Vitsi mikä eilinen päivä. Taas niitä kokemuksia, joita voi sitten vanhana muistella.
Sain marraskuun alussa puhelun, jossa minua pyydettiin mukaan Aamulehden ja Alma Median yhteiseen ”minidokkariin”, eli vähän erityyppiseen mainosvideoon kertomaan siitä, millaista minun elämäni on. Millaista on olla uustamperelainen ja uusperheen äiti.
Yleensä kieltäydyn järjestelmällisesti kaikesta tämmöisestä. Jotenkin se Iholla-farssi pisti varpailleen niin, että olen torpannut pääsääntöisesti kaiken medianäkyvyyden, joka ei ole tullut oman tietokonenäppäimistöni tai kamerani lävitse (ja johon olen voinut itse mitenkään vaikuttaa). Tällä kertaa tuli kuitenkin tunne, että tässä haluan olla ehdottomasti messissä. Tekijätiimi oli luotettava ja tämä uus-uus -aihe sellainen, jota olen itsekin käsitellyt blogissa.
Niinpä eilinen oli jotain muuta kuin tavallinen maanantai. Olen kertonut elämästäni nauhalle tauoilla ja ilman. Kävellyt ne minulle tärkeät reiti, pukenut sukan jalkaan kuudesti, esittänyt tekeväni töitä ja repeillyt oikein urakalla. Seissyt valokeilassa ja näytellyt puhuvani puhelimeen.
Rakastin Tommi-kuvaajan tapaa ja tyyliä kuvata. Ja vaikka leikattu versio onkin aina eri asia kuin raakilepätkät, voin jo olla jo nyt melkein varma, että lopputulos on sellainen, josta me kaikki mukana ollet voidaan olla ylpeitä. Lopputulos tullaan tosin näkemään vasta (vai jo?) vuodenvaihteessa.
Nyt unille. Takana on aikamoinen hulinapäivä F:n kaverisynttäreiden keskellä (joista kerron lisää muuten sitten huomenna)!
-Karoliina-
Kommentit (10)
Yhdessä Iholla jaksossa sanoit tarvitsevasi enemmän lukijoita, mikään 10 000 ei riitä. (Anteeksi, en muista tarkkaa määrää) Tätä vielä painotettiin jatkolauseella. Olisiko nykyistä lukijamäärää olemassa ilman Iholla sarjaa? Olisiko nykyinen ura mahdollista ilman isoa lukijakuntaa? Siksi minusta on surullista, että sanot Iholla farssiksi. Käsittääkseni Iholla sarjaan mukaan pääsy on avannut Sinulle ovia, ja toki itse olet osannut olla paukuttamatta auenneita ovia ja rankkaa duunia on täytynyt lisäksi tehdä -sitä en kiellä tai epäile. Vaikka et tänä päivänä suostuisi avaamaan kotisi ovia ja julkaisemaan läheistesi kasvokuvia, toivoisin arvostusta Sinulle annetuista mahdollisuuksista ja sitä kautta arvostusta meitä katsojia ja myöhemmin lukijoita kohtaan.
Ai, se olikin käsketty juttu, että sinä olet jatkuvasti kuvaajana.
Toki saihan siitä sen kuvan, että sinä touhuut ja joudut käskyttämään aikusta miestä joka asiassa. Ei ees kuvaaminen onnistunu, muusta ny puhumattakaan. Näin vähä kärjistäen…
Saithan ainakin lukijoita, niin ahkerasti muistit mainostaa blogiasi.
Mitä tarkoitta Iholla-farssilla? Onko tästä ollut joku aiempi postaus? Jos voit linkata 🙂 Kun itse sarjasta sai sen kuvan että halusit mukaan ja kuvasit itseäsi vaikka Esko päähenkilö olikin 🙂
En ole tästä tehnyt postausta kyllä 🙂 Mutta: My point exactly! Sähän itse jo tuossa vikassa virkkeessä sanoit kaiken olennaisen siitä, miten sarja ”meni” tai pistettiin menemään. Tosi-tv:n totuusarvo kun on aika suhteellista.
Minidokkari sinusta kuulostaa mielenkiintoiselta, jään kuulolle 🙂
Miksi Iholla oli mielestäsi farssi, tarkoitatko siitä seurannutta julkisuutta? Itse en sillon seurannut ko. ohjelmaa pahemmin tai siitä käytyä keskustelua, niin on mennyt ohi.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
p.s. Saitpas taas ilkeitä kommentteja, pahoittelen ”kommentoijakollegoideni” mahdollisesti aiheuttamaa mielipahaa.
Höpsö <3 Ei syytä pahoitella. Toki jokainen saa kertoa mielipiteensä. Niin minäkin teen päivittäin postauksissa.
Tuo tv-sarja on jo niin vanha juttu, että sitä on varmaan turha – ja sopimussyistä mahdotonkin – purkaa tässä. Mutta itse sisältöön viittasin ”farssilla”. En siitä seuranneeseen kommentointiin. Kommentointien sävy oli mielestäni sillä näytöllä täysin ymmärrettävää.
Olen lukenut blogiasi Iholla-sarjan ulos tulosta asti, josta silloin vinkin sain. Meitä on aika monta, joten kannattaisko lopettaa…Monta kertaa olen ärsyyntynyt kommenteistasi, dissauksestasi entistä elämääsi kohtaan. Nyt tuli viimeinen pisara. Sinulla on yksi lukija vähemmän. Kiitos ja terve!
Minä en mieltänyt kirjoitustasi entisen elämän disssaamiseksi. Minusta et puhunut siitä. Oletin sinun tarkoittavan,että olet varpaillasi sen suhteen kuinka MUUT kuvaavat sinun elämääsi. Monet realitysarjoissa olleet ovat nimittäin kertoneet ainakin haastatteluissa että oma elämä kuvataan sarjoissa monin editoinnin keinoin ihan toisenlaisena kuin todellisuus ja josta tuskin tunnistaa itseään. Kävikö sinullekin ehkä niin ? Tuostahan on kenenkään tuskin syytä loukkaantua:)
Tähän on varmaan enää turha vastata,kun kommenttia et enää lue.
Mutta kuten jo edellä mainitsin, en ikinä ajattele, että sarjan katsojissa tai katsomisessa olisi jotain pahaa. Kyse on vain minun sivuroolikokemuksesta osana tuollaisen tuotannon rattaita.
Olisi tyhmä väittää, ettei Iholla tuonut myös paljon hyvää. Se toi ihan hurjasti vaikka mitä ja vaikkei nyt sillä enää voi (ja halua ) ratsastaa, ei ilman sitä olisi moniakaan töitä, jota nyt on seurannaisina. Olet täysin oikeassa!
Sen haluan kyllä korjata, ettei kyse ole siitä, etten arvostaisi katsojia. Mähän rakastin ennen tuota omaa ”osuuttani” sarjaa aivan hirveästi. Sitä tekee sitä paitsi monet ihanat ja taitavat ihmiset <3 Kyse onkin ainoastaan omasta henkilökohtaisesta suhteesta sarjan tapaan kuvata asioita. Ja omasta suhteestani julkisiin asioihin tuon kokemuksen jälkeen.