Katseltiin lauantai-iltana Armanin Pohjantähden alla -ohjelmaa, joka käsitteli ravintoa. Jakso oli varmaankin uusinta, mutta emme olleet nähneet sitä aikaisemmin.
Samalla, kun Arman haastatteli erilaisia – hyvinkin erihenkisiä – ruoka-asiantuntijoita, aloimme jutella siitä, että meille on muodostunut kyllä ilman mitään erillistä sopimista sellainen tämän kodin ”ruokafilosofia”, joka on aika selkeä. Eikä se todellakaan ole kaikin puolin THL:n suositusten mukainen.
Oikeastaan vasta Armanin ohjelmaa katsoessa taas muisti, ettei oma käsitys terveellisestä ruuasta olekaan mikään yleismaailmallinen totuus. Ja itse asiassa se, mitä me tyttärelle syötämme, ei kaikilta osin olekaan sellaista ravintoa, mitä vaikkapa THL:n suosituksia noudattavat lastenterveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat. Joskus oikein harmittaa se, että tieto on niin ristiriitaista. Sitä seisoo kaiken informaation ristitulessa ja yrittää itse sitten päätellä, miten pitäisi toimia.
Kirjasin tähän listaan vähän raameja siitä, mitä meillä syödään ja toisaalta ei. Tämä ei ole mikään vinkkilista, koska eihän minulla ole mitään referenssiä ihan maallikkona kertoa, mikä tekee hyvää ja mikä huonoa. Mutta tällainen se meidän perheen ruokafilosofia kuitenkin on:
- Ei light-tuotteita. Keinomakeutusta ei käytetä juuri ollenkaan. Joissakin makuvesissä (aikuiselle) minusta stevia on ok, mutta muuten sitä ei kyllä käytetä. Jos on pakko makeuttaa, voi sen tehdä kookossokerilla, hunajalla ja joskus jopa ihan valkoisella sokerilla. Jos esimerkiksi F haluaa herkkupäivänä limua, annan paljon mieluummin desin sokerilimpparia kuin light-versiota. Uskon, että meillä menee sokerit THL:n suositusten mukaisesti. Tosin niissä ei ole (itse en ainakaan löytänyt tietoa) taidettu puhua juuri näistä toisenlaisista sokereista.
- Ei kevyt(maito)tuotteita. Oikeastaan Oivariini, raejuusto 2%, rahka ja kermaviili ovat ainoat maitokevyttuote, jota meillä käytettään. Oivariiniakin vain siksi, että se levittyy leivälle paremmin kuin voi. Tuon raejuuston olen kyllä tosin päättänyt vaihtaa luomuun (näin juuri mainoksen maitopurkin kyljessä), mutta kermaviilin ja rahka suhteen en vielä kantaani tiedä. Onko niitä edes luomuna? Mutta muuten meillä käytetään rasvaista maitoa, oikeaa voita, rasvaista juustoa ja kermaa. Kermoissa kammoan näitä ”4%, kevyt ja paksu -tyyppisiä” tuotteita. Jos meillä tarvitaan kermaa, se on aina ihan tavallista, rasvaa sisältävää, hapatettua kermaa tai kuohukermaa. Vastapainoa koville rasvoille tulee muun muassa pähkinöistä, avokadosta ja oliiviöljystä, joita meillä syödään joka päivä. THL:hän suosittelee margariinia. Minä en ole syönyt sitä koskaan, vaikka sitä lapsuuden jääkaapissamme aina olikin. Menin mummon jääkaapille, ja otin sieltä punaista voita. Itse asiassa mummo – jolla oli hyvä huumorintaju –antoi erään kerran minulle voipaketin syntymäpäivälahjaksikin. F ei ole myöskään syönyt koskaan margariinia kotona.
- Leivässä pitää olla kuituja. F ei voi syödä ruista, mutta hänen leipiinsä yritetään sitten saada kuitua vaikkapa siemenillä ja kauralla. Minä en syö juuri enää leipiä (paitsi 100% kauraa), koska gluteenittomien leipien ravintoarvot ovat niin surkeita. A vetelee meidän kahden muun kadehtimaa ruisleipää. Tosin sitä THL:n lautasmallin osaa en allekirjoita, jossa leipää pitäisi syödä myös lämpimän ruuan kaverina. Toki leivän voi ottaa vaikka keiton kanssa, mutta en näe mitään järkeä, miksi sitä pitäisi syödä vaikka perunan ja lihan kaverina.
- Kasviksia, marjoja ja/tai hedelmiä syödään joka ikisellä aterialla. Meillä ei tarjota koskaan lämmintä ruokaa ilman, ettei kyljessä olisi uunijuureksia, höyrytettyjä kasviksia tai salaattia. Samoin jokaisella aamu-, ilta- ja välipalalla syödään vihreitä. Kasvisten ja hedelmien syönti konkretisoituu silloin, kun tilaamme ruuat Prisman kauppakassi -palvelusta. Meidän viiden päivän tilauksesta aina ainakin yksi muovipussillinen on ainoastaan HeVi-osaston tuotteita. Tässä ylittyy ihan varmasti puoli kiloa päivässä. Ihan jokaisella meistä.
- Ruuat tehdään muutamia poikkeushetkiä lukuun ottamatta itse alusta asti . Ainoat valmisruuat, joita meillä syödään, on kalapuikot, makumajoneesit, dippikastikejauhe, Lidlin bernaisekastike ja Kokkikartanonen pinaattikeitto. Olen joskus hamassa menneisyydessä käyttänyt esimerkiksi valmiita juureskuutioita tai peruna-sipulisekoitusta, mutta en enää. Kun kerran tekee asiat itse, ei vaan halua syödä enää valmistuotteita. Maku on kuitenkin niin kauhean erilainen ja toisaalta ruuan alkuperän tietäminen on minulle nykyisin yhä tärkeämpää.
- Ulkona voi syödä ja välillä jopa mättöäkin. Mutta toki ”roskaruokapaikoissakin” on eroja. Ostan oikein mielelläni välillä hyvin tehdyn hampparin tai itseleivotulla pohjalla tehdyn pitsan. Mutta esimerkiksi Mc Donalds aiheuttaa minussa puistatuksia. Olen joskus ottanut itse Mäkkäristä gluteenittoman juustoburgerin evääksi, jos muuta vaihtoehtoa ei ole ollut. Ja F:n olen tainnut ruokkia Mäkissä muutaman kerran ulkomailla ja pari kertaa Suomessa silloin, kun hän on saanut jostain saavutuksesta oikeuden valita itse ruokapaikkansa. Lähtökohtaisesti Mäkkärin kaltaiset paikat saavat minut kuitenkin yleisesti ottaen aika raivoisaksi. Miten sellaista materiaalia, jota ei voi minun kriteereilläni edes ruuaksi kutsua, voidaan myydä niin paljon? Ja miksi porukka himoitsee sitä? Toki muistan, että itsekin pidin vielä parin kympin molemmin puolin Big Mac -ateriaa ja McFlurrya aivan ihanana ruokana. Niin se mieli ja makuaisti muuttuu. Onneksi!
- ”Ei” valmiiksi maustetuille tuotteille. En pidä lihojen valmismarinadeista, maustetuista jogurteista (sokeria aivan hullusti!), makukermoista tai oikeastaan mistään, mikä ei ole itse oikeaa tuotetta. Onneksi tytärkin – joka aina himoitsee maustettuja viilejä – on oppinut syömään maustamattoman jogurtin hunajalla ja pähkinöillä, maustamattoman viilin banaanipaloilla.
- Ei ehdottomuuksille. Vaikka edellinen lista onkin aika pitkä, en silti koe, etteikö välillä voisi tehdä asioita ihan toisin. Meillä ei esimerkiksi eilen ollut kaapissa MITÄÄN ilta- ja aamupala-aineita, kun tulimme kotiin kylästä jo F:n nukkumaanmenoajan jälkeen. Siinä ei ollut enää järkeä lähteä kauppaan, joten R-kioskilta haettiin valmisleivät ja maustetut jogurtit. Sellaiset tuotteet, joita muuten kyllä kartetaan viimeiseen asti. Jogurtti meni lapselta kyllä alas, mutta teollinen kolmioleipä jo tökki, vaikka periaatteessa sen täytteet olivat sitä, mitä kotitekoisessakin voikkarissa olisi voinut olla. Olin oikeasti aika tyytyväinen, kun lapsen mielestä leipä oli pahaa. Tyytyi vetelemään aamulla kotoisaan kaurapuuron ilman normaalia aamuleipäänsä.
Nyt haluaisin kuulla, miten TEILLÄ syödään! Noudatatteko THL:n ohjeistuksia vai jotain ihan muuta linjaa? Miksi? Ja missä kaikissa tuotteissa suositte luomua? Meillä suurin osa ruuasta on kotimaista, osa kotimaista luomua. Mietin, että pitäisikö esimerkiksi hedelmissä ja kasviksissa myös siirtyä kokonaan luomuun, jotka tähän asti usein ostan ei-luomuna.
Jos osaisitte vastata vielä tähän kysymykseen: Kun kyseessä on luomuliha, tarkoittaako se sitä, että kyseinen eläin on saanut luomu-tasoista ravintoa itse vai myös sitä, että itse eläimeen ei ole pumpattu vaikkapa antibiootteja? Toisin sanoen: Mitkä ovat luomulihan määreet? Käsittääkseni luomu ei takaa eläimen oleskeluoloihin mitään erityistä mukavuutta.
-Karoliina-
Kommentit (43)
https://www.valio.fi/tuotteet/kermat-ja-kastikkeet/valio-luomu-kermaviil…
https://www.valio.fi/tuotteet/rahkat/valio-luomu-maitorahka-laktoositon/
Melko uusia tuotteita!
Kiitos hyvästä postauksesta. Aihe on mielenkiintoinen.
Haluaisin tietää, että mikä noissa rasvattomissa maitotuotteissa on paha asia? Siis kun jatkuvasti kuulee, että ihmiset niitä välttävät ja kuitenkin ravitsemussuositukset esim. THL (jota vielä olen pitänyt luotettavana) suosittelee. Entäs margariini vs. voi? Mikä margariinissa on huonoa, paitsi maku 🙂
Monessa margariinissa on palmuöljyä! Yöks.
Palmuöljyttömiäkin margariineja on olemassa.
Joo, niin on. Siksi sanoinkin ”monessa”. Rypsiöljyä taitaa olla kaikissa ja senkin turvallisuudesta/terveellisyydestä ollaan montaa mieltä. Tosin rypsiöljyä on siinä Oivariinissakin 😀
Mikä siinä rypsiöljyssä on haitallista? Sitäkin THL suosittelee…
Googlaamalla ”rypsiöljyn haitat” löytyy paljon tietoa aiheesta.
Oliiviöljylle sen sijaan iso peukku! 🙂
Nam, onpa hyvän kuuloinen ruokalista 🙂
Se missä kohtaa suositukset EI täyty jäi minulle vielä vähän epäselväksi.
Jos tyydyttyneen rasvan määrä ei ylitä kolmannesta kaikesta rasvasta, saatte riittävästi kuitua ettekä syö tolkuttomasti punaista lihaa, täyttyvät viralliset suositukset mielestäni hyvinkin.
Ruisleipä ei ole mikään määräys. Suomalaisessa ruokavaliossa se vaan sattuu olemaan ylivoimainen kuidunlähde. Kuidun saatte ilmeisesti syömällä runsaasti kasviksia.
Puoli kiloa on kasvisten kohdalla minimi, enemmän saa syödä 🙂
Sokeri kai on ravitsemuksellisesti saman arvoista on se sitten valkoista, ruskeaa tai hunajaa.
Kaikki on niin luomuja ja sokerittomia, että laitan yhden erilaisen perheen tähän mukaan 🙂
Luomuna en osta oikeastaan mitään, paitsi joskus kananmunat. Syödään aamu- ja iltapalalla usein leipää ja lapset saa syödä myös viiliksiä ja maustettuja jogurtteja. Ja syödään meillä suklaamurojakin, muttei toki päivittäin.
Eineksistä käytetään pinaattilettuja ja toisinaan lihapullia ja pakastealtaasta vihanneksia, perunasipulisekoitusta ja kalapuikkoja. Kalakeittokin tehdään pakasteseitistä.
Useimmiten kuitenkin ruuat on itse valmistettuja, einekset lähinnä kiirepäiville tai jos lapsi on yksin kotona.
Vihanneksia ja hedelmiä ostetaan ja syödään paljon, toki enemmänkin aina voisi.
Sokeria meidän perhe saa varmasti liikaa, mutta onneksi nykyisin on monesta maustetusta tuotteesta vähennetty lisätyn sokerin määrää.
Ulkona syödään ehkä keskimäärin kerran viikossa ja yleensä kiinalaista.
Kuulostaa hyvin samanlaiselta, kuin meidänkin perheen ruokafilosofia. Lähtökohtaisesti tehdään kaikki itse. Valmisruoista ainoastaan kalapuikkoja ostetaan, välillä nekin tehdään itse. Ai niin, ja pakastepizza saattaa joskus tulla kaupasta mukaan.
Maidosta käytetään luomua, mutta ruokajuomana kaikilla on vesi. Ainoastaan pienin lapsi juo maitoa silloin tällöin muuten vaan. Itse karsastan jotenkin sitä, että aikuiset juo maitoa ruoan kanssa. Se on jotenkin omituista. 😀
Meillä juodaan harvoin mehua, limsoista puhumattakaan, mutta sokeria kyllä voisi silti vähentää. Meillä herkuttelu on enimmäkseen sitä että syödään jotain leivonnaisia. Itse tykkään väsäillä kaikennäköisiä kakkuja jne.
Mäkkiruoasta olen samaa mieltä. Tosin, silti tulee joskus hesessä käytyä. Lähinnä silloin jos ollaan ostoksilla ja on pakko saada nopeesti ruokaa. Muuten jos me käydään koko perhe kodin ulkopuolella syömässä, se on yleensä joku kiinalainen/sushipaikka.
Ai niin, makujogurtteja kyllä syödään. Ja leipää, mut ei varsinaisen ruoan yhteydessä koskaan.
Kiva postaus! Meillä tehdään kaikki ruoka itse kalapuikkoja lukuunottamatta. Kaapissa aina punaista maitoa, voita, oliiviöljyä, paljon kasviksia, kermajuustoa, täysjyväleipää ja -pastaa ja luomubanaaneja ja -omenoita. Nykyisin myös paljon linssejä, papuja ja kikherneitä. Kasviksista ostan jotkut luomuna, riippuen mitä lähikaupastamme Lidlistä saa. Marjat ovat meillä vähän ongelmallisia, kun ne ei oikein mene kaupaksi ja listeriavaaratoitotuksen myötä en niitä oikein uskalla edes ostaa. Tulevaisuudessa työhön paluuni myötä ostamme tuotteita niin paljon luomuna, kuin mahdollista. Olemme persoja makealle, joten kaapista kyllä löytyy sitäkin puolta xylitolipurkan vierestä 🙂
Suomalaisissa marjoissa ei ole listeriavaaraa, voi syödä ihan kuumentamatta.
Mutta noro-virusvaara on myös kotimaisissa marjoissa. Selviää Eviran sivuilta, että epidemioita aiheuttaneet myös kotimaiset. Tulee useimmiten poimijoiden heikon käsihygienian välityksellä Suomessakin! Eipä ole metsässä vettä ja saippua saatavilla. Eikä muuten edes vessoja…
Ja tosiaan, juustohöylällä mäkin voita käsittelen 🙂
Olipa hyvä kirjoitus !
Itse yritän syöttää perheeni mahd.terveellisesti (en myöskään noudata aivan täysin kaikkia virallisia suosituksia). Allekirjoitan täysi(!!!) toteamuksesi siitä, että sitä pieni ihminen hukkuu eri suositusten ja kaiken ”tämä on se ainoa oikea tapa syödä” –
infotulvan alle täysin nykypäivänä. Yritänkin siksi käyttää suomalaista maalaisjärkeä tässä (-kin) . Itse olen tällä hetkellä superinnostunut reko-tuottajien tuotteista. Kuulun pariin reko-piiriin jossa lähituottajat ”mainostaa” fb-ryhmässä mitä seuraavan jakeluun tulossa keltäkin. Voiko enään sen tuoreempaa ja parempaa ollakaan! Ja hintakaan ei ole niin kovin paljon pahempi kaupan tuotteisiin verraten, jopa tälläisellä kolmen lapsen tavisperheellä jossa äitikin vielä äippälomailee on varaa siihen
Tosi mielenkiintoinen postaus, kiitos siitä! Kiva kuulla että joku muukin välttelee light- ja kevyttuotteita, tästä saa usein kuulla kummastelua, vaikka itselle asia on päivänselvä.
Luomua ostan silloin tällöin, etenkin omenoissa ja muissa tuotteissa joissa lisäaineet huomaa selkeästi. En ole kemikaaleja vastaan siellä missä niitä tarvitaan, mutta ruoassa ja ruoantuotannossa olisi tietysti kiva, että moisia käytettäisiin mahdollisimman vähän.
Olin pitkään täysin luomuruoan kannalla, mutta perehdyttyäni asiaan enemmän alkoi epäilyttää. Etenkin luomulihan ja -maidon tuotanto on ympäristön kantokyvylle vielä kovempi pala, kuin ”tavallisen”. Suomessa myös se ihan perustuotantokin on monelta osin vähämyrkkyisempää ja paremmin järjestetty, kuin useimmissa muissa maissa joten en sinänsä näe syytä suosia luomua ylimääräisen ympäristörasitteen takia.
Meillä mennään aika samoilla linjoilla.
Olen paljon pohtinut maidon asemaa ja tuotantoa viime aikoina ja tullut siihen tulokseen, että yritän vähentää sen käyttöä ja siirtyä kasvipohjaisiin tuotteisiin, varsinkin noissa juotavissa tuotteissa. 1/4 lapsistamme rakastaa kauramaitoa, vanhemmat eivät vielä. Itse tykkään monista kasvimaidoista tosi paljon. Ja tämä siis siksi, että mielestäni maidon tuotanto on todella palloa kuormittavaa. Olen myös itse siirtynyt kasvisruokaa ja meillä koko perhe veneilee viikolla kotona useana päivänä.
Itse olen myös luopunut kokonaan valkoisesta sokerista, meillä makuutetaan tarvittaessa agave- tai taatelisiirapilla ja kookossokerilla. Huomaan voivan8 tosi paljon paremmin ilman valkoista sokeria. Laskiaspullien välissä oli vadelmia, 11v kysyi onko tää vadelmahilloa..;). Että niin ne makunystyröitä tottuu.
Ja ehdottomuudelle yritän sanoa myös ei, ihan aina en onnistu
Tästä ylen dokumentista näkee aika konkreettisesti luomun ja ”normaalin” lihantuotannon erot. Avasi ainakin mun silmät: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/18/karsinasta-kauppaan
Samantyyppisiä linjoja meilläkin, joskin maito on vielä kevyttä. Ostan maidon luomuna, koska kerran niin tein enkä osaa enää palata vanhaan 😀 niin kevyt on sitten tässä asiassa se pihistys, koska on halvempaa. Ja toisaalta en enää maidon kohdalla tiedä mitä siitä rasvasta pitäisi ajatella. Ennen ajattelin täysrasvaisen olevan jotenkin vähemmän käsiteltyä ja siksi olisin sitä suosinut, mutta sehän ei mene ollenkaan niin. Jopa päinvastoin. Mutta juustossa täysrasvainen ja vähäsuolainen Valsa (myös Oivariini on tätä). Ylipäätään olen alkanut enemmän kiinnittää huomiota suolaan ja valitsen mahdollisuuksien mukaan vähäsuolaisia tuotteita. Suolan saantisuositus tulee todella äkkiä vastaan aikuisellakin saati lapsella. Ei tarvi montaa voileipää päivässä. Hirvittää.
Makeutusaineita myös vältetään, mieluummin rehellistä sokeria sitten. Vaikka ylimääräistä sokeriakin välttelen, olen höllännyt otetta ja isot lapset saa esimerkiksi sunnuntaisin usein aamupalalla herkkumuroja.
Lihan käyttöä olen vähentänyt merkittävästi ja kasvisruokien määrä on meillä lisääntynyt. Osa maitotuotteista myös vaihdettu kasvivaihtoehtoihin. Pitkälti eettisistä ja ekologisista syistä, mutta on tehnyt hyvää myös ololle.
Ja sitten. Meillä kyllä myös oiotaan paljon. Joka viikko syödään jotain paskaa ainakin kerran tai kahdesti, viikosta riippuen ja pakastevihanneksia ym. on aina pakkasessa. Tähän on varsin yksinkertainen syy: kolme lasta ja rajalliset voimavarat. Plus että olen varma, että jokaisen lapsivesilammikon mukana viemäriin on valunut myös muutama tunti mun vuorokaudesta. Ei varmana ole 24:ää!
En pode oikomisesta enää piiruakaan huonoa omaatuntoa. Kuten sanoit, tuo ravintohomma on ihan loputon suo ja itse osaan kyllä stressata siitä oikein mallikkaasti. Olen kuitenkin käynyt sellaisessa uupumuksen syvässä onkalossa, että yritän olla ottamatta ruuasta enää paineita. Menee miten menee. Perusjutut kuitenkin on ok, niin nämä pikkulapsivuodet saa nyt mennä niin kuin on koko paketin kannalta paras.
Hyviä pohdintoja! Meillä pyritään nykyään ostamaan edes osa lihasta luomuna, ruoka tehdään pääsääntöisesti alusta loppuun itse. Tänään tarjolla oli poikkeuksellisesti kalapuikkoja ja ei vaan uponnut lapsiin.
Meillä syödään välillä aika paljonkin ulkona (esim.lomat, viikonloppuisin) ja onnellinen olen, kun lapsille (5 ja 7v.) maistuu niin monet asiat ja maistelevat ennakkoluulottomasti. Kotona tosiaan syödään ihan perus kotiruokaa (keittoja, laatikoita jne).
Vinkkinä vielä, jostain sain aikanaan neuvon tehdä levite leivän päälle itse voista ja oliiviöljystä, sekaan voi laittaa halutessaan merisuolaa. Äkkiseltään en nyt muista suhdetta, mutta googlettamalla varmasti löytyy. Voin piti olla vähän pehmeää, sekaan oliiviöljyä ja sauvasekoittimella sekaisin. 🙂
Suomessa ei pumpata tavallisiinkaan talouseläimiin antibiotteja tai muita lääkkeitä turhan takia. Toisin kuten Jenkeissä tehdään, jossa antibiotit ovat ruuassa jo ehkäisemässä mahdollisia tulevia tulehduksia.
Suomessa pyritään karja ruokkimaan luomuravinnolla, mutta jos esimerkiksi edellinen vuosi on ollut kurja ja eläinten rehua ei juuri ole, tietääkseni ruokaa voidaan korvata myös tavallisesti kasvatetulla erillisellä poikkeusluvalla tai luomurehu voidaan tuoda jostakin muusta maasta. En välttämättä usko, että jokaisen maan luomu on aivan yhtä tarkoin säädeltyä kuin Suomen.
Useissa paikoissa myös karja elää kuivikepahojen päällä, jotka ovat tuotettu tavallisesti, koska luomusti kasvatetuista kasveista ei kuiviketta saa, koska usein kasvit kasvavat ravinneköyhemmässä olosuhteessa, jolloin kasvi ei juuri kasva pituutta. Kasvin varsi on kuitenkin kuivikkeen raaka-aine. Kuitenkin eläin syö myös näitä kuivikkeita vaikka se ei luomua ole. Onko eläin tällöin kovinkaan luomu?
Hyvä ja mielenkiintoinen postaus! Ollaan pohdittu mieheni kanssa paljon samoja asioita viimeaikoina. Ollaan jotenkin aivan huomaamatta luovuttu kaikesta ylimääräisestä sokerista(ennen meni aivan liikaa herkkuja). Samoin ollaan lisätty kasvisruokien osuutta todella paljon. Meilläkään ei juoda rasvatonta maitoa tai käytetä light- tuotteita tai syödä kevytjuustoja.
Täällä Englannissa on myös paikallinen kauppakassi – palvelu käytössä! Ihanaa kun kasvikset ja hedelmät tulevat mahdollisimman tuoreina ja hyvässä kunnossa. Monesti edes kaupasta ei ole löytynyt esim. yhtä hyviä avokadoja! Valitsevat selkeästi hyvät yksilöt tilauksiin!
Hei! Kuulostaa superhyvältä. Meillä aikalailla sama meininki ja hyvin pärjäillään. Mitä puhtaampaa ja prosessoimatonta ruokaa suuhunsa mättää, sitä parempi!
Banskuissa ja kahvissa suosin luomua aina kun mahdollista. Niiden kasvatuksessa käytetyt torjunta-ainemyrkyt ovat niin tapissaan, että siitä syystä tämä ratkaisu.
Vielä vinkkiviitosena, meillä höylätään voi leivän päälle juustohöylällä!! Ei siis mitään surkeita voirasioita, vaan se kunnon kimpale ja höylällä vetelemään siitä!
Heippa! Haluan kommentoida luomulihaan liittyen; ruokinnan lisäksi lihan luomutuotanto nimenomaan takaa eläimelle paremmat elinolot. Eläimillä on esimerkiksi enemmän tilaa, ja ne ovat enemmän ulkona. Luomutuotanto on myös valvotumpaa kuin ”tavallinen”, joten säännöksistä ei pääse liisimään. Sen takia ostan saatavilla olevat eläinperäiset tuotteet luomuna (esim. maito, kananmunat ja jauheliha). 🙂 Ps. Aika samanlaiselta kuulostaa teidän ruokafilosofia, kuin omani!
Kiva ja virkistävä ruokapostaus kaikkien ”näin näin ja näin tulee ehdottomasti syödä ja tämä on ainoa oikea tapa” -postauksien joukkoon 😀
Ristiriitaisista suosituksista sen verran, että nää THL:n suositukset sinänsä sieltä varmimmasta päästä, koska ne pohjaa tutkittuun tietoon ja päivittyy tutkimusten mukaan. Kaikista suosituksista ei voi nykyään sanoo samaa. Mut onkin hyvä muistaa, että ne on nimenomaan suosituksia. Kevyttuotteita suositellaan, jotta tyydyttyneiden rasvojen määrä pysyis kohtuullisena niiden mahdollisten terveyshaittojen takia, mutta jos sitä voita ei vedä kilokaupalla, niin ei kai se mikään ehdoton nou nou olekaan. Ja jos hyviä rasvoja saa muuten riittävästi, niin margariinillekaan ei välttämättä oo tarvetta. Just toi maalaisjärki ja itelle sopiva tapa onkin usein just hyvä :),
Moikka,
Dippijauhetta voi tehdä superhelposti myös itse. Mausteita, esim. Suolaa, paprikaa, chiliä, pippuria, ripaus sokeria/hunajaa, sitruunamehua tilkkanen. Myös esim ketsuppi sopii. Tämän oivalluksen jälkeen miettii, että miksi ikinä on ostanut kaupasta dippijauhetta.
Moikka kaikkia!
Koska täällä alustalla on aika hidasta (olette ehkä huomanneet?) vastata yksittäisiin kommentteihin, päätin pistää ilmoille 39 vastauksen sijaan yhden kommentin, jossa pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiinne,
Ensin: Kiitos! Tulipa mielenkiintoista pohdintaa ja oli oikeasti opettavaista ja hauskaa lukea kaikkien teidän ruokatottumuksistanne!
Olipa hyvä saada tietoa tuosta, mitä luomu-liha tarkoittaa. Ja totta on, että itse olin mennyt todellakin tuohon antibioottivapaa-mainoksen koukkuun. Aloin HETI epäillä, että kaikki normilihat on täynnä myrkkyjä. Nerokasta mainontaa, etten sanoisi.
Kiinnostaisi saada lisätietoa tuosta banaanin ja kahvin ostamisesta luomuna. Onko niin, että banskuissa on enemmän siis torjunta-aineita yleisesti kuin muissa hedelmissä?
Nerokas idea tuo oliiviöljy-voiseos. Itse asiassa mietin joskus syksyllä, että pitäisi tehdä juurikin tuollaisia levitteitä esimerkiksi yrteillä ja raejuustolla ryhditettynä, mutta se sitten jäi. Eli nyt siis vaan testaamaan reseptejä!
Kiitos dokkarivinkistä! Pitää katsoa heti, kun ehdin. Tosin tuosta Hesarissa olleesta Marina Heinosen haastattelusta olen eri mieltä. Tai siis haastattelusta en ole, mutta Heinosen ajatuksia en allekirjoita.
Minä haluan, että ruoka on mahdollisimman vähän prosessoitua. Siksi minusta normirasvainen luomu on parempaa keholle kuin sellainen, josta rasva on poistettu. Sitä paitsi: On olemassa myös paljon tutkimusta siitä, ettei rasvaton lopulta ole kropalle se paras vaihtoehto. Yksi syy normirasvaiseen piilee toki myös maussa.
Hampurilainen itsessäänhän voi olla hyvää ruokaa! Tehdään niitä itsekin kotona. MUTTA: Mäkki, kuten monet muutkin pikaruokaravintolat, eivät tee asioita mielestäni oikein. Tuossa kommenteissa olikin jo lueteltu paljon asioita, joiden vuoksi Mäkki-ateria ei ole vain ”pihvi, sämpylä, kasviksia ja perunaa”. Se on myös lisäaineita, turhaa rasvaa, kuidutonta leipää, murskattua kanannahkaa ja sokeria.
Mutta kuten sanottu. Ei tätä ruoka-asiaa tosiaan kannata vetää niin tiukalle, että siitä saa stressiä. On hyvä tiedostaa asioita, mutta joskus voi – kaikesta huolimatta – syödä yhden aterian vähän kehnomminkin.Vaikka siellä Mäkissä. Pääasia kokonaisuus!
Tuosta vähärasvaisten tuotteiden käytöstä voi tietysti ruveta kiistelemään muiltakin kanteilta, mutta tyydyttyneet rasvahapot ovat todella suuri tekijä suomalaisten sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Tyydyttyneitä rasvahappoja saadaan runsaasti liha- ja maitotuotteista. Niiden lisääntynyt saanti nostaa kolesterolitasoa, mikä puolestaan on yksi merkittävimmistä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt vuosikymmenten saatossa ja merkittävin syy siihen on ollut juuri rasvan laadun paraneminen ja suolan saannin väheneminen.
Ravitsemussuositukset perustuvat joka tapauksessa luotettaviin tieteellisiin tutkimuksiin. Tuotteiden prosessointiin ja sen mahdollisiin terveysvaikutuksiin en osaa ottaa kantaa, mutta uskon, ettei tuotantoprosessi rasvaisten ja vähärasvaisten tuotteiden välillä eroa merkittävästi. Mitä tahansa maitotuotetta oli se sitten eläin tai kasviperäinen, on jokatapauksessa jouduttu prosessoimaan (ja pastöroimatonta maitoa en missään nimessä suosittele). Siispä kehottaisinkin vielä ottamaan lisää selvää asiasta. Tuotantoprosesseja on kuitenkin hurjan paljon erilaisia, enkä tiedä mitä se juuri maidon kohdalla tarkoittaa. (yksi fakta ainakin: prosessoitu liha on merkittävä paksusuolisyövän riskitekijä)
Kuitenkin kun kotona on kasvava lapsi, kiinnittäisin hänen kohdallaan enemmän huomiota rasvan laatuun (lisäksi ruuan kokonaisenergiamäärä nousee huomattavasti mikäli rasvaisia maitotuotteita käytetään päivittäin!). Rasvoja saa tietysti myös paljon muista lähteistä, ja ne ovat olennainen osa jokaisen ruokavaliota (yht. 25-40% energiansaannista, tyydyttyneet rasvahapot mielellään max 10% päivittäisestä energiansaannista). Rasvaiset maitopohjaiset tuotteet varmasti sopivat ruokavalioon lisänä, mutta päivittäiseen käyttöön ne eivät sovi juurikin terveysvaikutusten takia. Toinen huomioitava seikka maitopohjaisissa tuotteissa on suolan määrä. Siihen kannattaa etenkin lapsen kohdalla kiinnittää huomiota, sillä saantisuositukset ylittyvät suomalaisilla turhan helposti! Tietysti jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta ruokavalion kokonaiskuva vaikuttaa merkittävästi lapsesi (ja omaan) terveyteen sekä terveystottumuksiin.
Tämän ei ollut tarkoitus hyökätä ajatuksiasi vastaan, mutta todella suosittelen miettimään oman näkökannan tähän asiaan vielä kertaalleen 🙂
Rasva-asiaan pakko kommentoida, että sydän- ja verisuonitaudit on Suomessa kansantauti ja runsas kovien rasvojen käyttö on yksi selkeä ja tutkimuksissa todistettu riskitekijä. Toki muutkin elämäntavat (muu ruokavalio, liikunta, tupakointi jne) vaikuttavat. Rasvattomuutta ei tietääkseni suositella vaan rasvan laadun huomioimista ja toki merkittävästi ylipainoisilla myös rasvan vähentäminen auttaa laihtumisessa ja ruokavalioremontissa. Terveiden ja hoikkien ihmisten ruokavalio on tietenkin eri asia, mutta ruokavaliosuositukset sinällään ei ole mikään uskomusasia.
Banaaneista löytää monenlaista tietoa, väärääkin tietoa tai liioittelua löytyy niin kuin ravintoasioista aina. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, joten minusta liiallinen ruokavalion analysointi tai heikkolaatuisen ruoan kutsuminen paskaksi on turhaa, koska tosiaan tämän vuoden ruokatrendi voisi olla myös se, ettei kaikilla ole ruokaa riittävästi kuten Yhteisvastuu- keräys muistuttaa. (https://www.yhteisvastuu.fi/kampanja/)
Banaanit aina luomuna! Näin suosittelee myös ruoka-alan asiantuntija.
Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa esimerkiksi aspartaami on pienempi paha kuin valkoinen sokeri. Ja esimerkiksi kevyttuotteilla saadaan merkittävästi vähennettyä kovien rasvojen aiheuttamaa taakkaa elimistössä. Jos esimerkiksi verisuonien seinämät ovat ehjät ja terveet(niinkuin yleensä nuorilla ja terveillä), ei kovat rasvat pääse niitä vahingoittamaan. On kuitenki kasapäin ihmisiä joilla on ihan jo suuri perinnöllinenkin taipumus sydän- ja verisuonitauteihin, jolloin en lähtisi asian kanssa pelleilemään ja nauttimaan runsaasti kovia rasvoja. Myöskään esimerkisi punainen maito ei millään tavalla ole vähemmän prosessoitua, päin vastoin! Sitä prosessoidaan enemmän kuin rasvatonta maitoa.
Tarkoitukseni ei ole lynkata kirjoittamiasi mielipiteitä ravinnosta, teidän ruokavalio kuulostaa hyvältä kokonaisuudelta ja sopivalta nuorille terveille ihmisille! Halusin vain tuoda esiin muutamia seikkoja miksi kevyttuotteet eivät ole saatanasta tai aspartaami ei tuhoa elimistössä mitään. Ja myös sellainen nykypäivän suosi luonnonmukaista -mainonta on usein kuluttajan harhaanjohtamista koska todellisuudessa nämä tuotteet eivät ole yhtään sen luonnollisempia, usein jopa päin vastoin.
Ja pakko muuten tarttua vielä tuohon ajatukseen, ettei Mcdonaldsin ruokia voisi edes ruuaksi kutsua. Itseasiassa heidän pihvinsä ovat 100% naudan lihaa, sämpylät tavallisia höttösämpylöitä kuin missä tahansa muuallakin ja välissä perus salaattia, majoneesia yms ja ranskalaiset samaa perunaa kuin kalliimmissalin paikoissa. En siis sano, että se kenenkään kropalle erityisen hyvää tekee tai että niitä kovin usein kannattaisi nauttia, mutten kuitenkaan väittäisi niiden olevan täysin syömäkelvotonta materiaalia.
Moi! Epäterveelliseksi mäkkärin ruoan tekee mm. se, että ne 100% naudanlihapihvit tulee Puolasta, juustoihin käytetään väriaineita ja ylipäätään ne ruoat ovat tosi prosessoituja + sisältää monia lisäaineita. Sen lisäksi monet mäkkärin käyttämät elintarvikkeet lennätetään eri puolilta maailmaa (Turkki, USA, Britannia..), joten ei ole kovin ekologista. 🙂 Hesbuger käyttää mielestäni enemmän kotimaisia tuotteita!
Mäkkäri myös mainostaa tekevänsä kanahampparit 100% kananrintafileestä, mutta kyseisten pihvien raaka-aineet ovat: Kanan rintafileeliha (55 %), jauhot (vehnä, maissi, riisi), vesi, kasviöljy (auringonkukka, rapsi), korppujauho (vehnäjauho, suola), vehnämannasuurimo, vehnägluteeni, tärkkelys, suola, aromit, nostatusaineet (E450, E500), yrtit, mausteet, mausteuutteet, hiivauute, sokeri, piparjuuri. Lihan alkuperä: Pohjoismaat. Ja joo, tiedän jokaisen hamppariketjun olevan enemmän tai vähemmän epäterveellinen, eikä tämä ole hyökkäys just mäkkäriä vastaan!
Meillä syödään kaikkea, niinkuin monessa muussakin asiassa, kultainen keskitie ja maalaisjärki sopii parhaiten 🙂 Luomua ostetaan harvoin, suosin kotimaista, eineksiä ja puolivalmisteita harvoin, sokeria mahdollisimman vähän (keinomakeutusaineita ei juuri koskaan), tarkoittaa että karkkipäivä-karkit ja jogurteista vähäsokeriset vaihtoehdot, ja vähärasvaisia tuotteita harvoin. Leipä mahdollisimman kuitupitoisena ja kasviksia ja hedelmiä marjoja ei kuitenkaan muisteta joka aterialla syödä eli siinä olisi petrattavaa. Sanoisin kuitenkin, että 80 % ruokailustamme on hyvin. Pyrin että syödään monipuolisesti ja laadukasta ravintoa, mutta joskus ei jaksa tai ehdi ja silloin ”repsahdukset” on sallittuja. Mä jotenkin inhoan kaikkea fanaattista suhtautumist, liittyi se sitten syömiseen tai mihin hyvänsä. Esimerkiksi nykyään taitaa olla muotia olla sokerittomalla ruokavaliolla, kohta se on taas joku muu. Haluaisin myös kuulla perustelusi miksi mäkkäriruoka ei ole mielestäsi ruokaa? Mikä siitä tekee epäruokaa? Eihän se terveellisemmästä päästä ole, mutta kyllä minun kriteereillä sämpylä, jauhelihapihvi, kasvikset ja sörsselit menee ruoka-kategoriaan. Enemmän olisin huolissani esimerkiksi mössöstä mitä toisinaan kouluruokalassa lapsille syötetään, mukaanlukien sokeroidut kiisselit, pullat ym. välipaloilla.
THL:n suositukset on ihan hyviä, jos ei tiedä miten pitäisi syödä terveellisesti tai ruokavalio on melko pielessä – tällaisia ihmisiä on paljon, mutta THL:n suosituksista puhuu useimmiten ne, joiden niistä ei niin tarvitse huolehtia eikä varsinkaan siitä, ettei nyt 100 %:sesti syö suosituksien mukaan. 🙂
Suomessa lihakarjalle ei syötetä antibiootteja turhaan, niin kuin esimerkiksi jenkeissä. Siksi esimerkiksi juuri tänään näkemäni porsaanlihamainos, jonka keskiössä oli sanoma ”ilman antibiootteja!” on melkoista kuluttajan harhaanjohtamista. Jos näistä asioista ei ole perillä, ajattelee toki automaattisesti että yleisesti ottaen suurimmassa osassa ON antibiootteja. Vähän tälleen aiheen vierestä..
Minuakin kiinnostaa, miksi kevyttuotteita niin vältellään! Mikä niissä on huonoa, paitsi että sisältävät vähemmän rasvaa? Itselläni ei ole sen kummempaa filosofiaa niiden suhteen, kiinnostaa vain tietää muiden käytännöistä. Onko syy joku luonnollisuuden tavoittelu? Eihän esim. punainen maito oikeasti ole yhtään vähemmän prosessoitua.
Mun syy on näinkin ylevä: maku! 😀 light juusto käyttäytyy myös aivan eri lailla kuumennettuna kuin täysrasvainen. Sokerituotteissa light taas tarkoittaa makeutusaineita, niitä en halua käyttää kuin pakon edessä. Sotkevat aivoja ja kroppaa.
Kiva postaus, kiitos siitä! Itse omien sukurasitteena tulevien korkeiden kolesteroliarvojeni takia yritän välttää kovia rasvoja arjessa, näin saan hieman arvoja hallintaan. Valitsen siis usein maitotuotteissa vähärasvaisen/rasvattoman vaihtoehdon, tosin itse en käytä edes päivittäin maitotuotteita! Oletan kuitenkin edelleen, että kovilla rasvoilla on vaikutusta sydän- ja verosuonisairauksien syntyyn. Lihaa/lihatuotteita itse käytän minimaalisesti ja olenkin pääosin kasvissyöjä. Kasviksia ja marjoja syödään meidänkin taloudessa varmasti suosituksia enemmän. Olen niin samaa mieltä light-tuotteista, jos kerran herkutellaan se on sama tehdä sokerilla eikä keinotekoisilla makeutusaineilla!
Mielenkiintoinen postaus! Oma ruokafilosofiani perustuu ruoan puhtauteen sekä yksinkertaisuuteen. Olen urheilija joka kuluttaa paljon ja ruoka on minulle pääasiassa kliseistä polttoainetta, mutta olen tarkka mitä se sisältää. Paljon kasviksia, juureksia, monipuolisia proteiinilähteitä, paljon rasvoja ja energiaksi hiilihydraatteja. Ensiarvoista minulle on kotimaisuus. Suomessa ”tavallinen” tuote on jo todella laadukas verrattuna jopa moneen keski- Euroopan kaimaansa. Lisäksi on mielestäni kaikinpuolin kannattavampaa ja ekologisempaa tukea kotimaista tuotantoa.Esimerkiksi ostan mielummin suomalaisia tomaatteja ulkomaalaisten luomu tomaattien sijasta. Hyödynnän paljon kausikasviksia jotta saisin mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja luonnollisia kasviksia. Ulkomaiset hedelmät ostan aina luomuna sillä esimerkiksi tavalliset omenat sisältävät järkyttävän määrän mm.torjunta-aineita. Kahvi on toinen tuote jonka tulee meillä olla aina ehdottomasti luomua. Lihan suhteen pyrin hyödyntämään mm. Reko rinkejä jolloin ostan isoja eriä suomalaisilta pientiloilta laadukasta lihaa. He usein myyvät myös vapaan kanan luomumunia…liian tiukka en itsekkään ole vaan tilanteen vaatiessa mennään sen mukaisesti. On kuitenkin mieletöntä huomata miten paljon mm. makuaisti on herkistynyt näiden ”puhdasta ruokaa” syötyjen vuosien aikana.
Hyvä kirjoitus ja kiva että näistä asioista puhutaan. Suurimmasta osasta olen ihan samaa mieltä kanssasi, mutta rasvan, kerman ja limujen suhteen olen kyllä eri linjoilla. Mä en oikein osaa esittää enempää argumenttejä kuin mitä oheisessa linkatussa artikkelissa on jo esitetty. Suosittelen lukaisemaan läpi.
https://www.hs.fi/elama/art-2000005547329.html
Meillä syödään paljon riistaa, etupäässä hirveä. Vaikka sitä ei voida virallisesti luomuksi määritellä, minusta se on juuri sitä parhaimmillaan ja aidoimmillaan. Vapaana ja onnellisena puhtaassa luonnossa elänyt ja aterioinut riistaeläin…Ja on terveellistä ja vähärasvaista.