kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 25.12.2017

Joulu 2017 - Milloin traditioita uskaltaa muuttaa?

Teksti
Karoliina Pentikäinen
38 kommenttia

Me tulimme eilen aamupäivällä Hankasalmelle joulun viettoon. Vasta jouluaattona Hanksulle tulo on perinne, jota olen noudattanut koko F:n elämän ajan. Mummolaan tullaan vasta aattona, mutta joulu voi sitten jatkua toisesta päästä niin pitkälle kuin kulloinkin on mahdollista.

Toisaalta tässä perinteessä ja aattoaamun hämyssä ajamisessa on taikaa. On ihana lähteä kohti joulua vielä pimeällä ja saapua pääkallopaikalle ennen joulurauhan julistusta. Aloittaa joulu niin, että muu perhe on jo paikalla ja riisipuuro valmiina. Saapua niin sanotusti valmiiseen pöytään.

Toisaalta minua on viime vuosina alkanut harmittaa se, etten ole ollut mukana itse jouluvalmisteluissa. En ole voinut fiilistellä joulua leipoen ja koristelleen muun perheen kanssa tai katsoa jouluaattoaaton illan leffaa. Tai syödä aatonaattona nuudeleita ja katkarapukastiketta, joka on ollut sellainen meidän perheemme anti-jouluinen perinne ennen laatikoita ja kinkkuja. Tämmöisten asioiden missaaminen on vähän harmittanut. Osa joulutunnelmasta kun tulee siitä, että saa valmistella joulua.

Minä en oikeastaan osaa kuvitella joulua missään muualla kuin Hankasalmella. Tosin olen tajunnut, että varmasti tulee vielä hetki, kun vietämme aattoa jossain muualla. Siskoni oli nyt ensimmäistä kertaa pois kotoa joulun ja se tuntui minusta ihan kummalliselle. Mutta niinhän se elämä menee, kun ihmiset pariutuvat ja menevät naimisiin – on keksittävä ne yhteiset perinteet ja tehtävä kompromisseja.

Kaverini järjesti jo kolmatta vuotta joulun niin, että kutsui hankasalmelaisvanhempansa Helsinkiin heidän luokseen jouluksi. Kaverini oli se, joka teki laatikot ja suunnitteli muutenkin joulun kulun. Katsoin Instagramista, miten ihana musta-valkoinen Marimekko-kattaus heillä olikaan.

Ajatus omasta joulusta, jossa kestitään vanhempia, tuntui älyttömän kypsälle. Vähän kutkuttavalle, mutta kuitenkin vielä vieraalle. Vieläköhän koittaa joskuspäivä, että joulua vietetäänkin meidän omassa kodissamme kutsuen muuta sukua kylään?

-Karoliina-

Kommentit (38)

Etkö edellinen miehesi kanssa sitten tehneet ollenkaan kompromisseja joulun suhteen? Kun sullakin pitkiä suhteita ollut tätä ennenkin 🙂

No huh huh,ompahan taas kommentteja…ja nimettömänä tietenkin…
Ihanaa joulua sinulle ja perheellesi! 🙂

Samoin sinulle <3

Me vietettiin ensimmäinen joulu ihan omassa kodissa,johtuen mieheni ja minun työvuoroista.Mies oli yövuorossa aaton vastaisen yön ja minä menin joulupäivänä töihin.Tähän saakka ollaan oltu jouluaatto jomman kumman vanhemmilla.Nyt tuntui että oli mukava tehdä vain ne välttämättömimmät valmistelut ja ruuat mitä itse haluttiin ja olla omassa kodissa oman perheen kesken.Nelivuotiaalle riitti aattoaamupäivänä riisipuuro,ulkoilu (onneksi saatiin paljon lunta),joululounas,päiväunet,pukki ja lahjat.Itselle tärkeintä oli se ettei tarvinnut ajella aattona mihinkään.Rauhoitimme siis aaton ja se oli hyvä valinta.Joulun jälkeenkin ehtii kyläillä.

Kuulostaa ihanan leppoisalle joululle <3 

Kuulostaa ihanan leppoisalle joululle <3 

Miten ihmeessä ”vasta” aattona?
Itsekö aina päätät joulun kuviot? Kuulematta missä kulloinenkin puolisosi haluaa aaton viettää..
Aika kummallista.
Vain ” Hankasalmen joulu”….

Peukut sisarellesi.

Minusta ”vasta”, koska koen, että jouluvalmistelut yhdessä kuuluvat jouluun. Minusta on kiva puuhata yhdessä, sekä koen, että on aika itsekästä tulla vain valmiiseen pöytään. 

Jos on uuseperheellinen, mistään ei kyllä päätä vain itse. Tämä elämäntilanne vaatii vielä enemmän kompromisseja kuin ”normaali” perhe-elämä. Tosin en valita: Tilanne – varsinkin lapsen kannalta – on varmasti paras, mitä voi kuvitella tässä elämäntilanteessa. 

Toivon sinulle mukavaa ja ehkä myös hieman positiivissävytteisempää uutta vuotta. Kommentistasi paistaa aikamoinen kiukku ja katkeruus, joka tietysti hieman hämmentää. Siispä ihanaa vuotta 2018!

 

Onko se nyt niin karmea vaihtoehto viettää lapsuuskodissa joulua? ?

Me ollaan lasten synnyttyä oltu pari aattoa kotona, tänä vuonna ollaan (oltu) koko aattoa edeltävä ja jälkeinen viikko kotona. Ja se on vaan ollut ihan parasta. Meillä kun on kolme lasta, syntyy aina aikamoinen hässäkkä mitä ikinä ollaan tekemässä. Kun siihen lisää vielä parikin saati useampia ihmisiä, aikuisia ja lapsia, on soppa sellainen, että rauha ja stressittömyys on kaukana. Lisäksi tähän on vaikuttanut se, että jos emme olisi kotona, olisimme poikkeuksetta puolisoni vanhemmilla, missä ei sinänsä ole vikaa, mutta se ei ole koskaan ollut minun kotini, joten kaikista vuosista huolimatta, en saa siellä lähellekään samaa fiilistä kuin omassamme. Ja etenkin kun on tuota jälkikasvua, niiden tavaroita, sisarusten kahinoita, päiväunia jne. on vaan tosi paljon helpompaa olla kotona.

Parasta on ollut, kun saa itse olla ”yksin” puikoissa. Saa mennä niiden lasten mukaan ja nopeastikin muuttaa suunnitelmaa, jos tilanne vaatii. Ei tarvitse sopia muiden kanssa sauna- ja syömisvuoroista, eikä ylipäätään huomioida muita. Kuulostaa kamalalta, mutta siltä se nyt tuntuu. Jos olisimme sukuloimassa, paikalla tosiaan voisi olla kuusi aikuista ja kuusi lasta ikähaitarilla 0-7. Se on kaaos. Se on tiukahko aikataulutus. Se on stressi. Munlaiselle ihmiselle.

Nyt oli ihana joulu. Oma rytmi, omat tavat, omat jutut. On kiva olla isollakin porukalla, mutta ainakin tänä vuonna tämä tuntui hyvälle. Jos meilläkin olisi vain esikoisemme, tulisi varmasti herkemmin lähdettyä. Nyt omassakin perheessä on niin paljon tohinaa, että se kyllä riittää. Etenkin raskaan syksyn päätteeksi.

Ihanaa joulunaikaa teille!

Minusta tuo ei kuulosta kauhealle vaan enemmänkin sille, että tiedätte, mitä haluatte. On hyvä luoda myös omat traditioit ja tavat. 

Ihanaa ja vähemmän rankkaa uutta vuotta 2018 <3

Meillä oli tänä vuonna ekaa kertaa joulu, jolloin vanhempani ja miehen vanhemmat vierailivat meillä, eikä toisinpäin. Silti vaalittiin perinteitä, käytiin joulukirkossa (meidän lähikirkossa, jossa meidät myös vajaa vuosi sitten vihittiin) ja meillä kaikilla on ollut tosi kiva joulu. Tänä vuonna on siis luotu uusia traditioita ja tämä on ollut todella virkistävää, suosittelen!

Kivaa joulun jatkoa! ️

Toi kuulostaa, Mimmi, ihanalle! Ehkä mekin sitten, jos joku päivä on samalla tavalla vähän enemmän neliöitä kodissa. Haleja Kirkkonummelle <3

Kiitos ihanasta blogista, paljon olen niistä saanut. Kaunista ja ihanaa joulua! <3

Kiva kuulla <3 Kivoja pyhiä ja hauskaa vuotta 2018!

Miksi sinä saat ainoastaan viettää jouluaaton tyttäresi kanssa, siis ihan virallisena aattona? Eikö nyt olisi ollut ex:äsi vuoro? Aika itsekästä touhua.

Voin vinkiksi kertoa, ettei huoltajuusasiossa ole kyse ”vuoroista”. Itsekkyyden sijaan huoltajuus- ja oleskeluasioissa lastenvalvojat ja viranomaiset ja toki myös vanhemmat laittavat ensi sijaiseksi lapsen edun. 

Koen aika erikoiseksi puuttua tuntemattomien ihmisten ”vuoroihin” tietämättä taustoista ja tilanteista mitään. Tosin: Ymmärrän reaktiosi. Helpostihan näissä asioissa on mukavin vetää mutkat suoraksi. Harvoin vaan elämä on niin yksioikoista 🙂

Samaa mieltä olen, hyvin itsekästä vaikka sen kuinka yrittäisi peruatella sillä, että ”lapsen takia joulun perinne meillä tämä”.

Eikö teidän pitänyt mennä naimisiin tänä vuonna?

Sillä tavalla en varmuudella ole koskaan kertonut.

Tosin vauva.fi mukaan meillä on pitänyt olla häät jo kesällä, vauva vuosi sitten jne, joten niiden ”totuuksien” perusteella ihan varmasti jo häät ja sen jälkeinen erokin olisi pitänyt jo tapahtua 😉

Itse asiassa oon kyllä varma, että jossain postauksessa sanoit teidän kaikkien kolmen siskoksen menevän tänä kesänä/syksynä naimisiin. Lisäksi julkaisit instassa kuvan, josssa tulevan kirjan kannessa nimesi oli muotoa Sallinen-Pentikäinen. Miksi et halua kertoa lukijoille näistä asioista avoimesti? Hääthän ovat todella iloinen asia <3

Sanoin, että menemme kaikki vuoden sisällä naimisiin. Siis toistemme kesken vuoden sisällä. Jos asia on ymmärretty toisin, sille tietysti en voi mitään. Veikkaan (vaikken nyt postausta mistään enää löytänytkään), että olen oikeassa tässä lausemuodossa, koska – kuten ehkä arvaat – meillä kaikilla on nämä hääpäivät olleet ihan selvät tuossa vaiheessa- 

Ja kyllä. Juhlin toisen kirjani kantta, koska olen siitä ylpeä. Nimi kirjan kannessa (siinä yhteydessä!) on minulle aivan yhdentekevä. Muuten toki ei. Itseä ärsytti hitusen, kun nimi-gate vei (myös siis kavereiden keskuudessa) päähuomion itse työltä. 

Mulla on paljon aiheita, joista en kirjoita koskaan blogiin. Tai joista kirjoitan hyvin suppeasti. Kyse ei ole avoimuudesta vaan yksinkertaisesti yksityisen ja julkisen rajanvedosta. Se ei ole epäluottamuslause vaan yksinkertaisesti työnteon reunaehto. Lapsen kasvoja ei esim enää näy, enkä hänestä persoonana kerro juuri mitään. Syvällisin asia hänestä saattaa olla lempiruoka ja joululahjatoive. Samoin kerroin kihlauksestamme yhden virkkeen verran ja kuten näet, ei häätkään ole aihe, jota blogissa minun osaltani juuri puidaan.  

Häät on ihana ja onnellinen asia, mutta itse en kokenut tarpeelliseski perustaa hääblogia tai ruotia ylipäätään joka ikistä perheemme asiaa blogissa. On tärkeää, että jutut täällä kumpuavat minusta, mutta se osanen, jonka haluan antaa julkiseksi, on vain se osanen, jonka koen luonolliseksi jakaa kaikelle kansalle. 

 

 

Itse asiassa kihlauksesta olet kirjoittanut enemmän kuin lauseen – viimeksi ystäväkirjassa hehkuttelitte molemmat kosintaa. Ymmärrän toki sen, ettei bloggaaja halua levitellä yksityiselämäänsä kaikelle kansalle, mutta tässä blogissa on monesti aiemminkin ollut se henki, että vihjaat jotain yksityiselämääsi käänteeseen liittyvää. Ja sitten, jos lukija (ymmärrettävästi!) kysyy lisätietoja, vastaat ylimieliseen sävyyn (”sinä olet ymmärtänyt hirmuisen väärin, enkä voi sille tietystikään mitään”) tai vetoat siihen, ettet halua kertoa perheestäsi. Kihlauksesta tai häistä ei olisi tarvinnut kertoa mitään, ellet olisi itse niin halunnut.

Eipä tässä hääblogin perään ole kukaan kysellyt, se oli sinulta hirmuinen väärinymmärrys. Kunhan ihmeteltin sitä, että sukunimesi on ilmeisesti muuttunut (muuttumassa?) eikä siitä ole blogissa mainintaa, vaikka muuten olet kovasti hehkutellut uutta rakkautta ja sormustakin esitellään instakuvissa jne.

On kirjoittanut että menevät vuoden sisään kaikki naimisiin, ei tänä vuonna.

Mun mielestä Karoliina on kertonut, että kaikki siskokset menevät vuoden sisällä naimisiin, ei vuoden 2017 aikana. Tuosta kirjajutusta päättelin häiden olevan tulossa, mutta ehkä vasta keväällä. 🙂 Ymmärrän ihan hyvin, ettei kaikesta halua kertoa suoraan, sillä Karoliina kohtaa aika paljon ylimääräistäkin ”kritiikkiä” sen asiallisen palautteen lisäksi, eikä niitä elämän herkimpiä hetkiä varmasti halua asettaa ruodittavaksi.

Hah hah aivan loustava vastaus! Peukku!!

No esimerkiksi tämä vasta aattona Hanksulle tulo on (ollut) sellainen. Ja on edelleenkin, johtuen lapsen kahdesta ”aatosta”.

Niin mutta jos aaton olet aina saanut viettää omien vanhempiesi kanssa, eikö se siitä kerro että toiseen suuntaan ei ole kompromisseja tehty 🙂

”Aina” ei pidä paikkaansa. Mutta en koe, että minun on täällä blogissa raportoitava joka ikinen joulu historiassani. Totta on kuitenkin se, että jokainen joulun aika – aatto tai sitten jokin muu päivä – olen käynyt Hankasalmella ja vanhemmillani. 

No milloin sä sitten menet naimisiin?

Nämä ovat kaikki perheen sisäisiä asioita ja on todella kurjaa, että täällä blogin kommenteissa riepotellaan niitä. Etenkin lapsen suhteen asia tuntuu todella kurjalta.
Tykkään tästä blogista, mutta jo pidemmän aikaa on tuntunut jotenkin ”eettisesti” väärältä seurata tätä menoa. Aika vapaata riistaa tuntuu lapsen asiat olevan. Hän tuskin on saanut tai vielä osannutkaan valita haluaako olla tällaisessa roolissa…
Ehkä minä olen tässä asiassa vanhanaikainen ja kaikki on nykyään vapaata riistaa ja se on ihan ok..?

On tämä joulu tunnelatautunut juhla, jota monet haluavat viettää joka vuosi sen oman oikean kaavan mukaan. 🙂 Minä olen lapsuusjoulujen jälkeen viettänyt joulua milloin missäkin ja eri kokoonpanoilla ja minulle joulun tunnelmaan riittää lasi glögiä tai punaviiniä ja kynttilät, en siis ole mikään jouluihminen. 🙂

Nyt kun et ole ns. päivätyössä niin miksi et päässyt joulua valmistelemaan etukäteen vai johtuiko se lapsen joulukuvioista? Ja vaikka itse olisit jouluaatonn omassa kodissasi niin miksi muu suku ei voisi edelleen viettää sitä Hankasalmella. Onhan joulussa tosiaan päiviä aaton jälkeenkin.

Kommenteissa outo käsitys, että vuorottelu olisi ainoa hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi omat lapseni ovat aina kanssani jouluna, ja heidän bioisä vierailee meillä. Siinä ollaan samassa joulupöydässä koko kirjava uusperhe! Tämä järjestely vasta ihmettelyä herättääkin. Oudon sopuisaa kuulkaa!! Joku jopa joskus kehdannut spekuloida vieläkö meillä on jotain ”sutinaa.” (Ei ole) Eli summa sumarum. Aina löytyy oudoksujia, teet miten vain.

Jos jostain syystä meille tulisi ero, toivoisin tällaista järjestelyä jos se vain olisi mahdollista. Vaikka parisuhde päättyy, perhe on silti perhe.

Jos jostain syystä meille tulisi ero, toivoisin tällaista järjestelyä jos se vain olisi mahdollista. Vaikka parisuhde päättyy, perhe on silti perhe.

Kyllä monista kommenteista paistaa taas joulumieli! On se ihme juttu että joulustakin pitää vääntää ilkeää kommenttia. Jaksan vaan ihmetellä tätä ihmisten ilkeyttä…
Hei ilkeämieliset, mistä tiedätte HALUSIKO ESko edes lasta luokseen jouluksi ??? Eikös hän itse viime viikolla kirjoittanut hyväksi havaitusta perinteestä? Hoitakaapa omat asianne ja antakaa muiden hoitaa omansa paehaaksi katsomallaan tavalla. Kokemuksesta voin sanoa että arjen ja pyhän käytännöt sovitaan lastenvalvojalla mahdollisimman tasapuolisesti. Ei siellä kumpikaan pääse sanelemaan yksipuolisia ehtoja.

Kuulostaa oudolta, että niin monella on tarve jotenkin niin negatiiviseen sävyyn ihmetellä toisen jouluaikatauluja… Emmehän me lukijat tiedä, miten nämä järjestelyt on sovittu. Kiva kun jaksat Karoliina vastailla nähinkin uteluihin ystävällisesti!
Meillä uusperhejoulu myös (tosin ”jaettavat” lapset eivät ole omiani vaan miehen), ja minä koen, että kaikki osapuolet ovat hyvin tyytyväisiä järjestelyihin. Voin toki olla väärässä ja joku kyräileekin hiljaa mielessään, että on epäreilua. Mutta minun nähdäkseni ”kompromissijoulu” on saatu hoidettua ilman kompromissin tuntua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X