on täällä arkipäivää. Toki joskus harmittaa, kun terveyskeskuslääkäri ei osaa sanaakaan suomea ja suomea puhuvalle on pitempi jono. Usein olen selittänyt asian ruotsiksi, joskus jopa englanniksi, sillä keikkalääkärit saattavat tulla ruotsista, vain päästäkseni nopeammin hoitamaan asiani. Jotkut asiat haluaisi hoitaa omalla äidinkielellään. Tähän ongelmaan ruotsinkieliset törmäävät muualla jatkuvasti. En ihmettele heidän hätäänsä ollenkaan.

Asiaan palatakseni. Hurme piti puheensa kutsuvierasyleisölle, joka varmastikin oli valikoitunutta kulttuuriväkeä ja lehdistöä. Huumori valikoitunut sen mukaan. Juntti-sanaan tarrautumisen vuoksi kaikki muu puheesta meni suurimmalta osalta suurelta yleisöltä ohi. Harmillista.

Ehkä löysempiä pipoja pitäisi toivoa joulupukilta muillekin kuin Terholle.

Uskon, että fiksut keskustelutaidot paketissa olisi vielä parempi lahja meille suomalaisille 😀 

Tuo puhe alkaa ”Arvoisat ihmiset. Isot, älykkäät apinat.” Jo tuosta alusta pystyi päättelemään, että puhe on hyvin humoristiseen sävyyn kirjoitettu, vaikka käsittelikin tärkeitä, ajankohtaisia asioita. Suuri osa mielensä pahoittaneista ei ole kuullut puheesta muuta kuin tuon irroitetun lauseen.

Ja pakko sanoa, että miehesi on kyllä lausahduksessaan ihan oikeassa. Hyvin monella, varsinkin kolmekymppisellä suomalaisella on suuri asennevamma ruotsin kieltä kohtaan. Jos on joskus selvinnyt ruotsin yo-kirjoituksista, ei kielen henkiin herättäminen ole oikeasti vaikeaa. Kuuntele ja katsele ruotsinkielisiä ohjelmia. Lue ruotsinkielisiätä tekstiä. Älä valitse ensimmäiseksi romaania, vaan esim. sisustus- ja juorulehtiä. Hankkiudu tilanteisiin, joissa joudut puhumaan ruotsia. Älä pelkää virheitä ja yritä rohkeasti. Kohtalaisen ”puhetaidon” voi hankkia kuka vain, se on nimenomaan asenteesta kiinni.

Ihana: Kiitos kannustuksesta <3

Ja tuohon huumoriin. Sitä on hyvää ja huono – ja se,kumpaa se on, on aina tulkintakysymys. 

Tuo Juha Hurmeen kommentti ”Opetelkaa ruotsia juntit” on kyllä täysin irrotettu kontekstistaan. Puheessa oli pointtina kertoa, kuinka Hurmeeseen oli tehnyt vaikutuksen suomenruotsalaisten kirjailijoiden teokset ja hän oli lukenut ”idoleidensa” kirjoja alkuperäiskielellä. Siksi hän piti osan puheestaan ruotsiksi ja itse koin, että Hurme kiitti myös puheellaan sitä, että on Suomessa saanut opiskella ruotsia ja näin hänen oli mahdollista lukea tutustua suomenruotsalaisten (eli suomalaisten) teoksiin myös alkuperäiskielellä.

Yleensä ollaan totuttu siihen, että poliitikkojen lausahdukset irrotetaan kontekstista, tällä kertaa Sampo Terho itse syyllistyi samaan. Hurmeen lausahdus oli lähinnä hyväntahtoisen humoristinen eikä tuomitseva.

Tämäpä juuri! Jos ymmärtää koko puheen alusta loppuun saakka niin ymmärtää myös mitä tuon lausahduksen takana on. Nimenomaan siis ikään kuin kiitos ruotsille/omalle kielen osaamiselleen ja näille mainitsemilleen ruotsiksi kirjoittaville/kirjoittaneille – JA HUUMORI. Se, mitä itselleni välittyi oli positiivinen/kannustava viesti siitä, että kun osaat suomen lisäksi myös ruotsin, kasvattaa se kirjahyllysi kokoa, voi tuoda uusia mahtavia lukukokemuksia.:-)

Onneksi täällä blogissa on edes muutama puheeseen tutustunut. On mielestäni silkkaa naiviutta irrottaa yksi lause kontekstista ja haukkua puhuja sillä perusteella. Jos haluatte päästä syvemmälle hänen lempeään vastakkainasettelun ja huumeorin maailman, suosittelen todella kirjaa.

Jep, samaa mieltä! Suosittelen Karoliina lukemaan myös hesarin Jukka Petäjän kolumnin aiheesta.

Kaikkiin edelliseen tämän ketjun viesteihin.

Olette ihan todella oikeassa siinä, että nykymaailman tyyli on irrottaa yksi virke/lause/sana ja sitten tarttua siihen tarjuamatta, mitä ympärillä on, onko kyse huumorista/sarkasmista tms.

Harmitta, etten kutsusta huolimatta päässyt Finlandia-palkintojen jakotilaisuuten tällä kertaa mukaan, enkä voinut aistia aitoa tunnelmaa, mutta olen edelleen sitä mieltä (kaksi kertaa puheen katsoneena) sitä mieltä, että ”juntit” oli tarpeeton. Se – näin minun tulkinnallani – teki juuri sellaisen asetteleun, että hyvä puhe (koska totta on, että käännös ei koskaan tee oikeutta teksteille) sai kurjan lopetuksen. Ylimielisen, minusta. 

Ihana teksti! Kävin ihan lukemassa koko setin. Kiitos kun jaoit 🙂 (Tosin hieman tulee mieleen, millä samoilla aivoilla noita juttuja on tehty. Blogiaivot?” 

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X