kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 23.04.2018

Polttarit, joissa ammuttiin käsiaseella. Polttarit, osa 3, eli se viimeinen.

Teksti
Karoliina Pentikäinen
17 kommenttia

Kirjoitin männäviikolla jo kaksi postausta minun ihan huikean ihanista polttareistani. Täällä kerroin, kuinka karmivasti kaikki alkoi, ja täällä taas siitä, mitä sitten tapahtui.

Nyt on vuorossa polttaripostausten viimeinen osanen, eli se, jossa ammuskellaan ja nukutaan kaksikerroksisessa sviitissä. (Eivät liity yhteen).

Kun heräsin polttareideni toiseen päivään, kello oli kuusi lauantaiaamuna. Ja minulla oli aivan jäätävä migreeni. Pääkipu oli nostellut jo vähän päätään perjantaina, mutta nyt kipu oli aivan karmea. Koska en löytänyt mistään silmälasejani, en nähnyt etsiä myöskään lääkettä. Oli pakko herättää sohvalla nukkunut Anne-ystäväni ja pyytää tältä Buranaa. Vetäisin pari tablettia buranaa, mutta kipu vain jäi. Tiesin, että jos meinaan selvitä päivästä, täytyy ottaa Panacodia, jotta kipu menisi ohi. Ja menihän se, tai ainakin lieveni. Olin valmis uuteen päivään.

Puimme yllemme toistamiseen salapoliisivaatteet suuntasimme Tampere-sakilla juna-asemalle. Osa Tampereen porukasta jäi Manseen jo tässä vaiheessa, mutta toisaalta Helsingissä liittyi joukkoomme uusia polttarinaisia. Tai siis polttarieläimiä: Mukaan remmiin tarttui muun muassa Susikoira Roi ja poliisikoira Rex.

Kummastelin koko polttariaamun ajan, miksi en saanut ottaa annostakaan alkoholia. Mutta sain vain vastauksen, että edessä olisi jokin aktiviteetti, jossa ei saisi olla alkoholia veressä. Voitte vaan kuvitella, millainen ajatusleikki päässäni alkoi pyöriä? Benji-hyppy, carting? Mitä ihmettä?

Joka tapauksessa emme jumittuneet tähän aiheeseen, vaan polttaripäivä eteni arvoitusten kanssa. Ensimmäisen salapoliisivihjeen antoi minulle junan konduktööri (hieman hämmentävää) ja erilaisten vihjeiden ja tehtävien avulla tuli sitten suunnistettua suuri osa päivästä pitkin Helsinkiä ja Komisario Palmu -leffojen tärkeitä paikkoja. Käytiin muun muassa Tähtitorninmäellä ja Bruno Rygseckin talolla.

Oli niin ihanaa, miten kaasot oli ottanut minun omat lempparipaikkani muutenkin huomioon. Ruokailimme Sandrossa ja illan bilehilevaatteet käytiin hakemassa Ivana Helsingiltä, mistäs muualtakaan. Oli ihan huikeaa, miten kaasot oli onnistunut junailemaan tämänkin asian minun selän takana. Olin nimittäin lähetellyt ivanalaisten viestiä kevätvaatejutuista pari viikkoa aikaisemmin. Oli ollut tarkoitus, että minulle tulee muutamat vaatteet postissa, mutta sitten Ivana olikin alkanut jarrutella hommaa. Sanottiin, että joku oli lomilla, postitus onnistui vasta vähän myöhemmin ja sitä rataa.Mutta katin kontit! Ei siellä kukaan ollut lomalla, vaan Ivanan ihmiset ja siskoni olivat järkänneet minulle vaateyllärin juuri polttareihini, joten siksi ”posti oli tökkinyt”.

Ivanalla käynnin jälkeen sain vielä tehdä yhden arvoituksen Kallion pubeissa, jonka jälkeen pääsimme päivän kohokohtaan. Nimittäin ampumaradalle, koska täytyyhän jokaisen itseään kunnioittavan komisarion osata ampua. Ja vitsi se olikin hauskaa! Vaikka aseen pitely ja lipastaminen (onkohan oikea termi?) jännittivätkin aluksi, oli koko homma niin kivaa. Kilpailuhenki nousi, aseet paukkuivat ja lopuksi tarkistettiin aina tulokset taulusta. Todellinen kohokohta, jonka vuoksi skumpan poksauttamista todella kannatti lykätä.

Loppuilta menikin sitten saunoessa, kilistellessä, höpistessä ja lopulta baarissa. Ja kun ilta kääntyi yöhön, kömmittiin me siskojeni kanssa niin mahtavaan sviittiin, etten ollut koskaan edes nähnyt sellaista. He olivat nimittäin varanneet meille huoneen Radisson Blu Plazasta. Eikä ihan minkä tahansa huoneen, vaan kaksikerroksisen lukaalin, jossa on saunat, näköalat ja kristallikruunut. Oli kyllä aivan käsittämättömän hulppea hotellikokemus.

Aamulla syötiin hotelliaamiainen, köllittiin vielä hetki huoneessa ja suunnattiin takaisin kotiin Tampereelle. Miten ihanat, ikimuistoiset ja huikeat polttarit.

-Karoliina-

Kuvat: Auroora Ala-Hiiro

Kommentit (17)

Huh ja vau! Upeat polttarit, itse asiassa niin hienot, monipuoliset ja vaivalla valmistellut, etten ole koskaan kuullut kenellekään järjestettävän moisia! Siskosi ja ystäväsi ovat todella halunneet järjestää ikimuistoisen polttariviikonlopun! Usein kuulee/näkee, kuinka toista kertaa naimisiinmennessä pidetään sovitusti matalampaa profiilia, mutta hienoa että otetaan halutessa ilo irti yhtälailla, eikä toinen ja yhtä todellinen onni jää tietyllä tavoin ensimmäisen liiton/alun varjoon. 🙂 T. Minni

Särkylääkkeet ja alkoholi ei varmaan muutenkaan ole hyvä yhdistelmä.

Burana kai ei ole vaarallista (tosin ei suositeltavakaan), mutta Panacod ehdoton nou-nou!

Ei saakeli miten upeet polttarit! Kyllä sulla on ihania ihmisiä ympärillä 🙂

Hauskoja polttaripostauksia, vaikuttaa olleen ihana viikonloppu.
Täytyisi olla kuitenkin ehdottoman selvää, että kipulääkkeiden ja alkoholin samanaikaista käyttöä on vältettävä. Panacodia ainakin, osa sallitaan pakkausselosteen mukaan. Mutta; maksan terveydelle ja toiminnalle ne ovat haitaksi.

Jeps! Panacodia ei missään nimessä!

Alkoholi ja lääkkeet ovat tietysti nou nou,mutta, jos skumppa poksautetaan vasta illalla ja panacodia käsittääkseni otettu jo aamulla,niin tuskin tästä mitään kamalaa tapahtuu..(ja blogin kirjoittaja ilmeisesti myös hengissä).

Myös tuo ammunta kolmiolääkkeen vaikutuksen alaisena vaikuttaa kyseenalaiselta…

Voi hyvänen aika tätä ”huolenpitoa”… ei kai siellä nyt sikinsokin ampua roiskita vaan hyvinkin kurinalaisesti ohjaajan valvonnassa!

Totta! Onneksi aamukuuden ja iltakuuden välissä ehtii kovempikin lääke laantua 🙂

Opioidit (joihin Panacodin sisältämä kodeiini lukeutuu) eivät helpota migreeniin vaan itse asiassa saattavat jopa pahentaa sitä. Suosittelen hakeutumaan omalääkärillesi oikean migreenilääkkeen, kuten sumatriptaanin, harkintaan sen sijaan että käytät euforisoivia kipulääkkeitä joilla ei ole ko vaivaan vastetta.

t. lääkisopiskelija

Arvostan mielipidettäsi, mutta kuten ehkä lääkisopiskelijana tiedät, kaikki ”varmat” lääkkeet ei tehoa kaikille. Mä olen sairastanut 2007 aivokalvontulehdukseen, jonka seurauksena olen syönyt mm 2010 asti kahta eri migreeninestolääkettä päällekkäin + testannut kaikki migreenilääkkeet sumutteisiin asti. Jostain syystä mulle paras kombo normimigreeniin ( ei sairaalahoito vaativaan) on ollut ibuprofeiini+panacod -yhdistelmä.

No mutta hyvä muistutus mulle asiasta! Anteeksi turhasta pätemisestä, vedin vähän mutkat suoriksi.
t. samainen lääkisopiskelija

Sumatriptaanikaan ei sovi läheskään kaikille – itse olen saanut siitä erittäin voimakkaat sivuoireet joten se on ehdottomasti kielletty.
Itse olen sitä mieltä että jos mm. Panacod auttaa niin miksei sillä sitten hoidettaisi. Eri asia tietysti on jos migreeni on esim. Viikottaista. Mutta eiköhän lääkitys ole asia jonka voi jättää ihan ihmisen ja hänen lääkärinsä keskinäiseen harkintaan vaikka alan asiantuntija kommentoija onkin 🙂

Aivan mielettömät polttarit! Vitsi, jopa pieni kateus iski, kun tekstistä välittyi se kuinka paljon polttareihisi on panostettu jotta niistä tulisi ihanat juuri sinulle! Tässä omiani odotellessa toivon että saan itsekin kokea jotain samantapaista, ja uskon kyllä että saankin:)

Mulla on ihan huippu lähiväki <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X